Lähtöruutuun kulkien vankilan kautta

Viikko sitten pörräilin autolla ympäri piirikuntamme vankilaa etsien oikeaa parkkipaikkaa. Adult penitentiary visitors? Ei kuulostanut oikealta. Sheriff’s Visitor Center? No mennään vaikka sinne. Parkkipaikan vieressä oli korkea piikkilangattu aita ulkoilupihan ympärillä, ja pihan nurkassa nökötti vartiotorni. Miten minä tänne olin päätynyt?

Melkein tasan kaksi vuotta sitten Suomessa spottasin suuren kansainvälisen organisaation työnhaun, joka vaikutti kiinnostavalta ja jonne heitin paperit sisään. Seurasi useita tietokoneavusteisia kokeita kotikaupungissani sekä yksi koetilaisuus lentomatkan päässä. Kun Iiro vuosi sitten mietti Georgiaan lähtöä, minun työnhakuni oli vielä täysin vaiheessa. Tuolloin totesimme, että todennäköisyys, että kummallekin tarjottaisiin paikkaa ulkomailla, oli astronomisen pieni, joten voisimme hyvin hakea molemmat.

Syksyllä kuolleeksi luulemassani työnhakuprosessissa alkoi tapahtua. Lokakuussa Washington DC:n reissun yhteydessä kävin työhaastattelussa, marraskuussa piipahdin Euroopassa työhöntulotarkastuksessa. Tammikuussa sain sitovan työtarjouksen, ja pääsin metsästämään erinäisiä kelpoisuuspapereita – vankilan yhteydessä sijainnesta sheriffintoimistosta hain paikallisen rikosrekisteriotteen. Astronomisen pienikin todennäköisyys toteutuu joskus.

Kahden viikon päästä minulla on edessäni lähtö. Lentolippuja en ole vielä ehtinyt hankkia asunnosta puhumattakaan, mutta enköhän minä pärjää. Iiro ja sitä myötä toinen koti jää tänne Georgiaan, ja reittilennot Atlantin yli tulevat tulevaisuudessa tutuiksi.

Maaliskuun puolivälissä muutan Luxemburgiin.

Alzette River

Kuva: Wolfgang Staudt





17 kommenttia aiheesta “Lähtöruutuun kulkien vankilan kautta”

  1. Eikä! Mahtava juttu, onneksi olkoon! :) Muutossa on varmasti järjestämistä, joten tsemppiä siihen!

  2. Vaikuttaa hienolta mahdollisuudelta ja toivottavasti jatkat blogin kirjoittamista – vaikka töiden kanssa se on vähän erilaista !

  3. Piti ihan googlailla Bond-leffojen nimiä, että voin tehdä sulle nokkelia ehdotuksia, jos meinaat vaihtaa maan mukana blogin nimeä. :)

  4. Vautsivau! Onnea hienosta saavutuksesta ja tsemppiä muuttoon, muutokseen ja etäsuhteeseen :) Toivottavasti jaksat postailla kuulumisia uudesta kotimaastakin! Tulet melkein naapuriin.

  5. Mahtava juttu! Siis urakehityksen ja uusien mahdollisuuksien kannalta.. Miestä saattaa tulla ikävä, mutta toivottavasti saatte senkin asian järjestymään :) Luxemburg on ihana maa! Tässä melkein meidän naapurissa ja ollaan käyty siellä lomailemassa :)

  6. Paljonpaljon onnea! Luxemburg on niin ihana paikka, yksi rakkaimmista ystavistani asuu siella. Ja samaa toivon, etta jaksat bloggailla myos sielta :)

  7. Ooo, mahtavaa! Onnea! Etäsuhteilu tietysti on rasittvaa, mutta kyllä sen kestää, kun tietää ettei se ole ikuista. :)

    Ja TIETYSTI jatkat bloggailua. Ei vaihtoehtoa. Blogin nimi ehkä pitää pistää vaihtoon, ja uuden (ja kaiketi haastavan?) duunin vuoksi postaustiheyskin saattaa ainakin alkuun vähän hidastua, mutta kunhan meille (ahneille lukijoille) jotain uutisia kerrot! :)

  8. Kiitos kaikille onnitteluista ja kannustuksista! :) Enköhän pyri jatkamaan blogaamista, jos siihen on vain aikaa, mutta mietin sitä sitten, kun sinne saakka päästään. Blogin nimi kyllä siinä tilanteessa kaipaa muutosta…

    Kiva kuulla myös mielipiteitä tulevasta asuinmaastani, minä kun olen siellä käynyt viimeksi joskus teininä eikä ihan hirveästi ole muistikuvia paikasta. :D

  9. Vau, hirmusti onnea ja tsemppiä kaikkiin käytännön juttuihin, etäsuhteeseen ja tietysti uuteen työhön perehtymiseen! Mahtava juttu :)

  10. Onnittelut uudesta työpaikasta! Hieno juttu. Ja asioilla on tapana järjestyä (tavalla tai toisella). Tällä mantralla itsekin olen eteenpäin puskenut. :)

  11. Olipa iso ylläri ja upea juttu! Paljon onnea! Toivottavasti tosiaan saadaan lukea kuulumisiasi myös uudessa elämänvaiheessa :).

  12. Paljon onnea uudesta isosta haasteesta!
    Olen lukenut blogiasi lähes alusta saakka (olen saattanut jättää kommentinkin joskus). Ja toivon myöskin että jatkat bloggailua. Itse asumme ihan Luxemburgin naapurissa, tosin Saksan puolella (Saarbrücken), joten siellä tulee käytyä aika usein. Turistina tietenkin, mutta ihana kaupunki (ja maa), kertakaikkiaan! Valitettavasti aseman naapurustossa emme ole käyneet, mutta se on kyllä to do -listalla. Saatan olla väärässäkin, mutta aseman seutu on ehkä enemmän Hgin rautatieaseman tyyppistä, ei siis aivan Kallio, muttei ihan Amerikan pahamaineisempia alueitakaan, jotain siltä väliltä :) (sekä Amerikassa, että Kalliossa asuneena). Luxemburgissa on aivan ihania konditorioita, jotka ovat paitsi ilo silmälle, niin myös maistuvat taivaallisilta. Erityisesti macaronit ovat sellainen herkku… Kaiken kaikkiaan kaupunki tuntuu olevan aika rauhallinen ja julkinen liikenne vaikuttaa toimivalta (tosin menemme sinne yleensä autolla ja parkkipaikkoja löytyy kyllä maanalaisista parkkihalleista).
    -Matkalainen Saksasta

    1. Kiitos kommentista, kannustuksesta ja tiedosta! Macaronit kuulostavat mainioilta, ja on kiva kuulla positiivisia arvioita paikasta (sekä myös kuulla uudesta eikun vanhasta lukijasta ;) ). Jos seuraavan kerran kaupungissa käydessänne kiinnostaa käydä esimerkiksi kahvilla suomalaisen kanssa, niin saa laittaa mailia blogin oikeasta laidasta löytyvään osoitteeseen. :)

  13. *konditoriot eivät tietenkään maistu taivaallisilta, vaan niiden tuotteet* :)



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge