Kun USAn maailmanlaajuinen viisumitietokanta menee rikki

Kävin viisumihaastattelussa Yhdysvaltain suurlähetystössä kaksi viikkoa sitten, ja silloin sanottiin, että passia uuden viisumin kanssa voi tulla hakemaan viikon päästä. Normaalisti odotusaika olisi vain neljä päivää, mutta nyt we have been experiencing some delays.

US Visa
Jotain tämän näköistä pitäisi kohta minunkin passistani taas löytyä. Innolla odotan, miltä kuva näyttää, sillä latasin viisumijärjestelmään vain jonkun kuvan, joka meni läpi automaattisista tsekeistä, ja olin valmistautunut antamaan haastattelutilanteessa varsinaisen viisumikelpoisen kuvan – mutta se jäi sitten antamatta. Kai se toinenkin kuva oli ihan ok. [Kuva: red]

Viikko sitten tiistaina koputin hyväntuulisena suurlähetystön porttia, ja hetken odottelun jälkeen hermostuneen oloinen mies tuli ulos pyytelemään anteeksi. We can’t issue any visas right now, hän aloitti. Sen jälkeen hän kertoi, että reilu viikko sitten joku tietokanta, jota Yhdysvallat käyttää viisumien myöntämiseen, oli kaatunut, eikä sitä olla vielä saatu korjattua. Kuinka kauan tähän menee? Ei tietoa. Ei mitään tietoa. Sorry, mies totesi, naurahti kuivasti, ja tarjoutui antamaan minulle passini takaisin ilman viisumia, jos tarvitsisin sitä johonkin. Totesin, että tarvitsisin sitä vasta parin viikon päästä, mutta silloin viisumi olisi hyvä olla mukana, koska matka vie Yhdysvaltoihin, johon mies totesi, että That’s nice ja hermostuneesti naurahti uudestaan.

Siis anteeksi mitä? Mitä minun pitäisi tehdä? No idea, mies totesi ja pudisteli päätään, ja kaikesta näki, että hän oli joutunut käymään tämän epämiellyttävän keskustelun lävitse monta kertaa viimeisen parin päivän sisään. I mean if this continues, they’ve go to do something. People have plane tickets, people have commitments in the US, something’s got to be done, mies totesi. Okei, mutta entä mitä minä teen? We’ll contact you, I guess, mies sanoi ojentaen suurlähetystön käyntikorttia. Onnea odotteluun.

Cambodia, Thailand, and US visa
Vanhasta passistani löytyi myös Kambodzan viisumi, ja sen saaminen taannoin oli huomattavasti helpompaa: ojenna telttakatoksen alla istuvalle aseistautuneelle khmerille $20 ja katso, kun hän liimailee ja leimailee viisumin paikoilleen. Ei haastattelua, ei edes yhteistä kieltä. [Kuva: Houston Marsh]

Töihin päästessäni googlettamalla löysin Daily Mailin jutun aiheesta: ongelma ei todellakaan koske pelkästään minua vaan kaikkia, jotka olivat viimeisen reilun viikon aikana hakeneet Yhdysvaltain viisumia. Kaikkia viisumityyppejä, kaikkia suurlähetystöjä. Maailmanlaajuisesti ongelmasta kärsiviä on kymmeniä tuhansia, joista minä olin vain yksi. Kun sitten vielä seuraavana päivänä sain mailia suurlähetystöstä, vatsanpohjassa oli aika ikävä fiilis.

The U.S. Department of State has been experiencing technical problems with its visa system, which are affecting global operations. This issue is worldwide and is not specific to any particular country or visa category. We recognize and deeply regret the inconvenience to travelers. We are doing everything possible to return passports with visas as soon as we are able to complete processing. We regret that we are currently unable to predict how long the delay will be.

Tämän mailin lopussa luki: This email is UNCLASSIFIED.

Aikaa oli vielä useampi viikko, mutta mitä jos tätä ongelmaa ei saataisi korjattua ajoissa? Mitä ihmettä minä sitten tekisin? Ilman viisumia pelkällä ESTAlla maahantuloviranomaiselle selittämään, että ei nyt ole kolmen kuukauden sisään paluulippua ostettuna, mutta ajattelinkin häipyä maasta Meksikon maarajan kautta? Ihan totta, varmasti aion! Ja sitten ilman viisumia varmaan pitäisikin häipyä, ettei seuraavalla kerralla maahan tullessa syytettäisi aiheesta laittomaksi maahanmuuttajaksi.

Consular Media Tour
Suunnilleen tällaisessa kopissa konsuli istui haastattelun yhteydessä, ja sormenjäljet toki otettiin siinä samassa. Minulla vaan ei ollut noin hienoa saria päällä. [Kuva: US Consulate Chennai]

Tätä lievää stressiä kesti viikko, sillä tänään suurlähetystö oli lähettäny uuden mailin: Your visa can finally be printed today, you can collect it today. Oi tätä ilon ja riemun päivää! Mutta mitä tästä opimme: älä koskaan jätä viisumia viime tippaan, sillä mitä vaan voi tapahtua. Ehkä ei siis pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa, ties vaikka suurlähetystö ehtii palaa maan tasalle tässä välissä, tai saadessani vihdoin passini käteeni suurlähetystön vartiokoira hyökkää sen kimppuun ja repii sen kappaleiksi.

Oletko koskaan rekrytoinut lapsisotilaita?

Yhdysvaltain viisumini meni vanhaksi pari kuukautta sitten, joten tarvitsen syksyä varten uuden. ESTAllahan saa olla maassa vain kolme kuukautta, ja minulla on tarkoitus olla siellä tällä haavaa neljä. Onneksi viisumin hakeminen oli tällä kertaa hyvin yksinkertainen prosessi, kun kokemusta jo oli.

Viisumiprosessiin kuuluu hakemuksen täyttäminen netissä, jonka jälkeen varataan aika paikallisesta lähetystöstä viisumihaastatteluun. Viisumia pitää hakea aina siinä maassa, johon on siteitä, eli koska minulla on täällä Luxemburgissa työ, johon voin vielä palata joulukuussa, hain viisumiani täältä. ESTAa hakeneet saavat jo vastailla jossain määrin huvittaviin kysymyksiin (”Oletko osallistunut juutalaisten kansanmurhaan vuosina 1939-45?” – kuinkahan monelle maailmassa tämä kysymys on enää millään tavalla relevantti), mutta viisumeissa näitä kysymyksiä tulee koko joukko lisää. Tässä jotain esimerkkejä:

Have you ever ordered, incited, committed, assisted, or otherwise participated in genocide?

Have you ever committed, ordered, incited, assisted, or otherwise participated in torture?

Have you committed, ordered, incited, assisted, or otherwise participated in extrajudicial killings, political killings, or other acts of violence?

Have you ever engaged in the recruitment or the use of child soldiers?

Have you, while serving as a government official, been responsible for or directly carried out, at any time, particularly severe violations of religious freedom?

Have you ever been directly involved in the establishment or enforcement of population controls forcing a woman to undergo an abortion against her free choice or a man or a woman to undergo sterilization against his or her free will?

Have you ever been directly involved in the coercive transplantation of human organs or bodily tissue?

Viisumia täyttäessä muistutetaan, että huomaathan, että näihin myöntäen vastaaminen ei välttämättä tarkoita, että sinulle ei myönnetä viisumia. Silti rohkenen epäillä, että kukaan näihin syyllistynyt tässä kohtaa tunnustaisi syyllisyyttään. Suurin syy näihin kysymyksiin taitaa olla, että jos käy ilmi, että joku näihin rikoksiin syyllistynyt oleilee USAssa, hänet voidaan karkottaa sillä perusteella, että hän on valehdellut viisumihakemuksessaan.

Viisumihaastattelu lähetystössä oli tänä aamuna, ja se oli helppo ja nopea. Suurlähetystö on tarkkaan vartioitu, ja kännykät pitää mieluiten jättää kotiin tai autoon, mutta viimeistään ne ja kaikki muutkin elektroniset laitteet kuten sähköiset autonavaimet pitää luovuttaa pois ulkoportilla turvatarkastuksen yhteydessä. Sisällä sai odotella vartin verran amerikkalaisia naistenlehtiä odotushuoneessa selaillessa, jonka jälkeen seurasi itse haastattelu. Kerroin lyhyesti ja ytimekkäästi mitä aioin tehdä ja miksi, näytin viisumianomustani tukevat dokumentit – tärkeimpänä virkavapaatodistus töistä – ja lasiseinän takana oleva konsuli kysyi pari lisäkysymystä. Noin minuutin kuluttua koko toimitus oli ohi.

Passin saan takaisin ensi tiistaina. Sitten olenkin tavaroiden pakkaamista ja asunnon siivoamista lukuunottamatta valmis lähtöön.

”Have a nice stay in Georgia!”

Suomalaiset eivät tarvitse viisumia Yhdysvaltoihin alle kolmen kuukauden pituisille matkoille Visa Waiver Programin ansiosta, mutta sitä pidemmille ajanjaksoille tämä paperi tulee hakea. Niinpä mekin päädyimme täyttämään lomakkeita ja keräämään lippulappuja, joiden kanssa marssimme konsulaattiin Kaisaniemeen.

Konsulaatti on piilotettu tavalliseen asuintaloon, eikä oven ulkopuolella käy ilmi, mistä maasta on kyse. Rappukäytävässä Niemisten ja Söderströmien tavallisten ulko-ovien vieressä on harmaa panssariovi turvakameroineen, ja ovessa lukee ”Konsulaatti – Consulate”. Sisälle päästäkseen täytyy ensin luovuttaa passinsa, jonka jälkeen parin minuutin odottelun jälkeen saa kutsun turvatarkastukseen. Mukaan konsulaattiin ei saa ottaa laukkua vaan pelkästään tarvitsemansa paperit ja passi. Kaikki elektroniset laitteet täytyy sulkea ja jättää narikkaan.

Sisällä konsulaatissa on yksi huone, jonka seinillä komeilevat Obaman ja H. Clintonin kuvat sekä USA:n lippu, ja josta on erotettu sermein odotustila. Huoneen yhdellä laidalla on kolme luukkua, joihin vuorotellen kutsutaan asioimaan, ja välissä aina istutaan odotustilassa. Ensimmäisellä luukulla suomenkielinen nainen otti tarvittavat asiakirjat vastaan, toisella taas otettiin sormenjäljet.

Viimeisellä luukulla oli haastattelun vuoro, jossa haastattelijana oli amerikkalainen mies. Kysymykset olivat suhteellisen rentoa jutustelua – mitä teet työksesi? kuinka pitkään olette olleet yhdessä? mitä aiot tehdä maassa? – jonka jälkeen, kun mitään epäilyttävää ei löytynyt, sai tiedon, että viisumi ja passi tulevat postitse parin päivän sisään. Koko toimituksessa kesti kolmisen varttia.

Seuraava askel on lentojen varaus.

Project 365 #2: 020109 Such Sweet Sorrow