Lenkkeilymaastot rotkossa

petrusse1

Luxemburgissa paistoi vaihteeksi aurinko, joten lähdin kameran kanssa kävelylle samalle reitille, mitä tahkon viikottain lävitse juoksulenkkarit jalassa. Kyseessä on Luxemburgin keskustaa halkova Pétrusse-joen laakso, keskustan kohdalla suorastaan rotko, ja joka on näytellyt merkittävää roolia Luxemburgin historiassa.

Views of Pétrusse Valley in Luxembourg

Ylhäällä rotkon harjanteella voi spotata kultaisen naisen patsaan

Luxemburgin kaupunkia ei olisi ilman rotkoa, tai se olisi jossain muualla, sillä ardennilainen kreivi Siegfried näki rotkojen strategisen hyödyn puolustukselle ja rakensi 900-luvulla rotkojen ympäröimälle kielekkeelle linnan, jolle hän antoi nimeksi Lucilinburhuc, ”pieni linna”.

Views of Pétrusse Valley in Luxembourg

Rotkossa on kosteaa, ja talviaamuisin siellä yleensä velloo sumu

Views of Pétrusse Valley in Luxembourg

Melkein vuosituhat myöhemmin, vuonna 1867 Lontoon rauhansopimuksessa sovittiin, että Luxemburgin massiiviset linnoitusjärjestelmät purettaisiin. Seuraavan parin vuosikymmenen aikana työmiehet räjäyttelivät pattereita ja purkivat kasematteja, ja nykyiset linnoitusrakennelmat ovat vain valju muisto siitä, miltä Luxemburg ennen näytti. Minuun ne silti tekevät vaikutuksen.

The Cathedral and the Golden Lady over Pétrusse Valley

Parhaiten säilyneet patterit ovat keskustan etelälaidalla Pétrussen rotkoa vasten

Luxembourg fortifications, from 1644

Muisto pattereiden rakennusvaiheesta

Pétrusse-laakso on mielestäni parasta lenkkeilyaluetta lähialueella, mutta koska se on valaistu vain paikoittain, käyn siellä juoksemassa vain valoisaan aikaan. Pimeällä suuntaan keskuspuistoon tai Merlin puistoon, joiden luulisi olevan myös suosittuja, mutta ilmeisesti luxemburgilaiset eivät liiku pimeällä, sillä saan yleensä lenkkeillä pyhässä yksinäisyydessäni – mitä nyt välillä joku koiranomistaja onnistuu säikäyttämään ilmaantumalla sumusta eteeni. Sen sijaan arkisin lounasaikaan puisto on täynnä juoksijoita, osa ilmeisesti työporukoita, sillä täällä on suosittua käyttää lounastunti urheiluun.

Views of Pétrusse Valley in Luxembourg

Joissain kohdin laakson pohjoisrinteellä on (siirtola?)puutarhoita, joissa kasvatetaan kaikkea kesäkurpitsan ja viiniköynnästen välillä

Views of Pétrusse Valley in Luxembourg

Etualalla oleva Pétrusse-joki ei aina täytä koko uomaansa, mutta nyt on ilmeisesti satanut enemmän

Rotkossa lenkkeilyä häiritsee puutteellisen valaistuksen lisäksi jatkuvat rakennustyöt. Ihmettelin pitkään erästä rakennustyömaata kunnes tajusin, että siinä rakennetaan rotkon ylitse sinistä väliaikaista siltaa. Syy selvisi lehdestä: reilu satavuotista Adolphe-siltaa aiotaan rempata, ja koska silta on toinen vain kahdesta rotkon ylittävästä sillasta, jotka yhdistävät ydinkeskustan rautatieaseman alueeseen, sitä ei voi vaan sulkea, vaan autoille on pakko rakentaa vaihtoehtoinen kulkuväylä rempan ajaksi.

Alphonse Bridge over Pétrusse Valley

Takana Alphonsen kaari, edessä sininen silta, jonka pitäisi ruveta korvaamaan vanhaa siltaa ensi kuussa

Alphonse Bridge over Pétrusse Valley

Sama rakennusprojekti toisesta suunnasta

Tosiaan, vielä kaksi vuotta sitten olin aivan onneton juoksija, enkä ihan hiffannut, miten kukaan voi nauttia lenkkeilystä. Sitten innostuin triathlonin ajatuksesta – harrastinhan uintia ja tykkäsin pyöräillä – joten pakottauduin myös lenkeille. Toissasyksyn triathlonissa sitten huomasin, että pärjäsin kahdessa ensimmäisessä lajissa jotenkuten mutta juoksussa jäin jälkeen, ja päätin, ettei tämä jää tähän.

Viaduct and BCEE tower over Pétrusse Valley in Luxembourg

Vasemmalla näkyy Viaduct, vanhempi Pétrusse-laakson ylittävistä silloista. Ennen sen valmistumista vuonna 1859 rautatieasemalta keskustaan pääsi vain laakson pohjan kautta.

Climb up from Pétrusse Valley

Matkalla ylös riittää portaita. Näillä treenasin viime kesällä erääseen vuoripatikointisuoritukseen, josta vielä joskus jaksan kertoa täälläkin.

Olen lenkkeillyt viimeiset kolme kuukautta säännöllisesti kolme kertaa viikossa läpi sumun ja sateen, ja juoksunopeus ja -kunto on ilahduttavasti jatkuvalla nousukäyrällä. Seuraamani juoksuohjelma loppuu toukokuulle, ja koska kyseessä on puolimaratonohjelma, päätin vihdoin eilen antaa itselleni synttärilahjaksi osallistumislipun ING Night Marathon-tapahtumaan, jossa juostaan Luxemburgin katuja pitkin alkaen seitsemältä illalla. Sentään siihen puolimaratonmatkalle. Ja nyt, kun olen kertonut asiasta täälläkin, lienee pakko viedä päätös loppuun saakka.

koru

Eilisellä synttäri-illallisella käyttöön pääsivät jouluna saatu kynsilakka sekä myöhäisenä joululahjana eli juuri synttäreiksi perille tullut rannekoru – sopivasti samaa sävyä. Myös sormus, korvikset ja kaulakoru ovat samaa sävyä… miten niin tykkään sinisestä?

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

9 kommenttia postaukseen “Lenkkeilymaastot rotkossa”

  1. Aivan ihana paikka juoksemiseen!! Ja good luck half marathonin kanssa :) Varoituksen sana: juokseminen ja events ovat tosi addicting, joten huomaat todennakoisesti pian ilmoittautuvasi seuraavaan (half) marathoniin…..

    1. Kiitos! Uskon, että onnea tarvitaan… ja huomasin blogistasi, että sinä ainakin olet hurahtanut kumpaankin, hienoja tavoitteita! Minäkin toivon yleiskuntoni kannalta, ettei tuo jäisi ainoaksi pidemmäksi juoksuksi, mutta saapa nähdä, pitää katsoa fiilistä sitten kesäkuussa. ;)

  2. Paljon onnea! Täytyy nostaa hattua sun juoksuharrastukselle, itsestäni ei siihen kyllä ole, puhumattakaan triathlonista!

    1. En olisi kyllä itsekään uskonut itsestäni tällaista vielä pari vuotta sitten, mutta näköjään kaikkeen pystyy kun vaan asettaa päämääriä. Tai toivotaan, että pystyy, eikä mikään näistä jaloissa tähän mennessä tuntuneista jomotuksista äidy estämään hyvin alkanutta uutta harrastusta.

  3. Synttärionnittelut! Turkoosi on niiiiin munkin lempiväri :-)
    Upeat on kyllä lenkkimaastot, täällä ei oikein voi kuin juoksumatolla juosta, kateeksi käy.

    1. Georgiassa minäkin tyydyin yleensä juoksumattoon: usein oli liian kuumaa juosta ulkona, ja jos joskus sää olikin hyvä, niin juoksumaastot kodin lähellä eivät olleet miellyttävimmästä päästä. Taitaa siellä olla samat syyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge