11672595715_f12e32fe0c

Oklahoman Cowboy-perinne

Longs Peak

Etualalla Estes Parkin läpi kulkeva joki, jonka varrella majoituksemme on. Taustalla Longs Peak, Rocky Mountain National Parkin korkein huippu yli neljässä kilometrissä.

Joulunajasta ei ole paljoa kerrottavaa, sillä olemme viettäneet sen tukevasti vuorten keskellä, lähinnä takan tai ruokapöydän ääressä. Valmisjoulukinkku oli ihan hyvää – kypsentämätöntä versiota ei kaupasta löytynyt – ja erinomaisesti onnistuivat myös tapaninpäivän oliivipossu ja perjantain kateenkorva. Bataattivuohenjuustovuokaakin sain aikaiseksi, mutta pieni kämmi oli, etten huomannut kaupassa vuohenjuuston olleen maustettu tillillä.

Statue

The End of the Trail, veistänyt James Earle Fraser

Palaan siis viime viikonloppuun sekä saapumiseemme Oklahoma Cityyn, jossa ensimmäinen pysähdyksemme oli National Cowboy & Western Heritage Museum. Aikaa museon kiertämiseen oli vain tunti ennen kiinnimenoa, mikä ei ollut läheskään tarpeeksi, mutta siinäkin ajassa ehdimme oppia vaikka mitä cowboyelämästä.

Cowboy Christmas Ball

Museoon oli rakennettu kopio vanhasta lännenkylästä, josta löytyi mm. hevostenvuokrauspalvelu

Old School

Lippuvalaa on vannottu Yhdysvaltain kouluissa jo reilu sata vuotta, ja minäkin seisoin yläasteella joka aamu käsi sydämellä rintamasuunta kohti lippua, kun muu luokka lausui uskollisuuttaan voittamattomalle kansakunnalle under God.

Termi cowboy on yleistynyt lehmipoikien nimitykseksi vasta populäärikulttuurin kautta. Aiemmin Texasissa yleisempi nimitys oli vaquero, mikä tulee suoraan espanjasta ja kertoo Texasin läheisyydestä Meksikon kanssa, kun taas Kaliforniassa yleisempi termi oli buckaroo. Kaliforniassa lehmipoikia rekrytoivat erityisesti fransiskaanimunkit, jotka pitivät yllä karjalaumoja pystyäkseen ruokkimaan käännytettäviä intiaaneja.

Cowboy Boots

Cowboyn kotipaikan pystyy tunnistamaan kannuksista, ja brassailevat miehet löysäsivät niiden kiristysnauhat niin, että ne kliksuivat kylän raittia kävellessä

Cowboy

Taustalla olevien vankkureiden nimitys on chuckwagon, ja sellainen kulki lehmipoikien mukana heidän paimentaessaan karjaa pitkiä matkoja. Chuckwagonin ajaja oli yleensä myös seurueen kokki, ja wagonin takaosasta aukesi pöytä, jonka ääressä pystyi laittamaan ruokaa. Wagonissa kulki myös lehmipoikien teltat ja makuupussit, ja takaosassa jokaisella lehmipojalla oli oma pieni henkilökohtainen kenkälaatikon kokoinen säilytystila. Chuckwagoneita käytetään vielä nykyäänkin vaikeakulkuisimmissa maastoissa lehmiä paimennettaessa.

Rautatiet vedettiin Kansasiin 1860-luvulla kuljettamaan biisonintaljoja itärannikon markkinoille. Kun biisonilaumat oli alle vuosikymmenessä metsästetty henkihieveriin, junat siirtyivät kuljettamaan karjaa vastaamaan itärannikon nousseisiin naudanlihahintoihin. Texasista karja paimennettiin pohjoiseen Kansasiin maiden lävitse suurina joukkoina, ja mukana kulkevat lehmipojat olivat lähinnä kausityöläisiä.

Hawaii Cowboy

Lehmät tulivat Havaijille 1790-luvulla löytöretkeilijöiden mukana, ja aluksi ne olivat osa Havaijin kuninkaan henkilökohtaista eläintarhaa, eikä niitä saanut tappaa. Parissa vuosikymmenessä vapaana kulkevat lehmät olivat kuitenkin lisääntyneet sen verran, että ne olivat haitaksi saarien ekosysteemille, joten niitä ruvettiin paimentamaan espanjalaisin opein. Lehmipoikia kutsuttiin panioloiksi espanjalaisten mukaan.

Barbed wire

Museoon oli tallennettu parisataa eri tyyliä sitoa piikkilanka-aitaa.

Piikkilanka keksittiin 1880-luvulla, ja se käytännössä lopetti suuret karjan ajot Texasin preerioiden lävitse, kun maanviljelijät rajasivat maitaan ja estivät karjan kulkemisen maittensa läpi. Muutos ei kuitenkaan lakkauttanut lehmipoikien ammattia; kulkupeli vaan on vaihtunut nykyaikana yhä useammin hevosesta pickupiksi.

Branding

Lehmän kotitilan tunnistaa polttomerkistä, jonka muoto on yleensä antanut nimen koko tilalle. Nykyään polttomerkin sijaan saatetaan käyttää ”jäämerkkiä”, jossa lehmän ihoon painetaan kiinni kuuman raudan sijaan erittäin kylmä rauta, joka ei satuta lehmää savalla tavalla mutta muuttaa lehmän karvat valkoisiksi.

Cowgirls

Lehmityttöjäkin oli olemassa, mutta palkollisten sijaan he olivat yleensä tilallisten tyttäriä.

Tunnissa meiltä jäi tutkimatta museon intiaanihistoria ja taidenäyttely. Ensi kerralla sitten!





2 kommenttia aiheesta “Oklahoman Cowboy-perinne”

  1. Mielenkiintoisen tuntuinen museo. Tuskin tulee kuitenkaan koskaan mentyä sinne.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge