50 vuotta eräästä puheesta

I have a dream that my four little children will one day live in a nation where they will not be judged by the color of their skin, but by the content of their character.

Tasan 50 vuotta sitten Yhdysvaltojen pääkaupungissa kuhisi, kun orjat vapauttaneen lain 100-vuotispäivän kunniaksi järjestettiin March on Washington -mielenosoitus keskellä pahimpia rotuerottelumylläköitä. Parisataatuhatta osanottajaa, joista viidesosa oli valkoisia ja loput mustia, marssi National Mallia pitkin Lincolnin patsaan luokse kuulemaan puheita, joista kuuluisimmaksi jääneen, yhden viime vuosisadan kuuluisimmista puheista, piti Martin Luther King Jr. Jos et ole tätä puhetta koskaan kuullut, niin nyt voisi olla hyvä hetki käyttää vartti päivästäsi tähän:

Videosta saa CC-nappia painamalla päälle englanninkielisen tekstityksen.

The absence of freedom is the presence of death. Any nation or government that deprives an individual of freedom is in that moment committing an act of moral and spiritual murder. Any individual who is not concerned about his freedom commits an act of moral and spiritual suicide.

Koska Martin Luther King Jr. sattuu kaikkien muiden hyvien puoliensa lisäksi olemaan Atlantan oma poika, kävimme viime keväällä kävelyllä hänen synnyinkorttelissaan, joka on säästetty lähes sadan vuoden takaisessa asussaan. Synnyinkorttelin vieressä on pieni museo, jossa esitellään ihmisoikeusliikettä, jonka yksi päävetäjistä King oli, sekä segregaation aikaisia Jim Crow -lakeja, jotka jakoivat valkoisten ja mustien ”erillisiin mutta tasa-arvoisiin” (hahhah, niin varmaan) puoliin niin asuinalueet, koulut, julkiset laitokset, yleiset käymälät, ravintolat, hotellit, julkiset juomapisteet, puistot, bussit, armeijan yksiköt kuin vankiloiden vankisellitkin.

Martin Luther King Jr.'s Birth home

Kingin synnyinkoti, jossa emme päässeet käymään sisällä, koska kierroksia on rajoitettu määrä ja ne varataan loppuun yleensä ennen puolta päivää.

Yes, if you want to say that I was a drum major, say that I was a drum major for justice; say that I was a drum major for peace; I was a drum major for righteousness. And all of the other shallow things will not matter.

Shotgun houses

Kingin kotitaloa vastapäätä olevia shotgun-taloja, jotka ovat saaneet nimensä siitä, että niissä kaikki huoneet ovat peräjälkeen, joten jos ampuisi pyssyllä etuoven läpi, luoti menisi kaikkien huoneiden läpi ja ulos takaovesta.

Martin Luther King Jr. oli syntymänimeltään Michael King Jr, mutta hänen isänsä, pastori Michael King, sai 30-luvulla saksanmatkallaan idean uudelleennimetä sekä itsensä että poikansa Martti Lutterin mukaan. Martin Luther King vanhempi oli pastori, ja yhdessä vaimonsa ja lastensa kanssa he asuivat Atlantassa keskituloisten mustien getossa; siis getossa, koska kuten juutalaiset samoihin aikoihin, myös mustat saivat asua vain tietyillä mustille määrätyillä asuinalueilla. Vielä leikki-ikäisenä Martin Luther nuorempi leikki läheisten talojen valkoisten lasten kanssa, mutta myöhemmin rotuerottelu tiukentui, ja koulut käytiin erillään niin, että mustien kouluissa käytettiin valkoisten koulujen jämäkirjoja. Lukion jälkeen King lähti opiskelemaan teologiaa pohjoiseen ja palasi sieltä pastoriksi Alabaman Montgomeryyn, jossa päätyi Montgomeryn bussimielenosoitusten vetäjäksi, ja loppu onkin historiaa.

Ebenezer Baptist Church

Ebenezerin baptistikirkko, missä Martin Luther King vanhempi toimi saarnamiehenä

Vaikka Georgian osavaltio ei ollut yhtä pahaa Jim Crow -aluetta kuin Alabama tai surullisenkuuluisa Mississippi, myös siellä oli segregaatio voimissaan. Erikseen osavaltiolaissa oli säädetty mm. että yksi ravintola sai palvella vain yhtä rotua – edes väliseinillä eroteltuja tarjoilutiloja ei hyväksytty – ja että musta baseball-joukkue ei saanut pelata palloa kahden korttelin säteellä valkoisesta leikkipaikasta. Kuten monessa muussakin osavaltiossa, myös Floridassa mustien ja valkoisten väliset avioliitot (ja mustiksi laskettiin kaikki, joilla oli vähintään yksi musta isoisoisovanhempi) olivat lailla kielletty, ja avoliitosta pistettiin vuodeksi vankilaan. Mississipissä edes rotujen välisen avioliiton ehdottamisesta tai puolestapuhumisesta saattoi saada sakkoja tai jopa vankeutta. Tuleeko muuten kellekään muulle mieleen tästä jälkimmäisimmästä Venäjän nykymeininki?

Injustice anywhere is a threat to justice everywhere.

Signs aginst Jim Crow laws

A nation that continues year after year to spend more money on military defense than on programs of social uplift is approaching spiritual death.

Tunnetumman ihmisoikeuspuolen lisäksi Martin Luther King Jr kannatti myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Hän vastusti Vietnamin sotaa sekä kylmän sodan asevarustelua ja olisi mieluummin suunnannut rahat koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Kun museossa luki hänen pitkän tähtäimen tavoitteitaan, tuli tunne, että Martin olisi lopulta halunnut muuntaa Yhdysvallat hyvinvointivaltioksi, ja hän perustikin vuonna 1968 yhdistyksen nimeltä Poor People’s Campaign, mutta hänelle ei jäänyt aikaa yhdistyksen vetämiseen, sillä pari kuukautta myöhemmin huhtikuun alussa hänet ammuttiin memphisiläisen hotellin parvekkeelle. Ampujaksi leimattiin yksinäinen hullu, mutta kuten Kennedyn tapauksessa, salaliittoteoriat jylläävät, ja 90-luvun lopulla Kingin perhe voitti oikeudenkäynnin, jossa Memphisin poliisi ja pari valtionlaitosta todettiin syyllisiksi murhaan. Tämän jälkeen USA:n Oikeusministeriö teki oman tutkimuksensa ja kielsi kaiken.

The Grave of Martin Luther King Jr.

Kingin ja hänen vaimonsa Coretta Scott Kingin hauta Atlantassa hänen synnyintalonsa lähellä

Hyvää MLK-päivää!

…jossa MLK on yhtä kuin Martin Luther King Jr., syntyjään atlantalainen ihmisoikeustaistelija, jota kunnioittava liittovaltion vapaapäivä on tammikuun kolmantena maanantaina eli tänään. Emme ole vielä ehtineet MLK:n synnyinkotiin, museoon tai muistomerkille, mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa tutustua paremmin tähän 1950-60-luvun mustien ihmisoikeusliikkeen tunnetuimpaan johtajaan.

Suurin osa MLK:n työstä tapahtui muualla etelässä (esim Montgomeryssä, jossa hän veti vuoden päivät bussiboikottia), mutta myös Atlantassa oli liikehdintää suuntaan ja toiseen. Täällä nuoret opiskelijat, pääsääntöisesti naiset, protestoivat 1960-luvun alussa sitä vastaan, että keskustan vaatekaupoissa sovituskoppeja saivat käyttää vain valkoiset, ja parhaiden tavaratalojen lounaskahvilat ja ravintolat olivat vain valkoisille. Katsoimme viime viikolla TV:stä dokumentin Foot Soldiers – Class of 1964, joka kertoi mustille naisille suunnatun Spelmanin yliopiston yhden vuosikurssin opiskelijoista, jotka 16-19-vuotiaina lähtivät kaduille osoittamaan mieltä ja istumaan valkoisille tarkoitettuihin kahviloihin, uhmaten toisella puolella katua hilluvia Ku Klux Klanin mielenosoittajia. Mukana oli mm. eräskin nainen, joka oli kotoisin Pohjoisesta, ja jolle Etelän segregaatio tuli niin suurena yllätyksenä, ettei hän aluksi edes tajunnut, että termi colored viittasi häneen. Monelle mielenosoittajia kohtaan suunnattu viha tuli yllätyksenä, ja he päivittelivät dokkarissa, etteivät vieläkään voi ymmärtää sitä, että ihmiset vihasivat heitä niin kovasti pelkästään ihonvärin takia. Tämän vihan ja turvallisuusriskin takia sekä vanhempien painostuksesta johtuen osa vuosikurssista jätti mielenosoitukset väliin mutta osallistui toimintaan mm. maalaamalla kylttejä, organisoimalla toimintaa ja kaikkein tärkeimpänä, käymällä luennoilla ja jakamalla luentomuistiinpanot niiden kanssa, jotka olivat mielenosoittamassa.

Foot Soldiers – Class of 1964 -dokkarin traileri. Asia oli mielenkiintoista, mutta dokkarin tyyli vähän häiritsevä; pianonpimputustaustamusiikki jatkui koko dokarin ajan.

Sattumalta tänä vuonna MLK-päivä osuu yksiin myös presidentin virkaanastujaisseremonioiden kanssa ensimmäistä kertaa sitten juhlapäivän luomisen vuonna 1986. Sanon juhlapäivä siksi, että vapaapäivä tänään on pääsääntöisesti vain koululaisilla ja liittovaltion työntekijöillä; muilla työpaikoilla vapaapäivät ovat työnantajan päätettävissä, ja esimerkiksi Iiro lähti tänä aamuna viettämään ihan normaalia maanantaita. Valtionlaajuisesti noin kolmasosa työssäkäyvistä viettää tänään pyhäpäivää.

Siltä varalta, että joku ei ole nähnyt: MLK:n I have a dream -puhe

Mutta niin, presidentin virkaanastujaiset. MLK:n vanhempi poika, Martin Luther King III, on esiintynyt viimepäivinä usein televisiossa vertaamassa Obamaa ja isäänsä toisiinsa, ja Obamaakin vertaus hivelee, sillä virkaanastujaisissa hän käytti valanvannomisessa Raamattua, joka aikoinaan kuului MLK:lle. Lehtijuttujen mukaan alunperin vuoden 2008 presidentinvaalien kampanjansa alussa Obama pyrki vahvasti käyttämään MLK:n retoriikkaa, mutta myöhemmin kampanjassa hän jätti MLK-vertaukset taka-alalle, jotta ei tulisi liian vahvasti brändättyä ”mustien presidentiksi”. Nyt, kun kampanjat ovat ohitse, Obama on taas tuonut MLK:n etualalle ja tämän päivän puheessakin viittasi häneen sekä ihmisoikeustaistelun huipentumaan, Washingtonin marssiin, jossa 50 vuotta sitten MLK piti tunnetun I have a dream-puheensa.

Obama vannoo virkavalan Capitol Hillillä. MLK:n Raamatun lisäksi käytössä on Abraham Lincolnin raamattu.

Muuten Obaman puhe oli yllättävänkin poliittinen: hän nosti esille ison liudan asioita, joiden eteen aikoo tehdä jotain seuraavan neljän vuoden aikana. Obaman mielestä ilmastonmuutosta pitää hillitä uusiutuvia energialähteitä lisäämällä ja Amerikka ei voi olla tasa-arvoinen ennen kuin homoseksuaaleilla on tasavertaiset avioliitto-oikeudet heteroseksuaalien kanssa. Obama painotti, että sekä vanhoista että nuorista pitää pitää huolta, ja koulujärjestelmää pitää parantaa niin, että kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä elämässä. Osansa puheessa sai myös naisten palkkatasa-arvo sekä viime presidentinvaaleissa närkästystä aiheuttaneet tuntien jonot, ja Obama otti kantaa maahanmuuttokeskusteluun toteamalla, että bright young students and engineers, siis opiskelijat ja insinöörit, pitäisi saada osaksi työvoimaa eikä karkottaa maasta. Insinöörinä tykkäsin erityisesti tuosta viimeisimmästä pointista.

Obaman virkaanastujaispuhe kokonaisuudessaan. Puhe on myös saatavilla kirjallisessa muodossa

Capitol Hill

Washington Mall viime syksynä ilman tämänpäiväistä 800 000 katsojaa – joka oli sekin vain alle puolet neljän vuoden takaisesta 1,8 miljoonasta katsojasta

Virkaanastujaisseremonia oli muutenkin ihan komea: Washington Mall oli täynnä porukkaa ja sopivan lyhyiden puheiden väliin oli ripoteltu lauluesityksiä ja runonlausuntaa. Esiintyjistä suurimmat aplodit sai Beyoncé, joka vetäisi tilaisuuden lopuksi kansallislaulun. Saisiko Suomenkin presidentin virkaanastujaisseremonian ulos Eduskunnasta ja vaikkapa Esplanadille niin, että 15 000 kansalaista heiluttaa Suomen lippuja seremonian ajan? Jenni Vartiainen laulaisi Maamme-laulun, Michael Monroe vetäisi oman kitaraversionsa Porilaisten marssista ja Antti Tuisku liikuttaisi mummot kyyneliin Suomen laululla?

The Star-Spangled Banner -kansallislaulu Beyoncén tulkitsemana

Ihan kaikki eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä tämän päivän showhun. Alunperin virkaanastujaispuheen jälkeisen siunauksen piti tulla toimittamaan atlantalainen pastori Louie Giglio, joka kuitenkin vetäytyi kunniasta, kun julkisuudessa levisi tieto, että Giglio oli 90-luvulla saarnannut homoseksuaalisuutta vastaan. Tänään paikallislehden mielipidepalstalla pari Giglion seurakunnan jäsentä valitti, että heidän ja muiden konservatiivien sananvapautta on taas loukattu, kun ei ole julkisesti hyväksyttyä sanoa, että homous on synti ja homojen pitäisi pyrkiä parantumaan sairaudestaan. Mietin, olisiko joku vetänyt tässä yhteydessä sananvapauskortin esiin, jos olisi käynyt ilmi, että joku virkaanastujaisseremonian esiintyjistä olisi ollut Ku Klux Klanin jäsen ja avoimesti todennut, että segregaatio on hyväksi ja mustille ei tule tarjota samoja mahdollisuuksia kuin valkoisille.

Virkaanastujaispäivän juhlallisuudet jatkuvat kohtapuoliin paraatilla, joka kulkee samaa reittiä kuin mitä Thomas Jefferson ratsasti hevosellaan Capitolilta Valkoiselle talolle virkaanastujaistensa jälkeen vuonna 1805. Telkkarinkatsominen jatkukoon.