Tulivuorten Havaiji

Olin lukenut ja kuullut paljon Havaijin saaresta ennen matkaamme, mutta silti se onnistui yllättämään karulla kauneudellaan. Tulivuoret olivat näkyvä osa saarta minne ikinä menikin, ja lomakylien sijaan maisemaa täplittivät kahviplantaasit ja laavakentät.

image
Tullessa lensimme Kalliovuorten ylitse. Perillä Konan lentokentällä olimme vasta myöhään illalla.

Vietimme vajaa viikon Havaijin saarella, uusimmalla ja isoimmalla saariryhmän saarella, joka tunnetaan myös nimellä Big Island. Joku saattoi bongata saaren uutisista viimeksi kesäkuussa, kun uusin tulivuorenpurkaus hautasi alleen tien, hautausmaan (muttei kirkkoa!) ja pari taloa. Täällä eletään jatkuvasti tulivuorten armoilla.

image
Kävimme pörräämässä helikopterilla laavakenttien yllä, ja iso osa rannasta näytti tältä: pelkkää laavaa silmänkantamattomiin. Näimme myös valuvaa magmaa, mikä oli harvinaista, sillä yleensä magma pysyttelee laavatunneleissa.

Hotellimme, Sheraton Kona, on ollut todellinen rauhan tyyssija, ja istuimme melkein joka ilta parvekkeella ihaillen merta ja tulivuoren rinnettä, jota talojen ja liikenteen valot täplittivät. Hiekkarantaa ei laavakentän päälle rakennetulla hotellilla ole, mutta useampi uima-allas korvasi tätä puutetta.

image
Näkymä parvekkeeltamme

image

Havaijin saaren korkein tulivuori on Mauna Kea, 4205 metriä, ja sen huippua täplittivät observatoriot. Kävimme katsomassa sieltä auringonlaskua, ja oli jotenkin maagista nähdä koko Havaijin levittyvän alla ja auringon humpsahtavan mereen sekä huomata observatorioiden heräävän hämärän laskeuduttua eloon.

image
Kaksi vasemmanpuoleista observatoriota W.M. Keckin tuplaobservatoriot, oikealla Nasan infrapunateleskooppi.

Mauna Kea tuskin purkautuu enää meidän elinaikanamme, mutta sen sijaan Kīlauea, nuorin Havaijin merenpäällisistä tulivuorista, ryöpsyy tällä hetkellä peräti kahdesta paikkaa. Kävimme Tulivuorten kansallispuistossa ensin ihmettelemässä Kīlauean savuavaa kraateria, jonka jälkeen patikoimme viereisen pienemmän kraaterin poikki.

image
Tämä kraateri purkautui vuonna 1959, ja tasainen pohja on tuolloin muodostunutta laavajärveä.

Havaijin saari on täynnä tyrskyistä, kesyttämätöntä rantaviivaa. Yhden päivän vietimme saaren eteläkärjessä tutkimassa Yhdysvaltojen eteläisintä pistettä – tutkimisen arvoinen paikka ilmankin tuota superlatiivia.

image

image
Näiltä kallioilta nuoret hyppivät alas veteen ja kipusivat sitten takaisin ylös pitkin toista kymmentä metriä pitkiä huojuvia tikkaita.

Läheltä eteläkärkeä löysimme hiekkarannan, jonka hiekka on vihreää oliviinia. Pieni ranta oli yllättävän täynnä, vaikka suurin osa ihmisistä oli joutunut kävelemään sinne tunnin ajan lähimmältä parkkipaikalta. Me uhmasimme muhkuraista rantatietä ja ajoimme perille asti Jeepillämme.

image
Vihreää hiekkaa se on, uskokaa pois.

Eilen sitten päättyi aikamme Havaijin saarella, ja lensimme pienellä 9-paikkaisella lentokoneella Oahulle. Honolulu ja erityisesti Waikiki ovat niin suuri vastakohta Havaijin rauhalle, ettei näistä taida voida edes puhua samassa lauseessa.

image
Kulkuvälineemme
image
Ennen matkaa kippari käski tarkkailla, näkyykö valaita. En ole ikinä istunut lennolla niin nenä kiinni ikkunassa.

Näistä kaikista kirjoitan varmasti tarkemmin sitten, kun olen saanut kameran muistikortilta kuvat purettua. Kaikesta ei edes tullut otettua kuvia kännykällä: esimerkiksi kun snorklatessa paholaisrausku ui altani kosketusetäisyydellä, kännykkä oli tukevasti veneessä.

Loppuviikon keskityn kuitenkin nauttimaan Waikikin rannasta.

image

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, joka on kansainvälinen tempaus, jonka tarkoituksena on koota yhteen Instagramissa olevia matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Suomessa sitä vetävät Destination Unknown -blogin Satu ja Kaukokaipuun Nella. Minut löytää Instagramista nimimerkillä @globecalledhome.

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

32 kommenttia postaukseen “Tulivuorten Havaiji”

    1. Kiva kuulla, että kuvat Instassa ovat kiinnostaneet! Juttua varmasti luvassa heti ensi viikolla. ;)

  1. Ai kauhee, miten teidän jeeppi pärjäsi reissusta Green Sand Beachille? Me katottiin sillon, että se tie näyttää kyllä niin järkyttävän huonokuntoiselta ja kamalalta, ettei sitä uskaltais lähteä ajamaan millään muulla kuin todella rämällä isolla nelivedolla… :D

    1. Niin mekin katottiin, mutta sitten nähtiin täsmälleen saman mallin auton menevän edellä, ja uskaltauduttiin perään. Meillä oli neliovinen Wrangler, joka oli jo aika iso, joten ihan alun kivien jälkeen ei oikeastaan ollut ongelmia. Kuskilla oli kyllä seuraavana päivänä lapaluut jumissa. :D

  2. Ooh, upeita vehreitä maisemia! Mulla on ollut vähän sellainen epämiellyttävä mielikuva Havaijista, että se on sellainen amerikkalaisten Kanaria ja täynnä japanilaisia häämatkalaisia (tosin jälkimmäinen taitaa pitää paikkaansa melko hyvin). Ehkä Havaiji voisi kuitenkin olla vierailemisen arvoinen paikka :)

    1. Täällä Oahulla on vähän enemmän Kanaria-fiilis, mutta tuolla Big Islandilla sellaista ei ollut. Suosittelen sitä ihan täysillä jos tykkää upeasta luonnosta!

    1. Halvempi tämä on paikkana kuin esim New York tai San Francisco, eikä ne lennotkaan nyt mitään poskettoman hintaisia ole. Ei kannata odottaa!

  3. Oih, Havaiji on ollut matkahaaveissani niin kauan kuin muistan. Rakastan tuollaista karua tulivuorimeininkiä ja okei, rannatkin on ihan jees. :D

  4. Oon niin innolla seurannut sun kuvia Instassa! Havaiji on vain mun ikuinen haave ja näistä joka ikinen kuva vaan vahvistaa sitä mun mielikuvaa. ;) Erityisesti tuo mauna kean huipulta otettu kuva on ihan huikea!

    1. Jee, kiva kuulla! :) Mauna Kealta tulossa vielä paljon lisää kuvia, kunhan läppärin ääreen pääsee.

  5. Onpa siellä karun kaunista! Itse olen ollut muksuna juuri tuolla Oahulla ja Waikikin rannoilla, ja niistä muistuvat mieleen aivan mielettömän suuret ja voimakkaat aallot. Tai ehkä olin itse vain niin pieni… ;) Ihania kuvia joka tapauksessa, nautinnollisia rantapäiviä sinne aurinkoon! Täällä hytistään talvipakkasten keskellä…. :)

    1. Voimakkaita ja suuria ne aallot on yhäkin, ja ollaan nyt Waikikissa uitu lähinnä aallonmurtajien sisällä. Kiitos, nautitaan lämmöstä vielä pari päivää! :)

  6. Mun bucket-lista muuttuu. Oon niin lukenut uutisia meneillään olevasta Holuhraunin purkauksesta ja suunnitellut uutta reissua Teneriffan Teidelle. Japanikin kiinnostaisi ja oikeastaan kaikki paikat joissa on aktiivista. Havaiji olisi melko mieletön kohde mutta varmaan hetkeen ei kiinnosta kahta valtamerta ylittää kun on Aussitkin vielä käymättä tässä välissä. Tuonne joskus. Patikkapoluista olen kuullut pelkkiä superlatiiveja.
    Nauti ^^

    1. Suomesta tänne on kyllä harmillisen pitkä matka. Yhdysvalloista paljon lyhyempi, vähän kuin Kanarialle Suomesta. ;)

  7. Wau, mitä kuvia! Teillä on ollut kyllä niin upea reissu :) Kyllä tuonne Havaijille pitää joskus mennä.

  8. Ihania kuvia! Tekee mieli lähteä heti :D Tulivuoret kiinnostaa tosi paljon, olisi ihana päästä Havaijille ihailemaan niitäkin. Tarkempia kertomuksia odotellessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge