Hevosia, pistimiä ja vaaliväittelyitä

You mention the Navy, for example, and the fact that we have fewer ships than we did in 1916. Well Governor, we also have fewer horses and bayonets. We have these things called aircraft carriers and planes land on them. We have ships that go underwater, nuclear submarines. — Obama Romneylle maanantain televisioväittelyssä

Paikalliset presidentinvaalit järjestetään melkein samanaikaisesti Suomen kunnallisvaalien kanssa, ja niistä on nyt tohistu jatkuvasti. Georgiassa tämä ei näy niin vahvasti, koska haastaja Romney voittaa osavaltion lähestulkoon varmasti. Paikallisessa vaalijärjestelmässä voittaja saa kunkin osavaltion kaikki valitsijamiehet taakseen, joten kumpikaan osapuoli ei panosta täällä mainontaan. Lähinnä yksityisten ihmisten pihoilla näkyy jonkin verran Romney/Ryan-kylttejä; lehdessä oli juttua, että joku oli laittanut pihalleen Obama/Biden-kyltin, ja vihainen naapuri oli käynyt pöllimässä sen, joten vaikka osavaltion äänistä yli 40% mennee Obamalle, ainakin täällä omakotitalosuburbiassa tunteet käyvät kuumana istuvaa presidenttiä vastaan.

Obama in a TV debate

Koska politiikkaa kuulee joka tuutista, tyydyn toteamaan, että toivottavasti Obama voittaa, sillä näin ulkomaalaisena tuntuu, että hän olisi näistä kahdesta yhteistyökykyisempi muun maailman kanssa. Romney taas avoimesti viime televisioväittelyssä kehui, kuinka USA on ollut mahtava maailmanpoliisi, ja kuinka hän pitäisi USA:n jatkossakin maailmanpoliisina lisäämällä armeijan rahoitusta ja pistämällä luun kurkkuun liudalle muita maita. Ihan huisan rakentavaa, odotan jo innolla.

Governor Romney, I’m glad you recognize al-Qaida is a threat, because a few months ago when you were asked what is the biggest geopolitical group facing America, you said Russia, not al-Qaida. You said Russia. And the 1980s are now calling to ask for their foreign policy back. Because the Cold War has been over for 20 years. — Obama Romneylle maanantain televisioväittelyssä

Olen seurannut myös suomalaisia vaaliväittelyitä, ja verrattuna täkäläiseen meininkiin näissä oli muutamia selkeitä eroja. Isoin ero on tietenkin se, että Suomessa väittelemässä on liuta puoluejohtajia ja näissä vaaleissa vielä pienpuolueiden edustajia, kun taas täällä vaaliväittelystä tekee jonkin verran dynaamisemman se, että väittelijöitä on vain kaksi. Kumpikin saa vastata toisen piikkeihin ja retoriikkaan suoraan – ja JOUTUU myös sen tekemään – kun taas Suomessa puoluejohtajat nostelevat sormia ja välillä vastaukset tulevat vasta pari repliikkiä myöhemmin, jos silloinkaan.

Olennainen ero on myös siinä, että Suomessa toimittajat vetävät vaaliväittelyitä tiukalla otteella, keskeyttävät ja penäävät vastauksia, jopa niin paljon että välillä tuntuu, että juontajat varastavat koko shown. Täällä taas juontajat ovat vanhoja senioritoimittajia, joille väittelyn juontaminen on suuri kunnia, ja homman ryhdytään sen vaatimalla arvokkuudella: kysymyksiä kysytään yksi kerrallan, annetaan kunkin vastata, välillä muistutetaan että two minutes, Governor Romney, ja varotaan keskeyttämästä ainakaan niin, että se voitaisiin tulkita epäkohteliaaksi. Obaman varapresidentti Biden puhui varapresidenttien välisessä väittelyssä välillä Romneyn kakkosmiehen Ryanin päälle, ja tästä nousi iso haloo, kun republikaanit haukkuivat Bideniä: he was so rude, so unpresidential! Myös Obamaa suomittiin samasta aiheesta viimeisimmän väittelyn jälkeen, kun hän välillä kärkkäästi puuttui Romneyn sanomisiin.

Väittelyn jälkeen haastatellaan kummankin puolen edustajia salin ulkopuolella olevassa mediakeskuksessa: no menikö miten? Oliko teidän ehdokkaanne terässä? Hauska yksityiskohta tässä on kyltit, joita kuvan taustalla näkee. Jokaisella senaattorilla on oma viiri, jota joku avustaja kanniskelee ympäriinsä, jotta televisiokanavilla olisi mahdollisimman helppoa löytää heidät haastateltaviksi halutessaan. Sitä odotellessa, että sama käytäntö tulisi Ylen Isoon Pajaan…

Mediakeskus vaaliväittelyn jälkeen

Otettaisiinko tänään haastateltavaksi Rubio vai Rogers? Kuva: Irish Times

Kolme neljästä väittelystä oli tiukasti pöydän ääressä, tiukan ”kaksi minuuttia kummallakin aikaa vastata”-formaatin mukaan, ja juontaja esitti kysymykset. Yhdessä väittelyssä sen sijaan repäistiin ja kokeiltiin jotain ihan uutta: annetaan yleisön kysyä kysymykset! Kysymykset ja niiden esittäjät oli valittu etukäteen, ja he olivat kaikki virallisesti äänestäjiä, jotka eivät vielä ole päättäneet kantaansa. Lähes poikkeuksetta kysyjät lukivat kysymykset suoraan paperista ja silti takeltelivat niitä esittäessään. Varmasti ramppikuume on tuossa tilanteessa kova, mutta jos tiedät meneväsi telkkariin yli sadan miljoonan ihmisen eteen, olisiko liikaa vaadittu, että treenaat sen verran, että pystyt lukemaan kysymyksesi takeltelematta? Yllättäen suomalaisissa televisioväittelyissä on pärjätty tämän suhteen paremmin.

Viimeisimmässä väittelyssä aiheena oli ulkopolitiikka, ja arvatkaa kuinka monta kertaa mainittiin EU, Nato tai mikään EU-maa? Kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla Romney totesi, että joku talousmittari on kohta Yhdysvalloilla yhtä huonossa jamassa kuin Espanjalla, ja we don’t wanna go down Spain’s route, joten I’ve got a five point plan. Toisella kerralla Romney heitti sivulauseessa, että EU varmaan tukisi Yhdysvaltoja, jos Yhdysvallat tiukentaisi Iranin kauppasaartoa. Lopun aikaa puhuttiin Lähi-idästä, Kiinasta, Lähi-idästä, Iranista, Syyriasta, Irakista ja Kiinasta – ja toki armeijan rahoituksesta, kotimaan taloudesta ja työttömyysasteesta, joista kaksi jälkimmäistä ovat huomattavasti lähempänä äänestäjän sydäntä kuin epämääräinen ulkopolitiikka epämääräisten valtioiden kanssa.

Cabbage Beef Soup while watching the debate

Meillä päin aikuiset syövät TV:n ääressä

Maanantain vaaliväittelyn kyytipojaksi kokkasin kaalikeittoa, joka upposi Iiroon hyvin heti sen jälkeen, kun sekaan oli lisätty vähän Louisiana Hot Saucea.

Kaalipapulihakeitto

600g jauhelihaa
puolikas kaalinpää
800g tölkkikidneypapuja, älä kaada lientä pois
800g pilkottuja säilyketomaatteja, älä kaada lientä pois
5 dl lihalientä
1 keskikokoinen sipuli
1 vihreä paprika
70g tomaattipyrettä
2 valkosipulinkynttä
2 rkl Worcesterkastiketta
1 rkl kokonaisia mustapippureita
suolaa ja pippuria

1. Pilko kaali neliöiksi, paprika kuutioiksi ja silppua sipulit.
2. Ruskista jauhelihaa isossa keittokattilassa noin 5 minuuttia. Kaada paistamisen jälkeen ylimääräiset rasvat pois kattilasta.
3. Lisää kattilaan kaali, pavut, tomaatit, lihaliemi, sipuli, paprika, tomaattipyre, valkosipuli, Worcesterkastike ja mustapippurit. Anna kiehahtaa ja hauduta matalalla lämmöllä puolisen tuntia.
4. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Tarjoile kuumana.





5 kommenttia aiheesta “Hevosia, pistimiä ja vaaliväittelyitä”

  1. Tosi mielenkiintoinen, kiitos! Vaaliväittelytoimittajien rooli kuulostaa samansuuntaiselta kuin Ranskassakin. Täällä vaaliväittelyitä järjestetään presidentinvaalien alla yksi, ja sekin vasta toisella kierroksella, joten väitteleviä ehdokkaita on ainoastaan kaksi. Siten toimittajaa ei tarvita väittelyyn grillaamaan, vaan pikemminkin hillitsemään, kun ehdokkaat grillaavat ihan riittävästi toisiaan muutenkin.

    Aika järkyttävä muuten tuo Romneyn Venäjä-heitto, mennyt multa aivan ohi.

    1. Jännää, että siellä on päädytty tuollaiseen ratkaisuun, vaikka luulisi vaaliväittelyiden olevan kuuminta hottia kanavien kannalta ja poliitikkojenkin haluavan ruutuun. Mites muissa vaaleissa?

  2. Kuulemma googlessa oli ollut valtaisa piikki sanalle ”bayonet” ton vikan väittelyn aikana :D. Eikä ihme, itsekin googlasin ;). Viimeisessä tentissä olin eniten (positiivisesti) yllättynyt siitä, että Romney oli niin samaa mieltä Obaman kanssa. Myötäili suunnilleen kaikessa. En tiedä, oliko saanut tietoa, että kansa on tyytyväinen Obaman linjaan ja siksi myötäili, vai olivatko kasvaneet gallup-luvut pakottaneet lieventämään kantoja siltä varalta, että sitä onkin pressa parin viikon päästä.

    1. Sillä kanavalla, mistä me väittely katsottiin, faktatsekkausosasto ilmoitti väittelyn jälkeen, että Obama oli tässä itseasiassa väärässä: nykyiseen armeijan standardirynkkyyn kuuluu pistin, joten armeijalla on pistimiä tällä hetkellä todennäköisesti enemmän kuin vuonna 1916.

      Musta tuntuu, että se myötäili ulkopolitiikassa sen takia, että keskivertojenkille ulkopolitiikka ei ainakaan tällä hetkellä ole niin tärkeä politiikan osa-alue, ja myötäily yhdessä asiassa tuo enemmän uskottavuutta, kun sitten vastustaa talousasioissa Obamaa lähes kaikessa. Kiva kuitenkin tietää, että käytännön tasolla Yhdysvaltojen ulkopolitiikka tuskin merkittävästi muuttuu, vaikka Romney valittaisiinkin.

  3. En yhtään ihmettele ulkopolitiikan Kiina-keskeisyyttä kun Kiina omistaa kaikki USA:n velat :D Euroopalle USA ei varmaan ole niin paljoa velkaa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge