Luxemburgilaista populismia

Eurovaalit ovat ylihuomenna, ja Luxemburgin kadunvarret ovat täynnä vaalimainoksia. Yksittäisien ehdokkaiden mainoksia ei paljoa näy, sillä täällä äänestetään ensisijaisesti listoja. Tämän lisäksi voi antaa ääniä listan sisällä – listalla on kuusi ehdokasta, ja näiden kesken saa jakaa kuusi ääntä niin, että yksi ehdokas saa korkeintaan kaksi – ja nämä kai sitten jotenkin vaikuttavat äänestystulokseen jonkin korkeamman matematiikan kautta, mutta ilmeisesti suurin osa kansasta tyytyy äänestämään pelkästään listaa eikä puolueen päättämä listan sisäinen järjestys paljoa vaaleista hetkahda. Äänestäminenhän on täällä pakollista kaikille rekisteröityneille äänestäjille, ja äänestämättä jättämisestä voi saada sakkoja.

Kuten kaikissa EU-maissa, täälläkin on oikeistopopulistinen puolue nostanut kannatustaan viime vuosina, ja populistipuolue ADR:n vaalimainokset tuntuvat olevan kaikkein näkyvimpiä katukuvassa. Minua kiinnosti, mitä oikeistopopulistit oikeastaan ajavat maassa, jossa noin puolet asukkaista on maahanmuuttajia, joka on EU:ssa selvästi hyötyjien joukossa kiitos EU-instituutioiden toimistojen, ja jossa Schengenin sopimus alunperin allekirjoitettiin jokilaivalla Schengenin linnan kohdalla. Siispä selvitin ja jaan teidänkin kanssanne ADR:n telkkarivaalimainosten pääsanomat:

Lëtzebuergesch = offiziell EU-Sprooch

Luxemburgin kielestä virallinen EU-kieli
ADR:ää pännii, että malta ja iiri ovat EU:n virallisia kieliä, mutta luxemburg ei. Joku voisi tähän todeta, että miksi luxemburgilla pitäisi olla virallista asemaa EU-lainsäädännössä, kun sillä ei ole virallista asemaa Luxemburgin valtion lainsäädännössä, joka pyörii täysin ranskaksi. Luxemburgin kieli on ollut yksi Luxemburgin valtion kolmesta virallisesta kielestä vasta 80-luvulta asti.

Fir den Euro = géint eng Scholdenunioun

Euron puolesta, velkaunionia vastaan
ADR kannattaa euroa ja siinä pysymistä mutta toivoo, että esimerkiksi Kreikka erotettaisiin eurosta. Erottamisen jälkeenkin ADR:n mielestä Kreikkaa pitäisi tukea, mutta jollain muulla mekanismilla kuin mitä tällä hetkellä: nykymallilla nimittäin luxemburgilaiset maksavat väestömäärään suhteutettuna eniten Kreikan velkoja.

Neie Memberstaat = Referendum

Kansanäänestys uusista EU-jäsenvaltioista
Syynä kansanäänestysten vaatimiselle on, että ADR ei missään nimessä halua Turkkia osaksi EU:ta, milloinkaan, ikinä. Sen sijaan Balkanin EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa ADR mielellään jatkaa jäsenyysneuvotteluja ja toivottaa heidät mukaan heidän ollessaan siihen valmis.

Sozial Mindestnormen = gerecht Europa

Sosaaliset miniminormit = reilu Eurooppa
ADR vaatii EU:n laajuisia sosiaalipoliittisia normeja, esimerkiksi keskipalkkaan sidoksissa olevaa minimipalkkaa ja pakollisia terveys- ja työttömyysvakuutuksia, ja haluaa, että nämä laadittaisiin yksilöiden kannalta parhaimman EU-maan normien mukaan – kilpailu, missä Luxemburg monessa kategoriassa vie voiton. ADR sanoo ymmärtävänsä, etteivät köyhemmät EU-maat kykene saman tasoiseen sosiaaliturvaan kuin mitä Luxemburg, mutta että tähän pitäisi pitkällä tähtäimellä pyrkiä ja elämisen tasoa kasvattaa läpi Euroopan. Syyksi tähän ADR sanoo huolen Espanjan ja Kreikan nuorisosta ja köyhistä, mutta ihan yhtä hyvin motiivina saattaa olla, että parempi sosiaaliturva kotimaassa vähentää ihmisten haluja lähteä sosiaaliturvan perässä Luxemburgiin. ADR myös haluaa, että Luxemburgin minimipalkka ulotettaisiin koskemaan myös Luxemburgissa pimeästi töissä olevia, mikä vaatimuksena on vähintään mielenkiintoinen.

Näiden lisäksi ADR kannattaa mm. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, laajempaa luxemburgilaista osallistumista EU-asioihin, Erasmus-ohjelman ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kasvattamista ja sisärajojen auki pitämistä kaikille ”rehellisille kansalaisille”, sekä vastustaa sosiaaliturvashoppailua, EU:n puuttumista valtioiden perhelainsäädäntöön ja Parlamentin päätöslauselmia ”poliittisesti korrekteista” aiheista, jolla varmaan viitataan seksuaalivähemmistöihin ja uskontoon. Jos ADR saa paikkoja Europarlamenttiin, he istuvat todennäköisesti samassa ryhmässä perussuomalaisten kanssa, joiden kanssa varmaan löytävät sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia mielipiteissä.

Jos et ole jo käynyt äänestämässä ja olet Suomessa, niin muistapa käydä sunnuntaina! Ja muista tutustua ennen äänestämistä myös siihen, missä eurooppalaisessa seurassa äänestämäsi puolue EU:ssa istuu.

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

5 kommenttia postaukseen “Luxemburgilaista populismia”

  1. Tosi mielenkiintoista luettavaa! Ja onpa muuten erikoista, ettei luxemburg ole EU:n virallinen kieli, mutta johtuu varmasti kielen asemasta Luxemburgissa noin muuten. En tiennyt (tai muistanut) että siellä on ranska noinkin vahvassa asemassa.

    Mua harmittaa etten päässyt äänestämään, koska olin matkoilla juuri niinä päivinä kun täällä Barcelonassa oli ennakkoäänestys. Milanossa yritin myös selvittää, mutta meni päivät ristiin, enkä sielläkään päässyt. Voisivat nyt kehittää sitä nettiäänestystä, niin olisi helpompi vaikuttaa.

    1. Luxemburgin kielelle kehitettiin kirjoitussäännöt vasta 80-luvulla, joten vähän uutta tämä on täällä. Nyt vaaleissa melkein kaikki vaalimateriaali oli luxemburgiksi, joten selvästi kieltä ollaan ”ottamassa haltuun”.

      Vaikka muakin välillä ärsyttää, kun pitää säätää äänestämisen kanssa etenkin ulkomailla ollessa, niin IT-alalla työskentelevänä toivon, ettei Suomessa ikinä oteta käyttöön nettiäänestystä. Minä en ainakaan hetkeäkään luota yhteenkään nettiäänestysjärjestelmään niin paljon kuin niihin pitäisi luottaa, koska tiedän miten ne syntyvät, ja jo sähköisen äänestämisen kokeilut olivat sellaisia farsseja, että oksat pois, kun vaalit piti parissa kunnassa uusia. Lisäksi ikinä ei voi olla varma, onko äänestäjä oikeasti henkilö itse vai vaan joku, joka on saanut pankkitunnukset käsiinsä (luvan kanssa tai luvatta).

      1. No joo, ymmärrän kyllä tonkin puolen. Mun mielestä taas on aika naurettavaa ajatella, että jotain oikeesti kiinnostais niin paljon, että rupeis toisten nettipankkitunnuksia käyttelemään. Luulis, että Suomen kokoisessa maassa tää saataisiin onnistumaan kun Virossakin näyttää toimivan.

        Kirjeäänestys taas tuntuu jotenkin ihan menneisyyteen kuuluvalta :)

  2. Ulkosuomalaisparlamentti ajaa asiaa kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi niin kuin useissa muissa maissa jo on . Olen osallistunut kampanjaan. Vrt. seuraava linkki. http://www.usp.fi/ajanko/index2.php?sivu=656 Kätevää että EU-vaaleissa on äänioikeus sekä kotimaassa , että asuinmaassa. Minulla oli lyhyempi matka (1/2 km ) asuinmaani lähimpään äänestyspaikkaan.

  3. Mä olen vaalivalvojana pariin otteeseen todistanut, kun vanhemmat ovat raahanneet täysi-ikäisen lapsensa koululle äänestämään ja lapsi on vielä siinä paikan päällä kysynyt, että ketä nyt pitikään äänestää. Muista vaalipiireistä taas olen kuullut tapauksista, joissa dementoituneet isovanhemmat on tuotu äänestämään lähisukulaisten toimesta, ja nämä lähisukulaiset ovat sitten menneet koppiin mukaan vaaliavustajiksi. Veikkaan, että jos jotkut ovat valmiita näkemään näin paljon vaivaa, niin ”etkö halua äänestää, sopisko että äänestän sun puolesta?” on paljon helpompi kysymys esittää. Siitä en tietty tiedä, kuinka yleistä tuo olisi.

    Musta vaan ideana Suomen järjestelmä on niin kiva, kun tähän voivat jopa sellaiset osapuolet luottaa, jotka ovat muuten ilmiriidoissa sisällissodan partaalla. Nettiäänestysjärjestelmää olisi helppo syyttää vallassa olevien suunnittelemaksi, koska isolla osalla kansasta ei olisi teknisiä valmiuksia varmistua sen asiallisesta toiminnasta, ja ken tietää jos jossain hamaassa tulevaisuudessa tulisikin tilanne, jossa valtaapitävillä on suuri houkutus epärehellisiin keinoihin. Onko tämä sitten isompi riski kuin demokratian rapautuminen ihmisten kiinnostuksen puutteesta ja siksi, että vaalipaikalle vaivautuminen koetaan liian hankalaksi (ja ulkosuomalaisten kohdalla se usein onkin), en tiedä. Kun näitä vaaleja Suomessa ei kuitenkaan järjestetä useita kertoja vuodessa (kuten Jenkeissä), niin toivoisin, että kynnelle kykenevät jaksaisivat nähdä sen paikalle vääntäytymisen vaivan.

    Siitä olen kuitenkin Annika sun kanssa samaa mieltä, että jos johonkin etä-äänestysjärjestelmään lähdetään, niin ehkä kuitenkin mieluummin netti- kuin kirjeäänestys. Kirjeäänestyksessä on melkein kaikki samat riskit kuin nettiäänestyksessä, mutta helppous on ihan eri kaliiberia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge