mischief

”A crash is a rhino family…”

Boulder Flatirons

Coloradon lämmin aurinko on jo sulattanut viime viikolla sataneen lumen teiltä ja jalkakäytäviltä, mutta vuorten rinteiden poluilla oli yhä lunta, kun kävimme ystäviemme kanssa patikoimassa Flatirons-vuorilla viime lauantaina. Meno jyrkässä maastossa oli huomattavasti hankalampaa kuin mitä ajattelimme, ja kävi mielessä, että ennen seuraavaa kertaa pitää hankkia piikit kenkiin tai vähintään ottaa kävelysauvat mukaan, tai seuraava patikointi saa suuntautua downtownin kauppoihin ja kahviloihin. Patikointilenkin jälkeen oli ihanaa lillua porealtaassa ja ihmetellä tähtiä, ja ilta päättyi mukavasti paellapadan äärelle ja siihen, että me aikuiset pelailimme lautapelejä ruokapöydän ääressä kun ystäviemme taapero rauhoittui sohvalla opettavaisten lastenohjelmien äärellä.

Menolipussa* oli juuri käynnissä kiivas taisto Toronton ja New Yorkin alueen rautatieverkostojen herruudesta – paras lautapeli ikinä ja ainoa, mikä oli pakko mahduttaa matkalaukkuihin Suomesta Yhdysvaltoihin muuttaessa – kun yksi kerrallaan jäimme seuraamaan lastenohjelman laulua eläinperheistä. Laulussa taaperoille opetettiin, miten englanniksi kutsutaan eläinryhmiä, ja voi pojat miten niitä kutsutaankaan. Omituisempi osio alkaa suunnilleen kohdasta 01:20.

Varmaan kaikki tiesivät, että siinä missä suomeksi puhumme laumasta, joukosta ja parvesta, englanniksi näitä joukkojen nimiä riittää. On school of fish, pride of lions, pack of wolves ja pod of dolphins, mutta olen aina kuvitellut, etteivät amerikkalaisetkaan olisi näistä erityisen tietoisia vaan käyttäisivät noiden jo mainittujen normaalimpien termien ulkopuolella sujuvasti herdiä ja flockia. Ehkäpä ei sittenkään, jos jo taaperoille on tarpeellista opettaa mm. mischief of mice, rookery of penguins ja crash of rhinos. Tuon viimeisen kohdalla me suomalaiset aikuiset jo hörähtelimme – siis mitä ihmettä?

Seuraavana päivänä maatessamme Iiron kanssa sohvalla lueskelimme Wikipediasta listaa joukkoja ilmaisevista sanoista ja jatkoimme hörähtelyä. Tiesittekö, että joukko kissoja on glaring tai pounce, paitsi jos kissat ovat villejä, niin kyseessä on destruction? Ja että siinä missä leijonat ovat pride, niin tiikerit ovat ambush? Monet nimistä selvästi liittyivät eläimiin liitettyihin ominaisuuksiin: joukko norsuja on memory, kirahveja tower, pöllöjä parliament ja frettejä busyness – mutta miksi ihmeessä parvi variksia on murder, ja mistä lähtien lauma vompatteja on ollut wisdom? Jotkut termeistä myös liittyivät siihen, missä tilanteessa eläimet olivat: hanhiparvi on maassa flock, ilmassa skein tai wedge, paitsi jos ne lentävät erittäin lähellä toisiaan niin plump.

Englannin kielitaitoni riittää hyvin ulkomailla elämiseen, mutta joissain asioissa olen huomannut olevani alakynnessä: joogassa en aina muista, missä venytyksen pitäisi tuntua, kun kyseessä on tricep, bicep tai quadricep; puulajeista osaan usein sanoa, onko kyseessä lehti- vai neulaspuu, mutta tarkat suomennokset ovat yleensä täysin kadoksissa; ja kaloissa ja pikkulinnuissa olen yleisimpien lajien ulkopuolella auttamattoman pihalla. Nyt näköjään ”termejä, joita en osaa, mutta ehkä pitäisi”-listaan pitää lisätä vielä eläinjoukot.





10 kommenttia aiheesta “”A crash is a rhino family…””

    1. Meillä kun ei ole saunaa, niin tuo poreamme on meidän ”Sauna Experience”. Täydellinen ulkoiluntäytteisen päivän jälkeen!

  1. No höh! Nyt vasta ylipäätään tiedostin tämän laumaongelman. Aiemmin ei ole tullut edes mieleen, että nimityksiä voisi olla muitakin kuin koulussa opetettu ”herd” saati että olisin joskus johonkin muuhun nimitykseen törmännyt. Muistavatko noita edes paikalliset?

    1. Nuo pod, pride, pack ja school ovat ihan yleisessä käytössä, mutta hieman epäilen tuota mischiefiä. Mutta mistäs sen tietää, ei ole tullut puhuttua viimeaikoina kenenkään kanssa hiiriperheistä tai vompattilaumoista…

  2. Puut! En osaa mitään puiden nimiä ja kasvikanta on täällä ihan väärä muutenkin. Murder of crows ja parliament of owls taitavat olla tuttuja Shakespearesta mutta sekään setä tuskin kirjoitteli sarvikuonoista..

    1. Shakespeare ja jotkut 1400-luvun heebot kai noista ainakin osan ovat keksineet, mutta mä ihmettelen suuresti, kuka nuo wisdom of wombats and crash of rhinos on säveltänyt.

  3. Mä olen paininut kauan sen ongelman kanssa, etten tiedä kalojen nimiä, koska aina kun kerron syöväni Suomessa paljon kalaa, seuraava kysymys on aina ”No mitä kaloja Suomessa syödään?” Tuntuu myös siltä, että amerikkalaisten on vaikeaa ymmärtää, etten välttämättä osaa lonkalta kaikkia kaloja englanniksi. Kasvien ja puiden nimet ovat tulleet tutummiksi, kun olen harjoittelussa San Franciscon kasvitieteellisen puutarhan kirjastossa. Kysyn silti edelleen myös niiden kaikista normaalimpien kukkien ja kasvien nimiä, koska ne ei ole suomalaiselle tuttuja tai en vain saa englanninkielistä nimeä mieleen (tai edes kasvitieteellistä nimeä), ja vastaus tulee aina yleensä hämmentyneen ilmeen kera. :D Pitäisi opetella näitä termistöjä paremmin! Toisaalta panostin aika paljon jo siihen, että opettelisin eri puulajeja, joita San Franciscossa esiintyy, mutta niitä on ihan liikaa. Olen myös huomannut, että mulle muodostuu kokonaan uudet termistöt, just esim. näissä kala- ja kasvisanastoissa. Kasvatan siis englanninkielistä termistöä, mutta sitten ei ole hajuakaan suomenkielisistä vastineista. :D

    Alunperin tulin linkkaamaan tänne tämän videon hauskoista eläintermeistä:

    http://youtu.be/KjaUUDWVpUI

    Hohottelin näille joskus. :D Parempi puoliskoni kyllä on joskus ”korjannut”, kun olen käyttänyt jotain laumasanaa väärin… Mutta se oli normaalimmasta päästä. :)

    ps. On varmaan ensimäinen kerta, kun kommentoin tänne blogiisi, mutta ihan vain näin ohimennen sanoen, tosi hyvä blogi ja olen jo aika kauan seurannut. :)

    1. Ihan ekana vastaan tohon ps:ään, että hei tosi kiva, kun kommentoit! Aina ihan superkivaa kuulla lukijoista, jotka ovat pysyneet mukana jo pidempäänkin. :)

      Musta tuntuu, että tämä ymmärryksen puute vaivaa etenkin niitä amerikkalaisia, jotka eivät puhu yhtäkään vierasta kieltä. Niiden, jotka puhuvat, on helppo ymmärtää, että lajinnimet ovat siellä häntäpäässä uutta termistöä opetellessa. Esimerkiksi ostin kaupasta pari päivää sitten ”Christmas starin”, ja kun itsepalvelukassan päivystäjä tuli kysymään, haluanko hänen skannaavan nuo, olin että anteeksi mikä pointsetta? Suomessa myös nuo nimistöt ovat mielestäni helpompia, koska Suomessa ei kasva yhtään niin paljon ja monipuolisesti kasveja ja eläimiä kuin mitä monessa muussa paikkaa.

      Toi video on ihan loistava! Gosling, eikä!



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge