9286464740_1b8c4cd91a

Je fais de la natation.

Reilu viikko on kulunut ranskan intensiivikesäkurssilla, ja edistystä on näkyvissä. Täysi päivä puheensorinaa ranskaksi saa aivot kääntymään sen verran vastaanottavaiselle tuulelle, että vaikka sanavarasto ei ole vielä kovinkaan laaja eikä kieliopissa ole tapahtunut jättimäisiä harppauksia, huomasin tänään lukevani sanomalehdestä erään eläintarhan eläintenhoitajan haastattelua ilman sen suurempia ongelmia. Muistaakseni tälle tasolle taannoin päästyäni englannin oppiminen muuttui tuskaisesta pänttäämisestä luonnolliseksi jatkumoksi, joten fiilis on korkealla. Jatkan vielä intensiivikurssilla kaksi viikkoa, ja sen jälkeen pitänee hankkia joku ranskankielinen lastenkirja luettavaksi, sillä viikkokurssit alkavat vasta lokakuussa. Hyviä ehdotuksia kirjoista otetaan vastaan.

Now I know why Place de Martyrs is also knowns as Rousegaertchen

Luxemburgiin heinäkuussa palattuani minua odotti yllätys: geometrisista puskista ja jalkakäytävistä koostuva lähipuisto oli puhjennut kukkaan, ja samalla selvisi, miksi puiston nimi on luxemburgiksi Rousegaertchen.

Tänään ensimmäisen ranskantentin jälkeen lähdin pystyvyyden puuskassani testaamaan Bonnevoien uimahallia. Ulkomailla uimahalleissa käynti tuntuu aina jokseenkin jänskättävältä – osaanko toimia oikein? missä kohtaa täällä saa tai pitää hillua alasti? miten kaapit toimivat ja mistä löytyvät suihkut? – mutta täällä kaikki sujui sulavasti, kunnes pääsin altaaseen. Tiedättekö ne uintiratoja jakavat pollariketjut? No niitä ei täällä käytetä. Allas oli 25 metriä pitkä, kahdeksan kaistaa leveä, ja minkäänlaista opastusta kiertosuuntien tai uimareittien suhteen ei ollut, ”nopeat uimarit tänne, hitaat tuonne”-jaottelusta puhumattakaan. Suurin osa sentään ui tai vesijuoksi suunnilleen samaan suuntaan, mutta harva ui täysin suoraan, joten törmäyksiä välttääkseen joutui vilkuilemaan vähän väliä ympärilleen.

Yritin ensin suomalaiseen meninkiin tottuneena uida niinkuin radat olisivat olemassa, aina uimahallin pohjaan merkatun rataviivan oikealla puolella, mutta totesin pian tämän vain hämäävän muita, sillä yleisesti muut olivat ottaneet uimarin levyisen kaistaleen altaasta, jota sahasivat visusti edestakaisin. Lounasruuhka oli jo vähän hellittynyt, mutta silti altaasta ei aluksi riittänyt jokaiselle omaa kaistaletta, ja uin hyvän aikaa ärsyyntyneen tuhinan ja puhkumisen siivittämänä – siis miten luxemburgilaiset voivat olla näin epätehokkaita ja epäjärjestelmällisiä? Onko tämä taas sitä ranskalaisten vaikutusta, eivät kai saksalaiset näin käyttäytyisi? Vai belgejäkö tästä saa syyttää, niiden organisointi- ja järjestelmällisyyskyvyn (eli sen puutteen) nyt haistaa Belgian rautateiden toiminnasta kuka vaan. Ja minähän en usko kansallisiin stereotypioihin ollenkaan, ehei…

Kansallisia stereotypioita luxemburgilaisin silmin, tekijänä Yanko Tsvetkov

Suomalaiseen tyyliin myös täällä oli kielletty shortseissa uiminen sekä ranskaksi että luxemburgiksi. Arvatkaa vaan, oliko noin kolmasosalla miehistä shortsit jalassa.





12 kommenttia aiheesta “Je fais de la natation.”

  1. Hienoa, että ranska alkaa sujumaan!

    Itse olen aikoinani lukenut ranskaksi lastenkirjoista Antoine de Saint-Exupéryn Le Petit Princen ja aikuisten kirjallisuudesta Albert Camus’n L’Étrangerin. Kummatkin muistaakseni aika helppolukuisia ja jollain tavalla kovin ”ranskalaisia”. Voin suositella!

  2. Ihan vain tiedoksi, että saksalaiset huvikseen uijat uivat ihan samalla tavalla kuin luxemburgilaiset vallan ilman sääntöjä ja määräyksiä, epätehokkaasti ja epäjärjestelmällisesti. (Uimareuran treenit ovat eri aikaan.) Suomessahan on kaikki joko kiellettyä tai pikkutarkasti säännöin määrättyä.

    1. Harmi. Itse ihan mielelläni uisin joskus myös selkää, mutta koska siinä ei pysty samanaikaisesti katsomaan eteenpäin, en usko, että sitä tuolla yrittäisin, koska törmäysvaara olisi liian suuri. Jo kroolissakin tuli läheltäpiti-tilanteita, ja epäsäännöllisenä uijana en halua liittyä mihinkään seuraan. Täällä oli kuitenkin kaksi allasta, joista toinen oli tarkoitettu sekalaiseen pulikoimiseen, toinen uimiseen, joten luulisi, että edes toiseen oltaisiin voitu laittaa pollarinpätkät uimista helpottamaan.

  3. Maigret-kirjat on aikuisille, mutta niitä monet ranskan opiskelijat lukevat, koska kieli on helppoa ja lauseet lyhyitä.

  4. ite oon lukenu aika paljon le petit nicolas’ta. kirjoissa on lyhyitä tarinoita, jotka ei liity juonellisesti toisiinsa. aikuisten kirjoista marin mainitsema camus’n l’étranger on tosiaan kohtuullisen helppolukuinen eikä siinä käytetä passe simpleä, kuten yleensä ranskalaisessa kaunokirjallisuudessa.

  5. Ranskaksi on tehty paljon hyviä sarjakuvia. Tietysti Asterixit, Tintit yms, mutta on myös uudempia juttuja.

  6. Kiitos hyvistä vinkeistä! Muistelisin, että Asterixeissa kieli oli suhteellisen monimutkaista, mutta ehkä jotain sarjakuvaa voisi kokeilla.

  7. Olin jättänyt Uppariin sulle pinon ranskankielisiä dekkareita. Et sitten ehkä löytänyt niitä… Harmi. Kiva kuulla että ranska sujuu noin mainiosti!

  8. Ai kamala! Tuli just mieleen, että miten selittää näille sitten swimlane-malli prosessinmallinnukseen? :D:D:D



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge