3 kohtuuhintaista Michelin-ravintolaa New Yorkissa

Jos olet joskus halunnut kokeilla Michelin-tähden ravintolassa syömistä, mutta hinta on ollut esteenä, kannattaa katsella New Yorkin ravintolatarjontaa, Michelin-tähdet eivät ole kovinkaan tunnettuja Yhdysvalloissa, joten hinnat eivät ole niiden takia nousseet, ja erityisesti aasialaista ruokaa tarjoavat Michelin-tähtien ravintolat ovat hintalaatusuhteeltaan loistavia. Tässä kolme ravintolaa, joissa olen itse käynyt syömässä.

Sushi at Soto, New York
Ravintola Soto tarjoili parasta sushia, jota olen ikinä syönyt. Tässä Uni Ika Roll, eli merimakkaraa ja mustekalaa.

Soto ** : uskomattomia japanilaisia makuelämyksiä Greenwich Villagessa

Tähän mennessä ainoa kahden Michelin-tähden ravintola, jossa olen käynyt syömässä, on japanilainen Soto. Soto sijaitsee Greenwich Villagessa ja on pieni ja tunnelmallinen ravintola, jossa keskustelu on hiljaista, tarjoilijat vähäeleisiä ja tarkkaavaisia ja ruoka ”miten ihmeessä tämä on tehty”-tasoa. Kala Sotossa on varmasti tuoretta, koska ravintola tuo sitä paikan päälle lentorahdilla viidesti viikossa.

Food at Soto, New York
Cyu Toro Tartare eli rasvaista suussasulavaa raakaa tonnikalaa päällystettynä samettisen sileällä avokadokerroksella sekä hyppysellisellä kaviaaria. Ponzu-kastikke täydensi annoksen.

Ideana Sotossa on maistella ensin pieniä ja suuria annoksia pöytäseurueen kesken ja sen jälkeen täyttää vatsansa sushilla. Keittiömestarin suositusmenu olisi maksanut $170 per henki, mutta me tyydyimme valitsemaan annoksemme itse ja pärjäsimme selväsi halvemmalla, vaikka olimme illallisen jälkeen aivan täynnä. Me jaoimme kahden kesken kuusi annosta (alkukeitto, kaksi pientä, kolme suurempaa) ja sushipuolelta söimme kolme nigiriä ja kaksi rullasettiä per henki, ja vähempikin olisi riittänyt. Parasta annospuolella oli ehdottomasti ylläoleva Cyu Toro Tartare, mutta kaikki oli hyvää, ja itse tykkäsin erityisesti Ika Konowatasta (mustekalaa, merikurkkua, viiriäisenmunaa), koska fermentoitu merikurkku oli yllättävän maukasta.

Soto, New York japanese restaurant
Sotossa on rivissä pöytiä sekä baaritiski.

Soto on todella suosittu ravintola, joten pöytävaraus kannattaa tehdä ajoissa. Toisaalta baaritiskille ei oteta varauksia ollenkaan, ja siinä kävikin illan mittaa vilske, kun paikalliset piipahtivat yksin tai kaksin ovesta sisään syömässä vähän sushia. Vaikka pöydissä oltiin pukeuduttu siististi, baaritiskillä näkyi vaatetusta laidasta laitaan, ja eräskin mies tuli selvästi suoraan iltalenkiltä urheilushortseissa ja lenkkareissa.

Soto Japanese Restaurant
Soton ovessa ei ole kylttiä, vaan osoite täytyy tietää.

Ravintola Soto, 357 6th Ave, New York. Pöytävarauksen voi tehdä netin kautta.

Pok Pok Ny * : rentoa ja maukasta thaimaalaista Brooklynissä

Pok Pok Ny, Brooklyn
Illallinen kahdelle – hyvää ja täyttävää.

Pok Pok Nyhyn eksyimme, kun halusimme sunnuntaina jotain halvahkoa mutta taatusti hyvää. Kyseessä on thaimaalainen ravintola Brooklynissä, jonka hinnat eivät ole merkittävästi kalliimmat kuin thaimaalaisilla ravintoloilla Suomessa – mutta erona on, että näillä ruoilla on ansaittu Michelin-tähti, ja syystä.

pok pok catfish larb
Pok Pok Nyn annokset on tehty thaimaalaiseen tyyliin jaettavaksi. [Kuva: Krista / Goodies First]
Me tilasimme illalliseksi uppopaistettuja possun riblettejä (Naem Sii Khrong Muu Thawt), jotka sulivat suussa, ja joissa ainoa huono puoli oli, että kyseessä oli vain alkuruoka-annos.  Jaettaviksi pääruoka-annoksiksi otimme rapu-simpukka-possu-nuudelisaalattia (Sunny’s Yam Wun Sen Chao Wang), joka oli niin tulista, että minun oli vaikeuksia syödä sitä, mutta Iiro tykkäsi, sekä nuudelipadan, jossa oli jättiläiskatkarapuja sekä haudutettua porsaankylkeä (Kung Op Wun Sen). Tämä oli mielestäni paras ateria illallisella, ja sen kruunasi vihreä kirpeä kastike, jonka tosin unohdimme sekoittaa ateriaan heti aluksi.

Pok Pok NY
Baaritiski, jonka ääressä ruokailimme. Tarjoilijatkin taisivat olla samoja kuin kuvassa. [Kuva: Edsel Little]
Meillä ei ollut pöytävarausta, ja sunnuntai-iltana kahdeksan maissa saimme heti paikat baaritiskille. Pienellä odottamisella olisimme päässeet myös pöytään, mutta meille sopi hyvin vähän epävirallisempi ruokailu. Paikan henki oli paikallisravintolamainen, asiakkaat olivat arkivaatteissa ja palvelu oli välitöntä. Mitään fine dining -kokemusta ei tältä Michelin-ravintolalta voi odottaa, mutta jos haluaa syödä suussasulavan mahtavaa thaimaalaista, niin kannattaa lähteä Brooklyniin saakka. Pok Pok on muuten ketju, joten kannattaa myös tsekata saman kokin muut ravintolat Los Angelesissa ja Portlandissa.

Pok Pok NY
Pok Pok Ny sijaitsee ihan Brooklynin sataman vieressä. [Kuva: Edsel Little]
Pok Pok Ny, 117 Columbia St, Brooklyn. Pöytävarauksen voi tehdä netissä, mutta noin puolet pöydistä jätetään vapaiksi niille, jotka eivät halua tehdä varauksia.

Torishin * : japanilaisen grillimestarin kanavartaita Hell’s Kitchenissä

Tori Shin
Japanilaisia kanavartaita à la keittiömestari Tori [Kuva: Kok Chih & Sarah Gan / yaokui]
Torishin oli ensimmäinen Michelin-ravintola, jossa söimme New Yorkissa, ja se oli ikimuistoinen kokemus hämyisässä ja savuisessa yakitori-ravintolassa, jossa kokki grillasi kanaa avotulella aivan nenämme edessä. Sittemmin ravintola on vaihtanut sijaintia Upper East Sidelta Hell’s Kitcheniin eli keskeisemmälle sijainnille, joten en tiedä, millaiset uudet tilat ovat. Pöytävaraus ravintolaan on aivan ehdoton, ja tänne lähtiessä kannattaa myös varautua tulkkaamaan tarjoilijoiden käsittämätöntä japanilaista englannin aksenttia. Helpommalla pääsee, kun ottaa keittiömestarin menun, omakasen ($99 per henki), ja nyökkää kaikelle ”kyllä” mitä nenän eteen tuodaan – eikä silloin voi mennä vikaan. Joka tapauksessa ruokaa tuodaan eteen enemmän kuin jaksaa syödä ja se on kaikki suussasulavaa.

Tori Shin
Me istuimme aivan kokkia vastapäätä paikoilla, johon tunsimme grillin lämmön. [Kuva: Kok Chih & Sarah Gan / yaokui]
Torishinissa ruoka on lähinnä japanilaisia kanavartaita, kaikkia mahdollisia osia kanasta, kaikilla mahdollisilla mausteyhdistelmillä. Kanan sisäelimiä käytetään laajasti, ja osat vartaista on jätetty sisältä raa’aksi. Jos tämä ällöttää, niistä voi kieltäytyä, mutta voin kertoa, että puoliraaka kana on yllättävän hyvää – ja missään muualla en sitä uskaltaisi kokeilla kuin tämän tason ravintolassa. Menussa on myös kasvisvaihtoehtoja, ja omakasessa osa vartaista on kasviksia, joten illallinen ei koostu pelkästä kanasta. Lopuksi nautitaan donburi eli riisiä ja kanaa/kananmunaa/kalaa, jota itse en enää siinä vaiheessa illallista jaksanut kuin maistaa.

Tori Shin
Riisiä ja kananmunaa, sekä paistettuna että raakana. [Kuva: Kok Chih & Sarah Gan / yaokui]
 Torishin, 362 West 53rd Street, New York. Pöytävarauksen voi tehdä netin kautta.


Kiinnostaako New York? Osallistu Twitterissä maanantaina 21.9. klo 20 järjestettävään #matkachatiin! Tällä kertaa chatissa on jaossa kaksi Mondon New York -opasta: yksi lähtee aktiivisimmalle keskustelijalle, toinen arvotaan kaikkien osallistujien kesken.

 

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

7 kommenttia postaukseen “3 kohtuuhintaista Michelin-ravintolaa New Yorkissa”

  1. Hienoa, tuli nälkä! Kaipaan Michelineillä hifistelyä (olen itse kokannut yhden tähden ravintolassa Briteissä), kiva näinkin kuvien kautta päästä vähän tunnelmiin. Euroopassa ja Etelä-Afrikassa olen käynyt muutamissa tähditetyissä ravintoloissa, ja hyvänä vinkkinä kerrottakoon, että halvemmalla pääsee, kun käy lounaalla. Ehdottomasti yrittäisin käydä kaikissa tämän postauksen ravintoloissa, kunhan New Yorkiin asti pääsen!
    Sateenmuru on viimeisimpänä kirjoittanut: Brixtonin kauppahalli, Brixton Village

    1. Tuo lounasvinkki tuntuukin pätevän kivasti ympäri Eurooppaa, mutta Yhdysvalloissa ei tunnu olevan samanlaista ”lounashinnoittelu”-kulttuuria. Toisaalta Soto ei olekaan lounaalla edes auki, ja Pok Pok Ny taas on kohtuuhintainen oli ajankohta mikä vaan. Mielenkiintoinen kokemus varmasti ollut tuo tämän tasoisessa ravintolassa kokkaaminen!

      1. Ahaa, onko siellä yleisempääkin, että tasokkaammat ravintolat ovat suljettu lounaalla? Ja jos Michelin-tähdet eivät ole siellä niin keskeisiä kuin tällä puolella Atlanttia, niin onko siellä mitään vastaavaa arviointisysteemiä ravintoloille? Nuo tähdet onkin aika Eurokeskeinen juttu… Miten on TOP50 listan laita siellä? Kyselyikä iski, ei ole aiemmin niin tullut ajateltua Amerikan ruokakulttuuria, joten tämä kirjoitus teki tehtävänsä! Kokkikokemus oli hieno, mutta en kaipaa työtunteja ja -määrää! :)
        Sateenmuru on viimeisimpänä kirjoittanut: Brixtonin kauppahalli, Brixton Village

        1. En tiedä onko yleisempää kiinnioleminen, mutta ehkä yleisempää on, ettei erillisiä lounasmenuita ole. Siis että ruoka on ruokaa, ja annokset annoksia. (Michelin-ravintola The Spotted Pig New Yorkissa vaikutti olevan tähän poikkeus, joka vahvistaa säännön.) Ja tämä siis tuntuu olevan ihan yleisesti ravintoloissa, että joko lounasmenuita ei ole, tai sitten on yksi ”lounasspesiaali” ja yleisesti asiakkaat tilaavat silti listalta. Boulderilaisista ravintoloista ei tule mieleen kuin ihan pari, joissa olisi pidempi lounasmenu.

          Arviointisysteemi, josta olen täällä eniten kuullut huippuravintoloiden yhteydessä, taitaa olla Zagat. Heiltä löytyy pisteytys, ja tuntuvat pisteyttävän paljon laajemmin ravintoloista kuin Michelin, eli myös ”huonommat” ravintolat löytyvät listalta, tosin ”Zagat-rated” tuntuu jo sinänsä olevan jonkinlainen arvonimi. TOP50-listauksesta ei ole kuullut varmaan kukaan, mutta eihän niitä ravintoloitakaan paljon täällä ole ( http://www.thestreet.com/story/13174405/1/only-6-of-the-50-best-restaurants-in-the-world-are-in-the-us.html ) ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge