vapaudenpatsas1-500x500

Vapautta Atlantin kummallakin puolen

1860-luvulla ranskalainen poliitikko ja historioitsija Édouard de Laboulaye sai idean: Yhdysvallat tarvitsee monumentin juhlistamaan vapauden aatetta, jota juuri päättynyt sisällissota vahvisti vapauttamalla orjat. Laboulaye halusi myös Ranskasta vahvan demokratian ja kannatti orjuuden lakkauttamista siirtomaista, ja hän mietti, että jos Ranska lahjoittaisi tämän muistomerkin Yhdysvalloille, ehkäpä nämä aatteet saisivat vahvemmin jalansijaa myös vanhalta mantereelta.

Onneksi Laboulayella oli kaverina kuvanveistäjä Auguste Bartholdi, joka juuri työsti suunnitelmia suuren naisfiguurin pystyttämiseksi Suezin kanavan suulle Rodoksen kolossin tapaan. Bartholdin suunnitelmat eivät kuitenkaan ottaneet tulta, joten Saksan–Ranskan sodan päätyttyä vuonna 1871 parivaljakolle jäi aikaa miettiä tätä amerikkalaista vapauden monumenttia. Bartholdi lähti matkalle Yhdysvaltoihin keräämään rahaa ja kontakteja, tapaamaan liikemiehiä, kulttuurimesenaatteja ja presidenttiäkin, ja lopulta vuonna 1875 kontakteja oli kertynyt tarpeeksi ja Ranskallakin oli sopivasti talouskasvu päällä, että Bartholdi ja Laboulaye julkistivat projektinsa: Vapaudenpatsas.

Työnjako oli seuraava: Ranska lahjoittaisi itse patsaan, Yhdysvallat taas antaisi käyttöön saaren New Yorkin edustalla ja rakentaisi paikalle patsaan korkuisen jalustan. Ranskassa järjestettiin iso rahankeräys patsasta varten, ja vaikka keräys suunnattiin eliitille – hyväntekeväisyysoopperailtoja, anyone? – myös rahvas osallistui innolla lahjoittamaan. Patsaan rakentajaksi pestattiin insinööri Gustave Eiffel, joka suunnitteli patsaalle kantavan rungon, jonka varaan metallilevyt ripustettaisiin. Vihdoin kesällä 1884 Ranskan hallitus julisti maksavansa patsaan laivauksen Yhdysvaltoihin, jossa se pystytettiin jalustalle vuonna 1886.

Näkymä Vapaudenpatsaalle Liberty State Parkista New Jerseyn puolelta

Tarkoituksemme oli käydä patsaan kruunussa pari viikkoa sitten NYCin reissulla, mutta mokasimme helmikuussa lippujen oston. Tajusin silloin, että liput menevät ajoissa, ja tarkistin perjantaina, että niitä vielä oli. Viikonloppuna sovin Iiron kanssa niiden ostosta, ja… maanantaina niitä ei enää ollutkaan. Lipputilanne toki elää, sillä lippujen peruuttaminen on ilmaista vielä vuorokautta etukäteen, mutta pääsiäiseksi niitä ei missään vaiheessa vapautunut. Ei mikään ihme, sillä patsas on ollut suljettu 2000-luvulla monta vuotta ensin terrorismiuhan ja sen jälkeen hurrikaani Sandyn jälkeisten korjausten takia, ja kruunuun on päässyt vierailulle vasta viime kesästä, joten jos kruunuun haluaa, niin kannattaa ruveta katsomaan lippuja jo kolme kuukautta etukäteen. Jalustalle olisi saanut ostettua liput vielä kaksi viikkoa etukäteen, mutta päätimme sen sijaan jättää koko risteilyn väliin ja korvasimme sen retkellä New Jerseyn puolelle Liberty State Parkiin, josta käsin patsasta pystyi ihailemaan.

New York ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa olen kyseisen patsaan vuoden sisään nähnyt. Kuukausi sitten Pariisissa lenkkeillessäni Seinen vartta pitkin hoksasin tutun näköisen patsaan saaren päässä joen keskellä.

Grenellen sillan Vapaudenpatsas

Grenellen sillan kohdalle rakennettiin Vapaudenpatsaan kopio pari vuotta New Yorkin version jälkeen. Tämän kopion kustansi Pariisissa asuvien amerikkalaisten komitea, ja sijainti valittiin niin, että siitä oli näkymä kuvanveistäjä Bartholdin ateljeeseen, ja patsas katsoo suoraan kohti New Yorkia.

Grenellen sillan patsaan lisäksi Pariisissa on kaksi muutakin Vapaudenpatsasta: pienehkö pronssipatsas Luxemburgin puistossa, joka on isoa patsasta vanhempi ja jonka Bartholdi valoi malliksi suuren patsaan tekovaiheessa, ja sitäkin vielä vanhempi kipsivedos Musée des Arts et Métiersin taidemuseossa. Tämän lisäksi kopioita on ympäri maailmaa, ja Suomea lähin niistä sijaitsee Norjassa Visnesin kylässä, mistä suuren patsaan kuparin sanotaan osittain olevan peräisin.

Kolmas vuoden sisään nähty Vapaudenpatsas löytyi sen sijaan yllättävästä paikkaa: Alsacessa sijaitsevan Colmarin pikkukaupungin ulkopuolella olevan liikenneympyrän keskeltä. Ihmettelimme sitä viime toukokuussa Iiron kanssa, mutta opaskirjasta löytyi pian selitys kummalliselle paikalle. Colmar on Bartholdin synnyinkaupunki ja patsas pystytettiin sinne vuonna 2004, kun hänen kuolemastaan oli tullut kuluneeksi sata vuotta. Itse en silloin tajunnut napata kuvaa, mutta onneksi joku muu on tajunnut ja laittanut sen jakoon Instagramiin:

Wikipediasta löytyy lista Vapaudenpatsaan kopioista ympäri maailman. Oletko sinä törmännyt niistä mihinkään?


Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, joka on kansainvälinen tempaus, jonka tarkoituksena on koota yhteen Instagramissa olevia matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Suomessa sitä vetävät Destination Unknown -blogin Satu, Kaukokaipuun Nella ja Running With Wild Horsesin Veera. Minut löytää Instagramista nimimerkillä @muorra.





14 kommenttia aiheesta “Vapautta Atlantin kummallakin puolen”

  1. Mielenkiintoinen postaus! Enpä ollut tiennytkään Vapaudenpatsaita löytyvän muualtakin, mutta tämä oli kyllä hauska tieto. Olen nähnyt patsaan Nykissä vain kaukaa, vielä ei olla kertaakaan hypätty lautan kyytiin, että oltaisiin edes menty sen ohitse. Mutta se on suunnitelmissa :)

    1. Minä kävin joskus lapsena patsaan jalustalla, mutta kruunu olisi vielä tavoitteena. Kunhan vaan pitävät sen auki vastaisuudessakin, siitä kun ei ole mitään takeita.

  2. Olen itse ihmetellyt tuota samaista Colmarin vapaudenpatsasta. Olimme Alsacen viinireittiä ajelemassa ja siellä patsas tupsahti vastaan. Ensin oli tunne, että näenkö oikein, mutta opaskirja auttoi silloin myös selventämään, miksi patsas keskellä Ranskan maaseutua jököttää :)

    1. Haa, joku toinenkin viinireitin kiertänyt! Mitä tykkäsit? Meillä onneksi auringonpaistetta riitti ja lämpöäkin jonkin verran, joten sää oli mitä parhain kiertelyyn.

  3. Hauska postaus, en tiennytkään, että kopioita patsaasta on tehty ja vieläpä näin monta! Noitahan olisi hauska nähdä matkoilla, mutta vielä ei tosiaan ole tullut vastaan :)

    1. Hyvin ovat piilotettuja. Minä olen tuolla Luxemburgin puistossa harhaillut ainakin kolmesti enkä ole vielä siellä sijaitsevaa patsasta spotannut.

  4. En tiennytkään että patsaita on noin monin kappalein maailmalla! Ja sekin oli uutinen että liput pitää varata etukäteen, hyvä tietää jos joskus vielä Nykiin suuntaamme. Eli varsinainen informaatiopläjäys tänään tämä postaus! :)

    1. Tosiaan nuo jonot tulevat aina yllätyksenä. Pitäisi vaan tietää monta kuukautta etukäteen olevansa menossa Nykiin, niin pystyisi seuraavalla kerralla varaamaan.

  5. Mulle kanssa uusi tieto tuo maara noista ”kopioista” ympariinsa. Itse asiassa tiesinkin etta Pariisissa sellainen on mutten ollut koskaan kuvaa nahnyt. Kaikkea sita oppii koko ajan lisaa. :)

    1. Miksi ns. keksiä pyörää uudestaan ja tehdä uutta patsasta, kun voi kopioida vanhaa hyvää designia. ;)

  6. Ihan huippu postaus, tälle tytölle hieman myös uutta tietoa :) Niin sitä viisastuu kun blogeja lukee.

    Törmäsin vapaudenpatsaaseen Tokiossa Odaiban saarella, oli kyllä hieman poissa kontekstista se patsas. :D

    1. Whaat… piti käydä oikein lukemassa, että mitä ihmettä. :D Hyvä, että tuonkin patsaskopioinnin ovat pistäneet liikkeelle ranskalaiset eivätkä amerikkalaiset, vaikka varmaan moni ihminen ei edes tiedä patsaan alkuperää.

  7. NYC:n patsas on tullut nähtyä vain kerran lauttakierrokselta ja toisella reissulla Manhattanin eteläkärjestä. Muista versioista vain Las Vegas ja Tanskan legolandia Billungissa. Alabaman Birminghamissakin olin lähellä, mutten kyllä nähnyt sitä.
    Timo on viimeisimpänä kirjoittanut: Kesä etenee – Suvi seurailtuMy Profile

    1. Tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen on munkin listalle tullut tuo Las Vegasin patsas lisää. Se oli näistä kaikista sieltä kummallisimmista päästä, mutta Las Vegas nyt muutenkin on aika överi kaupunki. :D



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge