10 Pohjois-Amerikan parasta lomakaupunkia

Matkailulehti Travel+Leisure julkaisi taannoin amerikkalaisten lukijoidensa äänestämän listan kymmenestä parhaimmasta kotimaisesta (ml. Kanada) lomakaupungista. Ilahduin ensin siitä, että olen käynyt listan kaupungeista kuudessa, ja sen jälkeen vielä lisää siitä, että korkeimmilla sijoilla ei ollut eurooppalaisten tuntemia jättiläisiä vaan niitä pienempiä, vähän ”sivussa” olevia helmiä, jotka minäkin olen parin viimeisen vuoden aikana löytänyt.

Jos siis tänä vuonna suunnittelet roadtripia Pohjois-Amerikkaan niin ota tästä listasta koppi:

10. Asheville, Pohjois-Karolina

 Asheville on toinen tämän listan kahdesta kaupungista, joka on jäänyt minulta väliin, vaikka tarkoitus on ollut toinen. Suunnittelimme siellä poikkeamista Georgiassa asuessamme, mutta vihdoin Great Smoky Mountainseille suunnatessamme ehdimme poiketa Pohjois-Karolinan puolella vain Cherokeen intiaanikapungissa.

Ashevilleen olisin halunnut, koska kuulin paljon juttua alueen koskenlaskumahdollisuuksista, ja lisäksi moni mainosti kaupunkia new age -hippien kotipaikkana vuorten keskellä. Asheville tunnetaan kuitenkin ehkä eniten Etelän Pariisina, jonka lempinimen se on eittämättä saanut Biltmore Estaten ansiosta: tämä ranskalaiseen renessanssityyliin rakennettu yli 16 000 neliömetrin kartano on Yhdysvaltain suurin yksityisomisteinen talo.

Biltmore Estate
Biltmore Estaten renessanssicharmia, jota myös turistit pääsevät ihastelemaan. [kuva: Blake Lewis]

9. Victoria, British Columbia, Kanada

Victoria on pienempi kaupunki lähellä Vancouveria, joka kuitenkin peittoaa isoveljensä monessa asiassa, ainakin säässä: siellä sataa vain kolmasosa siitä mitä Vancouverissa. Victoriassa on vain 80 000 asukasta, ja brittivaikutteinen keskusta on kaunis ja helposti hahmotettavissa. Seattle/Vancouver-nurkkaus Pohjois-Amerikasta on jäänyt minulta vielä väliin, mutta kun tuonne suunnalle eksyn, niin Victoriaa ei voine jättää välistä.

Victoriasta juttua blogeissa:

Victoria night
Victoria on British Columbian pääkaupunki. Tässä parlamenttitalo yövalaistuksessa. [kuva: Annika / Tarinoita maailmalta]

8. New York City, New York

Ei varmaan yllätä ketään, että vanha kunnon NYC on päässyt listalle? Sen sijaan yllätyksenä saattaa tulla sen sijoitus, vasta kahdeksas! NYC on ikoninen, erilainen, ihan omaa luokkaansa, yksi minunkin lempikaupungeistani, mutta myönnettävä on, ettei se ole matkailijalle niitä helpoimpia kohteita. Hotellien hinnat kun ovat suoraan sanottuna aivan poskettomia.

Jos kuitenkin majoitus järjestyy, niin NYCissä riittää nähtävää ja koettavaa vuoden jokaiselle päivälle, ja ravintolatarjonta hakee vertaistaan. Lisää juttua New Yorkista löytyy tästäkin blogista:

…ja lisää varmasti tulee. Ostimme nimittäin eilen lennot New Yorkiin hääpäiväksemme!

New York Street View

7. Chicago, Illinois

Olen käynyt päiväreissulla Chicagossa vuonna 2007, ja tuolloin todellakin kaupungin lempinimi, The Windy City, piti kutinsa. Melkein jäädyin kävellessäni Michiganjärven rantaa, vaikka ei ollut kuin ”vasta” lokakuu.

Chicagossa vaikutuksen minuun teki kaupunki. Kiipesin heti alkajaisiksi Willis Towerin (silloinen Sears Tower) huipulle ja ihailin alla levittäytyvää kaupunkimattoa, josta siellä täällä kohosi pilvenpiirtäjiä. Arkkitehtuuri ja urbaani kulttuuri mainitaankin amerikkalaisessa mediassa suureksi syyksi suunnata Chicagoon, ja se meillä on aikomuksena.

Lisää juttua Chicagosta löytyy ainakin Auringon alla -blogista.

The bean - Chicago, United States - Travel photography
Chicagon tunnetuin taideteos on Bean, josta rakennukset tässä heijastuvat. [kuva: Giuseppe Milo]

6. Quebec, Québec, Kanada

Eurooppalaisin pala Kanadaa? Se lienee Quebec.  Kaupunki ja sitä ympäröivä samanniminen provinssi taitavat olla ainoita alueita Yhdysvalloissa ja Kanadassa, joissa pelkällä englannilla ei välttämättä tule toimeen, ja jossa matkailijankin oletetaan puhuvan ranskaa.

Itse en ole Quebecissä käynyt, mutta olen sinne halunnut siitä lähtien, kun tajusin, että Quebecin vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintökohde. Vanhat söpöt kaupungit vievät minulta aina jalat alta.

Quebecistä löytyy lisää juttua Tarinoita maailmalla -blogin Annikalta, joka on opiskellut kaupungissa.

Quebec
Joku vanha eurooppalainen kaupunkikeskusta? Ei kun Quebec! [kuva: Annika / Tarinoita maailmalta]

5. San Francisco, Kalifornia

San Franciscon kaupunkia ei ole lämmöllä pilattu. Kävimme täällä pari vuotta sitten keskellä elokuuta, ja ensimmäistä kertaa roadtrippimme aikana piti vetää pitkähihaista päälle. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut.

Kaupungissa parasta omasta mielestäni oli sen monet erilaiset kaupunginosat, jotka poikkesivat toisistaan välillä kuin yö ja päivä. Tietenkin ratikatkin hurmasivat kolistellessaan ylös alas katuja. Vietimme kaupungissa vain kaksi päivää, ja tuntui, että jäi niin paljon näkemättä, että tänne on pakko tulla uudelleen. Ja eiköhän me tulla!

San Franciscosta lisää juttua löytyy muista blogeista:

San Francisco view from Lombard Street

4. Santa Fe, New Mexico

Nyt aletaan päästä niihin kaupunkeihin, jotka johdannossa mainitsin sivussa oleviksi helmiksi! Santa Fe taitaa olla tuttu nimeltä monelle suomalaiselle, mutta kovinkaan moni tuskin on paikan päällä pyörähtänyt, koska New Mexicoon on matkaa vähän kaikkialta. Tänne kannattaa kuitenkin tulla pidemmältäkin!

Santa Fen keskusta on rakennettu lähes kokonaan pueblo-tyyliin savitiilistä, ja välillä tuntuu, kuin aika kaupungissa olisi pysähtynyt jonnekin 1600-luvulle. Kaupunki on tunnettu monista museoistaan, joista kaikki, joissa ehdimme käydä, olivat kiinnostavia, ja museoiden suljettua ovensa ei ollut mitään parempaa kuin istuminen helteistä iltaa viettäen yhdellä kaupungin monista terasseista.

Santa Festä olen kirjoittanut aiemmin blogiin: Savitiilinen Santa Fe, konkistadoreja ja intiaaneja.

Santa Fe

3. Savannah

Savannah, kaupunki josta en ollut kuullutkaan ennen muuttoamme Georgiaan, ja johon ihastuin täysin. Lähetimme tänne useammatkin suomalaiset vieraamme, ja kenelläkään ei ollut muuta kuin hyvää sanottavaa kaupungista. Eli siis mikä Savannah?

Savannahin kaupunki on satoja vuosia vanhoja antebellumhuviloita ja puutarhoja, ja sen asemakaavaa hallitsevat vanhat puistomaiset aukiot, joiden tammet ovat aavemaisesti naavatillandsian peitossa. Paikallinen taideteollinen yliopisto, yksi maailman arvostetuimmista, on tainnut vaikuttaa positiivisesti kaupungin henkeen, ja kadut ovat täynnä pieniä gallerioita, design-kauppoja, söpöjä kahviloita ja hyviä ravintoloita.

Olen kirjoittanut blogiin parin vuoden takaisesta vierailustamme Savannahiin, ja lähtisin tänne mieluusti uudestaan, ihan koska vaan.

Owens-Thomas House
2. New Orleans, Louisiana

New Orleans koki kauheuksia hurrikaani Katrinan kynsissä, eikä tämä köyhähkö etelän kaupunki ole vieläkään palautunut täysin yli kymmenen vuoden takaisista tapahtumista. Kaupungin turistikeskustassa, French Quarterissa, sitä ei kuitenkaan huomaa, ja Yhdysvaltojen virallinen bilekaupunki pyörii yötä päivää. Viemärit saattavat kesäisin haista ja kaduilla näkyy rottia, mutta siitä viis.

Myös French Quarterin ulkopuolella kannattaa matkailijan vierailla. Garden Districtissä on paljon upeita isoja huviloita, kun taas Saint Louisin hautausmaalta löytyy monia kiinnostavia vanhoja hautoja.

Blogistani löytyy lisää juttua The Big Easysta.

Bourbon Street at Night

1. Charleston, Etelä-Karolina

Tämä ei ole suinkaan ainoa lista, jossa Charleston on keikkunut kärjessä. Kaupunki on kehuttu maasta taivaisiin kaikissa matkailumedioissa, se pärjää myös hyvin elämänlaatuindekseissä, ja sitä yritetään kovasti saada UNESCOn maailmanperintölistalle.

…joten arvatkaa vaan ärsyttääkö, että emme ehtineet tänne asuessamme Georgiassa! Charlestonista moni tuttu sanoi, että se on ”vähän kuin Savannah, paitsi kivempi”, eli potentiaalisesti olisi ollut minunkin lempikaupunkini. Etelä-Yhdysvaltojen romanttinen helmi, ruokakulttuurin keskus, ja nyt sinne vaan on vähän pidempi matka.

Charlestonissa on käynyt mm. Pohjois-Karolinassa asuva Leena.

Charleston, South Carolina
[kuva: JR P]
Oletko sinä käynyt näissä kaupungeissa? Entä minne näistä sinä lähtisit mieluiten?

PS. Jos Yhdysvalloissa matkailu kiinnostaa, niin tule linjoille Twitteriin ensi maanantaina. Silloin keskusteluaiheena #matkachatissa Yhdysvallat!

yhdysvallat

Yhdysvaltojen kansallispuistot: TOP 5

Yhdysvalloissa on yhteensä 59 kansallispuistoa. Itse olen nähnyt niistä noin kolmasosan, ja jokainen puisto on ollut ehdottomasti vierailun arvoinen. Siksi puistojen laittaminen paremmuusjärjestykseen on vaikeaa ja ehkä vähän järjetöntäkin, mutta here goes:

5. Great Smoky Mountainsin kansallispuisto

Tämä Appalakkien vuoristossa sijaitseva kansallispuisto on vierailijamäärillä mitattuna Yhdysvaltojen suosituin: kymmenisen miljoonaa vierailijaa vuodessa. Ei mikään ihme, sillä puisto on päivämatkan päässä miljoonien amerikkalaisten kodeista, ja siellä riittää ihasteltavaa ympärivuotisesti. Me kävimme puistossa helmikuussa Georgiassa asuessamme, ja hämmästyimme, kun näimme vuorilla lunta, mikä kertoo eniten siitä, kuinka tottumattomia olimme vielä tuolloin vuoristoon. Vuoret ovat saaneet nimensä siitä, että ne peittyvät usein pilviin, joten maisemien varaan ei kannata laskea. Onneksi myös pilviin kietoutuneet vuoret ovat upea näky.

Great Smoky Mountains National Park
Great Smoky Mountainsin kansallispuisto

Great Smoky Mountainsilta olen kirjoittanut patikoinnista Charlie’s Bunionille (13 km) kuuluisaa Appalachian Trailia pitkin sekä Cades Coven peurojen täyttämästä laaksosta.


4. Grand Canyonin kansallispuisto

Kun maailman seitsemästä luonnonihmeestä tehdään listausta, Grand Canyon vilkkuu usein listalla. Syy tälle on kanjonin käsittämätön koko: kolmisenkymmentä kilometriä läpimitaltaan, useita satoja kilometriä pitkä, ja parhaimmillaan melkein kaksi kilometriä syvä. Mittasuhteet ovat sitä luokkaa, ettei niitä voi kunnolla käsittää, ellei ole käynyt paikan päällä ihmettelemässä, ja silloinkin on vaikeuksia uskoa silmiään. Kanjonin läheisyyttä ei voi oikein mitenkään aistia, vaan yhtäkkiä vasta ihan sen reunalla se rävähtää eteen kaikessa komeudessaan. Jos aikaa riittää, kanjonia kannattaa käydä ihailemassa sekä etelä- että pohjoisreunalta. Vaikka Grand Canyon on alueen kiistaton kruunu Arizonan ja Utahin alueella riittää toinen toistaan upeampia kansallispuistoja vaikka kuukauden reissun tarpeisiin.

Grand Canyonin kansallispusto
Grand Canyonin kansallispusto

Grand Canyonilta olen kirjoittanut patikoinniltamme kanjoniin Bright Angel Trailia pitkin. Alas asti emme päässeet, sillä edestakaiseen patikointiin olisi mennyt kaksi päivää.


3. Kalliovuorten kansallispuisto

Coloradossa viettämäni aika taitaa paistaa lävitse pienenä kotiseutuylpeytenä, kun nostin tämän kansallispuiston näinkin korkealle listalleni – ja harkitsin kovasti vielä korkeampaa sijaa! Jostain syystä, tämä on ainoa tälle top-listalle päässeistä kansallispuistoista, joka ei ole myös UNESCOn maailmanperintökohde, eikä Kalliovuorten eli Rocky Mountainin kansallispuisto ole yhtä tajunnanräjäyttävä kuin vaikkapa Grand Canyon, mutta yhtä kaikki se on henkeä salpaava, jos vaan tykkää upeista vuoristomaisemista. Ellei ehdottomasti kaipaa lumikenkäilemään tai laskemaan mäkeä, Kalliovuorilla kannattaa vierailla, kun puistoa halkova Trail Ridge Road on auki (noin toukokuun puolivälistä lokakuulle), jotta pääsee näkemään ne kaikkein upeimmat maisemat. Suosikkikuukauteni puistossa on syyskuu, koska silloin vapitien kiima-aika yhdistyy upeaan ruskaan, eikä näihin komeisiin sarvipäihin voi olla törmäämättä.

Rocky Mountainin kansallispuisto
Kalliovuorten kansallispuisto

Kalliovuorten kansallispuistosta olen kirjoittanut jo mainitusta Trail Ridge Roadista eli Yhdysvaltojen korkeimmasta maantiestä, lumikenkäilystä Bear Laken ympäristössä, puiston 100-vuotisesta historiasta, telttailusta kansallispuistossa sekä tietenkin ensivierailustamme puistoon marraskuussa 2013.


2. Yosemiten kansallispuisto

Jos pitäisi veikata, missä USA:n kansallispuistossa on käynyt eniten suomalaisia, veikkaukseni olisi Yosemite. Sijainti San Franciscon kupeessa auttaa, koska puisto sopii hyvin vaikka päiväreissuksi, jos ei halua jäädä yöksi. (Toisaalta, miksei haluaisi? Lämmin suositus Curry Villagen telttakabiineille.) Upea korkeiden vuorten ympäröimä laakso tarjoaa kauniita vesiputouksia, ja kansallispuistossa kasvaa myös jättiläispunapuita, niitä joiden kantoon tehdyistä aukoista voi ajaa autolla, mutta minulle puiston kohokohta tulee aina olemaan sen yllä kohoava Half Dome, puolipallon muotoinen paljas graniittivuori, jolle kiipeäminen on yksi hienoimmista vaellusmuistoistani ikinä.

Yosemite kansallispuisto
Yosemiten kansallispuisto

Ottaen huomioon, kuinka upea Half Domelle kiipeäminen oli kokemuksena, on pieni ihme, etten ole kirjoittanut vielä siitä tai koko Yosemitesta yhtäkään postausta. Rimakauhua ilmassa? Täten lupaan juhlallisesti, että lopetan jahkailun, ja postaus tulee viimeistään ensi viikolla. Jos Amerikan vaarallisimmaksikin tituleerattu vaellusreitti kiinnostaa, pysykää kuulolla!


1. Yellowstonen kansallispuisto

Yellowstone on Yhdysvaltojen kansallispuistoista vanhin ja sijaitsee totaalisen keskellä ei-mitään. Ajoimme puistoon yhdeksän tuntia läpi aution Wyomingin pitkin teitä, joilla bensa-asemien välillä saattoi olla parisataa kilometriä ja kännykkäverkosta ei tietoa, ja vielä perilläkään emme oikein tienneet, mitä odottaa. Korkeina vesisuihkuina purkautuvat geysirit, sateenkaaren väreissä hohtavat kuumavesilähteet, mutaa ja rikkiä pulppuava maa ja valkoisena hohtava kuumaisema lumosi meidät, ja kun mukaan soppaan vielä heittää korkeita vuoria, upeita vesiputouksia, keltaisena loistavan kanjonin ja upeat patikointimaastot, what’s not to love?

Ja ne eläimet! Yellowstone on suojaisa satama valtaville biisonilaumoille, vuorenrinteillä puikkelehtiville paksusarvilampaille, ympäriinsä möyriville murmeleille, niityillä vaeltaville peuroille, vapiteille ja hanka-antiloopeille sekä välillä pelottavankin suurelle karhupopulaatiolle. Yellowstonessa yhdistyi elementtejä kaikista tämän listan muista kansallispuistoista, ja geoterminen aktiivisuus korotti sen mahtavuuden potenssiin kymmenen. Jos valitset vain yhden Yhdysvaltojen kansallispuistoista matkakohteeksi, valitse Yellowstone.

Yellowstone kansallispuisto
Yellowstonen kansallispuisto

Yellowstonen kansallispuistosta olen kirjoittanut pikaterveiset itse reissun päältä, yhteenvedon Yellowstonen parhaista puolista sekä tulevien matkailijoiden avuksi reissubudjettimme ja tietoa telttailukokemuksistamme.


Bubbling under…

Death Valley & Great Sand Dunes
Vasemmalla Iiro ihmettelemässä Death Valleyn suola-aavikkoa, oikealla näkymä Great Sand Dunesin kukkuloilta

Jos tässä top-listassa olisi ollut enemmän kuin viisi kohtaa, seuraavaksi listalle olisi varmaankin änkenyt Death Valleyn kansallispuisto, jossa kiersimme katsomassa vuorenhuippuja, laakson pohjan aavikoita ja värikkäitä kalliomuodostelmia sekä ihmettelimme yölämpötilaa, joka ei tippunut alle 35 asteen. Toinen mieleen painunut kokemus kansallispuistosta on aikainen patikointi Great Sand Dunesien satoja metrejä korkeille hiekkadyyneille sekä telttailu niiden vieressä, vaikka koko telttailu meinasikin mennä plörinäksi juuri voimaan astuneiden syysaikataulujen lukittua puistonvartijoiden keskus nenämme edestä. Tämä on kuitenkin vain listaus niistä puistoista, joissa olen itse vieraillut. Jos kokemukseni olisi laajempi, ehkäpä joku näistä tunkisi listalle mukaan:

Kansallispuistot: Everglades, Denali, Glacier, Badlands

Ylärivistä vasemmalta: Denali (kuva @vaihdavapaalle), Everglades (kuva @curiousteea), Badlands (kuva @59nationalparks) ja Glacier (kuva @keamar)

  • Denalin kansallispuisto Alaskassa näyttää kuvien perusteella vuorista ja eläimistä pitävän matkailijan unelmalta. Alaskaan tekisi mieli lähteä muutenkin jäätiköiden takia, ja tästä matkakuumeesta on syypäänä Elina, joka kirjoittaa mm. Denalista Vaihda vapaalle -blogissa.
  • Evergladesin kansallispuisto Floridassa on rämettä ja alligaattoreita siellä, mihin yleisesti kuvitellaan aurinkorantoja ja asutusta. En ole koskaan käynyt Etelä-Floridassa, mutta jos puheissa oleva Miamin reissu konkretisoituu niin tätä ei voi jättää väliin. Kuvan ottanut Teea kirjoitti juuri Evergladesista Curious Feet-blogissa.
  • Badlandsin kansallispuisto Etelä-Dakotassa on ollut jossain mieleni taka-alalla tosi karuna paikkana, kunnes toissaviikolla lensin alueen ylitse ikkunapaikalla ja pääsin vilkuilemaan maisemia pilvettömältä taivaalta käsin. Vau! Tästäkin kansallispuistota löytyy kuvia englanninkielisestä 59 National Parks-blogista, jossa pariskunta kiertää kaikki USA:n kansallispuistot 59 viikossa.
  • Glacierin kansallispuisto Montanassa on siellä kulmassa Yhdysvaltoja, mistä tiedän hyvin vähän – liian vähän. Kean kuvat Glacierista Deep Red Blues-blogissa ovat kuitenkin sen verran upeita, että hingun minäkin paikan päälle.

Kansallispuistojen lisäksi National Park Servicellä on hoidettavanaan myös kansallismonumentteja, virkistysalueita ja historiallisia reittejä, ja Yhdysvaltojen reissua suunnitellessa NPS:n nettisivut ovat minulle ihan ykköspaikka, mistä inspiraatiota lähden hakemaan.


Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, joka on kansainvälinen tempaus, jonka tarkoituksena on koota yhteen Instagramissa olevia matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Suomessa sitä vetävät Destination Unknown -blogin Satu, Kaukokaipuun Nella ja Veera Bianca. Minut löytää Instagramista nimimerkillä @globecalledhome.

Cherokeiden mailla

Toissa viikonloppuna matkalla vuorille ajoimme Pohjois-Karolinan kautta ja piipahdimme meitä lähimmälle intiaanireservaatille kylään, jonka nimi on mielikuvituksellisesti Cherokee. Tunnin pysähdys ei jättänyt paljoa aikaa turisteilulle, vaan ykköstavoite oli saada murkinaa muriseviin masuihin, joten suuntasimme suoraan kylän päänähtävyydelle, Harrah’s Cherokee Casinolle.

casino

[Kuva: Bocata]

Koska intiaanireservaateilla täällä on rajoitettu itsehallinto, osavaltioilla ei ole mahdollisuutta rajoittaa uhkapelaamista reservaattien alueella. Tästä syystä moni intiaanireservaatti hankkii tulonsa pyörittämällä maillaan kasinoa tai neljää. Säännöt ovat osavaltiokohtaisia, ja esimerkiksi Nevadassa uhkapelaaminen on ollut laillista 1930-luvulta asti, jolloin Las Vegasia alettiin rakentamaan. Täällä päin uhkapelaaminen on sallittu Mississippissä – mutta vain merenrantakunnissa, ja vain, jos kunnan asukkaat niin päättävät. Georgiassa ja Pohjois-Karolinassa sen sijaan uhkapelaaminen on kokonaan kielletty osavaltion järjestämää lottoarvontaa lukuunottamatta.

Harrah's Cherokee Casino

Näkymä ravintolatasolta peliautomaattien keskelle. Kuvassa vasemmalla baari, jonka tiskiin oli upotettu kosketusnäyttöjä, joissa pystyi jatkamaan pelaamista. Takaoikealta alkavat pelipöydät.

Pohjois-Karolinan cherokee-intiaanit ovat pyörittäneet kasinoa maillaan vuodesta 1997, eli kasino on suhteellisen uusi. Cherokeet ja osavaltio ovat tehneet sopimuksen, että kasinolla ei olisi pelkkään tuuriin perustuvia pelejä, joten kaikissa peliautomaateissakin on jokin jekku, jolla taidon avulla omia voittomahdollisuuksia voi kasvattaa. Peliautomaattialueet olivat täynnä porukkaa ja vaikuttivat todella suosituilta… hetken pohdinnan jälkeen luulimme keksineemme, miksi: täällä ei ole peliautomaatteja ruokakaupoissa ja huoltoasemilla, joten nekin ovat niin harvinaista herkkua, että niitä varten ihmiset haluavat erikseen kasinolle. Ajattelimme kokeilla automaatteja itsekin, mutta niitä pelatakseen olisi pitänyt rekisteröityä kasinon pistebonusjärjestelmään, mitä emme jaksaneet tehdä.

Harrah's Cherokee, N.C.

Taito-osuutta automaateissa on jo se, että tajuaa, miten monimutkainen hökötys toimii. [Kuva: Mark Mathosian]

Pelipöytien ääressä ihmiset keskittyivät tuttuun blackjackiin ja rulettiin sekä minulle täysin outoon noppapeli crapsiin ja pariin eri pokerin muotoon. Alkupanokset olivat poikkeuksetta useita kymppejä, joten päädyimme suosiolla food courtin puolelle hakemaan sitä iltapalaa. Nappasimme kasinon hampurilaispaikasta pienimmät juustohampurilaiset, joiden lisänä jaoimme sipulirenkaat, ideana syödä roskaruokaa vain kevyt satsi.

Jälkeenpäin netistä selvisi, että hampurilaisissa oli 1100 kaloria kummassakin ja sipulirenkaissa yhteensä 880 kaloria. Siis pieni satsi roskaruokaa ilman mitään aterioita 1500 kaloria per henki. Kasinolla näköjään häviää vaikkei pelaisikaan.