Lomalentosäätöä

Enää puolikas työpäivä ennen kolmen viikon kesälomaa. Tästä pitäisi varmaan olla ihan innoissaan, mutta minä tässä yritän hengitellä syvään ja hallita vitutusta, sillä pahin mahdollinen kauhuskenaario ei sentään toteutunut, vaikka sellaisen mahdollisuus hetken eli ilmassa. Sain nimittäin viisi tuntia sitten mailin:

We regret to inform you that your flight KL0621 AMSTERDAM AMS – ATLANTA ATL on 06/21/2013 has been cancelled.

We sincerely apologize for the inconvenience.

Our staff is currently looking into alternatives and will advise you as soon as possible.

Joskus olen miettinyt, että eikö olisi hauskaa, jos lento peruttaisiin. Siis sillä lailla, että olen jossain aurinkoisessa lomakohteessa ja loma vielä jatkuu. Sitten voisi laittaa lentoyhtiön maksattamaan hotellin ja venailla vielä yhden yön paratiisissa, eikö olisi kivaa? No ehkä, mutta kivaa se ei ole kun palaa halusta päästä miehen luokse viettämään juhannusta, koska etäsuhteessa jokainen yhdessä vietetty tunti on kallis, ja samalla järkevät yhteydet, jotka lähtevät vielä puolikkaan työpäivän jälkeen, ovat todella vähissä.

Odotin KLM:ltä yhteydenottoa viisi tuntia, kunnes Iiro huomautti, että iso osa vaihtoehtoisista lennoista, joita vielä päivällä oli tarjolla, oli poistunut myynnistä – eli siis varattu täyteen. Hermostuin ja soitin. Mukava ja empaattinen mies luurin päässä kertoi, että I’m real sorry Madam, mutta ainoa vaihtoehto päästä perille vielä juhannusaaton puolella on lähteä kymmeneltä aamulla. Kuvittelin jo mielessäni mailaavani ”meillä ei ole käytössä flexitimea”-työpaikkani pomolle, että minäpä en tule tänään töihin kun lähdin Jenkkeihin, nähdään kolmen viikon päästä, ja päädyin anelemaan, että olisiko mitään muuta vaihtoehtoa samalle päivälle, ihan mitä vaan. No Madam, sorry. Mutta kun minä bongasin tällaisen lennon Minneapolikseen, jolle vielä ehtisi Amsterdamista… Sorry Madam, there are only business seats left… mutta kun pakko, pakko mennä töihin ja pakko päästä perille!

Kuulostin tässä vaiheessa jo aika epätoivoiselta (koska olin epätoivoinen), ja asiakaspalvelija pyysi minua odottamaan hetken. Ikuiselta tuntuvan ajan jälkeen sain kuulla, että we found you space in Economy, ja sain pyytämäni lennon, jolla olen perillä Atlantassa puoliltaöin ja kotona Iiron luona joskus puoli kahdelta aamuyöstä. Että sellainen juhannusaatto meillä. Tsekatessa sisään en pystynyt valitsemaan istumapaikkaa, joten epäilen vahvasti, että kone on ylibuukattu, ja tällä kertaa minä olen se, joka toivoo, että joku muu myöhästyy koneesta.

Takaraivossa on vahvana ajatus, että tämä ei jää tähän. EU:n lentomatkustajien oikeuksien mukaan olen oikeutettu korvauksiin, ja niitä korvauksiahan minä vingun vaikka viimeiseen asti… sitten joskus heinäkuussa lomalta palattuani, sillä tulevat viikot ovat täynnä rakkaita ihmisiä sekä Atlantassa että myöhemmin Suomessa.

Oikein hyvää juhannusta ja leppoisaa kesää kaikille lukijoille! Blogi elänee seuraavan kuukauden hiljaiseloa.

PS. Normaalisti olisin ehkä suostunut lähtemään aamulennolla ja luottanut työpaikalla hyvään karmaan, pomojen suopeuteen ja ”parempi pyytää anteeksi jälkeenpäin kuin pyytää lupaa”-logiikkaan, mutta nyt en kehdannut, koska olin viime viikolla vahingossa laittomasti lakossa. En aio avata tässä, miten on mahdollista mennä vahingossa laittomaan lakkoon, mutta sellainen nyt joka tapauksessa on mahdollista, ainakin minulle, ja luulen että käytin siihen kaiken tässä kuussa keräämäni hyvän karman.