panoramapunkt-auringonlasku

Panoramapunkt: Auringonlasku Berliinin yllä

Joku pakkomielle minulle on kehittynyt, että isoissa kaupungeissa haluan aina päästä toljottamaan kaupungin kattoja mahdollisimman korkealta. Kaupungin hälinä jää katutasolle, ja lintuperspektiivistä saa paremman käsityksen kaupungista: onko se suuren suuri, vai onko taivaanranta sittenkin täynnä metsää, preeriaa taikka aavikkoa? Kuinka laajalle alueelle pilvenpiirtäjät levittyvät? Minkä värisiä katot ovat, ja löytyykö niiltä puutarhoja?

Siksi kiipesimme Berliinissä Potsdamer Platzin Panoramapunktiin. Olin kuullut, että sinne oli vähemmän jonoa kuin Fernsehturmin TV-torniin, ja onneksemme edellämme lipunmyynnissä oli vain yksi perhe, jonka jälkeen pääsimme kävelemään suoraan sisään. Euroopan nopein hissi huiskaisi meidät hetkessä huipulle 24. kerrokseen, josta näkymät levittäytyivät huippua ympäröivältä parvekkeelta joka suuntaan.

View West from Panoramapunkt: Sony Center & Tiergarten
Näkymä länteen: Edessä Sony Center, jossa Iiro oli reilu vuosikymmen sitten yrittänyt käydä katsomassa MM-jalkapalloa, mutta matsi oli peruttu, koska kaupungissa pelättiin huligaaneja. Takana levittäytyy Tiergartenin puisto, jossa Brandenburgin vaaliruhtinaat kävivät 1500-luvulla metsällä.
Brandenbourg Gate & Berlin Skyview
Panoramapunktista pystyi bongailemaan kuuluisimpia nähtävyyksiä: tuolla on Brandenburgin portti, tuolla Berliner Dom, ja tuolla se TV-torni. Rakennuskanta Itä-Berliinin puolella oli joko neuvostorealistista tai uudisrakennusta, ja nostokurkia oli horisontti täynnä.
Reichstag, Berlin
Reichstag, Saksan parlamenttitalo, josta olisi myös voinut ihailla näkymiä, jos lipun olisi varannut ajoissa.
Detlev-Rohwedder-Haus, Berlin
Itä-Berliiniä rumemmasta päästä edustaa Detlev-Rohwedder-Haus, jonka historiasta kerroinkin jo Segway-postauksessa.

Hetken näkymiä ihmeteltyämme nappasimme ikkunapöydän huipun länsipuolen kahvilasta ja tilasimme oluet, jotka yllätykseksemme olivat samaa hintaluokkaa kuin maantasalla. Monessa tornikahvilassa hinnat ovat suoraan verrannollisia korkeuteen – esimerkiksi Hotelli Tornin Ateljée-baari Helsingissä, Lontoon Shardin kattobaareista puhumattakaan – mutta täällä näkymät eivät näyttäneet vaikuttaneen hintoihin. Siinä kelpasi istuskella katsellen tätä maisemaa:

Sunset from Panoramapunkt & Neue Nationalgalerie
Etualalla Ludwig Mies van der Rohen suunnittelema Neue Nationalgalerie eli modernin taiteen museo

Olimme ajoittaneet käyntimme Panoramapunktissa niin, että osuimme huipulle kolmisen varttia ennen auringonlaskua. Ehdimme siis tutkia maisemat lävitse ennen auringonlaskua, jota pääsimme parahiksi ihailemaan.

Sunset over Berlin, viewed from Panoramapunkt

Sky after Sunset from Panoramapunkt

Evening at Panoramapunkt

Auringon laskettua teimme vielä uuden kierroksen huipun ympäri, tällä kertaa ihmetellen Berliinin valoja. Saimme ikään kuin kahdet maisemat yhdellä hinnalla, kas näin:

View South from Panoramapunkt
Näkymä etelään ennen auringonlaskua…
Night View from Panoramapunkt
…ja sama näkymä auringonlaskun jälkeen.

Tornin huipulla oli pieni näyttely Berliinin ja erityisesti Potsdamer Platzin historiasta, ja jos ei mihinkään muualle museoon ehdi, niin tästä saa jo hyvän käsityksen siitä, mikä myllerrys paikalla on käynyt viimeisen 100 vuoden aikana. Oli jokseenkin surrealistista katsella kuvia Potsdamer Platzilta reilu 25 vuotta sitten, kun se oli vielä miinakenttää, joka jakoi suurkaupungin kahtia. Huipulta löytyi myös hyvät kuvat näkymistä, joissa oli kerrottu vähemmän Berliiniä tuntevalle, mitä alhaalla oikein näkyykään, joten 360°Panorama-kartta kannattaa jättää ostamatta, ellei välttämättä halua viedä sitä kotiin matkamuistoksi.

Leipziger Platz & Leipziger Strasse at Night
Etualalla hohtava kahdeksankulmainen Lepziger Platz oli DDR:n aikaan peitetty piikkilangalla, eikä rakennuksista ollut tietoakaan.

Panoramapunkt on auki klo 10-20, kahvila klo 11-19, ja aikuisten lippu maksaa 6,50 euroa. Sisäänkäynti Potsdamer Strasselta aivan Potsdamer Platzin kulmasta.





15 kommenttia aiheesta “Panoramapunkt: Auringonlasku Berliinin yllä”

  1. Mulla on myös usein reissulla tarve päästä jonnekin ylös katselemaan näköaloja, ja rakastan etenkin noita auringonlaskukuvia kattojen yläpuolella. Tosi hyvä, ettei komeista näköaloista laskuteta ylimääräistä olutta siemaillessa. Berliini on kiinnostanut minua viime aikoina muutenkin yhä enemmän, ja tämä postaus inspiroi reissukärpästä vielä lisää! :)

    1. Hei kiva kuulla, että tämä inspiroi! Sain itseasiassa vinkin tähän Panoramapunktiin Instagramin kautta, kun kyselin siellä, kannattaako TV-torniin kiivetä vai ei. Useampi ihminen silloin mainitsi tämän sen sijaan, enkä ollut tästä sitä ennen kuullutkaan. :)

  2. Itsekin viihdyn tosi hyvin korkeissa paikoissa kaupungin yllä. On ihanaa, kun näkee kokonaisuuden. Pari vuotta sitten oltiin Seattlessa ja olin kamalan huolissani, etten pääse enää sinne uudestaan. Niinpä, kun jäljellä oli 20 min. bussin lähtöön, otettiin ihan kamalalla kiireellä hissi ylös näköalatorniin. Jäi jostain kahdesta minuutista kiinni bussiin ehtiminen, eli tosi hilkulla. Mutta näin koko Seattlen ylhäältä ;) Sittemmin on tullut käytyä kaupungissa useampaan otteeseen, että ei sitä _niin_ kiire olisi ollut…

    1. Haha voin kuvitella tuon tilanteen. :D Minullakin on ollut useampi ”pakko tehdä X Y Z kun kerranhan tänne vain tullaan” tässä parin vuoden sisään. Yleensä sitten niihin paikkoihin on tultu useamman kerran uudestaankin, ja toisaalta niihin, joista on ajatellut, että ”kyllähän täällä sitten tulee käytyä”, ei välttämättä ole palattu…

  3. Tunnistan itseni! Berliinissä emme tehneet jouluna 2012 visiittiä mihinkään korkealle, sillä tv-tornikin oli melkein koko reissun ajan sumun peitossa ja muuten satoi. Höh. Reykjavikissä kummatkin mahdolliset näköalapaikat on tullut jo testattua ja kyllä, kaupunki kuin kaupunki näyttää yläilmoista paljon paremmalta! Saimme myös auringonlaskun. Oli melko harvinainen ilmiö se ^^

    1. Onko auringonlasku harvinainen siksi, että siellä on yleensä niin pilvistä, ettei aurinkoa näy?

      Mä en ole sitä mieltä, että kaikki kaupungit olisivat aina kauniimpia yläilmoista. Moni on, mutta joskus yläilmoihin meneminen paljastaa hukkatilat, rakentamattomat romutontit, yms joita kaupungista löytyy, mutta jotka normaalisti jäisivät aitojen taakse ”piiloon”. Ei nyt tule mieleen suoraa esimerkkiä tästä, mutta varmasti olen joskus tällaisen huomannut. :D

  4. Mäkin tykkään aina kiivetä korkeisiin paikkoihin. Hauskinta on, jos mesta on vielä vanha ja pitää kiivetä portaita. Silloin maisemat on kunnolla ansaittukin. :) Tosin ne porrastornit eivät ole ikinä niin korkeita…

    Mä olen ollut Berliinissä Love Paradessa joskus viime vuosituhannella. En ole jaksanut kauheasti lukea muiden bloggareiden Berliini-hypetystä, mutta sun kirjoitukset olen nyt lukenut. Paljon hauskempaa lukea sun ”tulkaa tänne, täällä on naisia ja taloja” -historiakuvauksia kuin hipstereiden kahvilaihkutusta. :) Mutta enivei, on tässä alkanut mietityttää, että pitäisikö Berliiniin lähteä joskus uudelleenkin. Olen kyllä ihan ruokottoman laiska matkustaja nykyään, niin tuskinpa saan aikaan. :)

    1. Köln! Tuomiokirkon näköalatasanne on 98 metrin korkeudessa, mikä on käytännössä sama kuin tämän Panoramapunktin korkeus, ja ne portaat ovat luokkaa kapeat ja jyrkät. :) Milanon tuomiokirkossa sen sijaan oli mahdollisuus mennä portaita tai hissillä, ja hissi maksoi ekstraa…

      Mulla ei ollut aikaa kahvilaihkutukselle, muuten varmasti mullakin olisi tuollaisia postauksia. ;)

  5. Upeita kuvia! Teillä oli onnea tuona viikonlppuna sään kanssa. Toivottavasti voit lähettää taas upean valokuvan johonkin kilpailuun. Sinullekin jäi matkalaukku Berliiniin, niin kuin edesmenneet Marlene Dietrich ja Hildegard Knef aikanaan lauloivat:” Ich habe einen Koffer in Berlin”: (Minulla on matkalaukku Berliinissä.)Tarkoittaa, että Berliiniin haluaa palata uudelleen.

  6. Upeita kuvia! :) Ja ehdottomasti aina hyvä juttu, jos löytää näitä ei-niin-turistien tiedossa olevia paikkoja! Itse olen vähän korkeanpaikankammoinen, mutta silti näkymä kattojen yllä kiehtoo kovasti. Ja siihen päälle vielä auringonlasku, niin ei ole kyllä valittamista! :)

    1. Minäkin olen vähän korkeanpaikan kammoinen, mutta tuolla oli sen verran jykevät aidat itsensä ja pudotuksen välillä, ettei se haitannut. Auringonlasku tuli tässä vähän vahingossa. Ei oltu ajateltu asiaa erityisesti etukäteen muuten kuin että ”ennen sitä pitää mennä, että näkee jotain”, mutta parempi näin päin. ;)

  7. Kiitos tästä postauksesta! Luulenpa että tuolla tulee käytyä tv-tornin sijasta. Ja ehdottomasti auringonlaskun aikaan! :)



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge