Oi Maani Suomi

Viikonloppu Suomessa hurahti ohi nopeasti ja silti niin ihanan hitaasti perhettä ja ystäviä tavatessa. Lauantai alkoi brunssilla, jonne kävelin pari kilometria kauniissa lumisessa pakkassäässä ruokakaupan kautta – mietin ensin hakevani tuomisleivän leipomosta, mutta sitten muistin olevani Suomessa – ja jonne olimme saaneet häkellyttävän hyvin yli vuosikymmenen yhdessä pysyneen kaveriporukan koottua rupattelemaan ja pelaamaan Aliasta. Sieltä matka jatkui nauttimaan laskiaispullia ja vihreää teetä vanhan ystävän kanssa, jonka esikoululaistytär oli vakuuttunut siitä, että hänelle kuului vielä toinen pulla tai ainakin suklaata. Nopean visiitin jälkeen pyrähdin Kallioon Arlan saunalle nauttimaan löylyistä ja puhumaan lauteilla politiikkaa poliitikkoystävän kanssa, minkä jälkeen olikin jo aika matkustaa pummilla ratikalla Punavuoreen (olisin ostanut ratikkalipun, mutta en yrityksistä huolimatta löytänyt automaattia, ja kuskilta ostettuna liput ovat riistohintaisia!), missä pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa erään pikkumiehen, joka kuolasi tomerasti ympäriinsä, sekä kertaamaan kuulumisia pikkumiehen vanhempien kanssa. Pitkän päivän jälkeen illallistimme kavereiden kanssa ravintola Kotossa, jossa ruoka oli hyvää ja juttu luisti. Illan lopuksi maksamaton ratikkalippu kostautui huonona karmana yöbussissa, missä kuski sätti minua arabiaksi kolikoiden puutteesta ja sekoili vaihtorahojen kanssa parin euron verran. Sunnuntai kului perheen ja isovanhempien kanssa syödessä, pelaillessa ja syödessä vähän lisää, minkä ansiosta en ollut yllättynyt, että iltapäivällä matkalaukkua punnitessa vaaka näytti omaksi painokseni pari kiloa normaalia enemmän.

Untitled

Yksi vanhempien kolmesta kissasta kerjää huomiota istuutumalla esim. lukemiesi papereiden tai Hesarin päälle. Huomionkipeyteen auttaa rapsutus leuan alta

Viikonlopun aikana ehdin myös tuskastua suomalaisiin lehtiin: oikolukeeko kukaan enää Hesaria, vai miten on mahdollista, että samalla sivulla on sekä yhdyssanavirhe, kirjoitusvirhe että selvääkin selvempi sijamuotovirhe? Ja niitä virheitä oli muutenkin lehti täynnä! Tämä ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen, minkälaisen ärsyyntymisen onnistuin kehittämään käsiini osuneesta Iltalehdestä, jossa tasapuolisen journalismin nimissä kommentit ministeri Virkkusen eurovaaliehdokkuudesta oli haettu yhdeltä hallituksen edustajalta (Stubb), yhdeltä politiikan tutkijalta, eikä yhtään vähempää kuin neljältä opposition edustajalta, joista peräti kolme mainitsi saman ”uppoava laiva”-metaforan ja toi näin keskusteluun ei-yhtään-mitään-uutta. Minua olisi saattanut jopa kiinnostaa, mitä jonkun muun hallituspuolueen edustaja ajattelee asiasta, ja pieni feministi sisälläni myös ihmetteli, eikö juttuun oikeasti oltu löydetty ketään naiskansanedustajaa kommentoimaan Virkkusen tekemisiä? Onneksi seuraavan sivun pääkirjoitus oli helmi, joten ärsyyntyminen jäi lyhytaikaiseksi.

Kotimatka sunnuntai-iltana kului rattoisasti mukavaa viikonloppua muistellen. Amsterdamissa käväisin loungessa syömässä vähän iltapalaa, ja kun täällä olen aiemminkin loungejen tarjoiluja kommentoinut, niin löysinpä tähän mennessä omituisimman tarjoilun: muovipötköön pakattua tartarpihviä. Tuossa se on kuvassa vasemmassa alalaidassa:

Untitled

Jaksoin nirhata tartarpihvipötköä tylsällä veitsellä useamman minuutin kunnes keksin käyttää avaamiseen haarukan piikkejä.

Ensi viikonloppu kuluu onneksi vaihteeksi Luxemburgissa, kotona, ilman sen kummempia suunnitelmia. Ehtii pestä pyykkiä ja siivota, mikä tulee tarpeeseen, sillä sitä seuraavana viikonloppuna on taas vuoro lähteä Atlantin toiselle puolelle.

Turistina kotona

Katsoimme ystävän kanssa nettipalvelusta leffaa maanantai-iltana, kun kesken kaiken nettiyhteys katkesi. Behind the Candelabrassa Michael Douglasin ja Matt Damonin suhteeseen oli juuri ilmestymässä ensimmäisiä säröjä ja juoni oli kääntymässä mielenkiintoiseksi, joten vietin hetken jos toisenkin yrittäen palauttaa yhteyttä, mutta turhaan – puhelinpiuha oli mykkä. Seuraavana aamuna palveluntarjoaja Orangen puhelinpalveluun soittaessa kävi ilmi, ettei heilläkään ollut tietoa netin katkeamissyystä, joten asia laitettiin eteenpäin tekniselle tiimille. Keskiviikkona ei ollut mitään uutta kerrottavaa, mutta torstaina puhelinyhtiö PT:stä sitten soitettiin, että he olivat käyneet tarkistamassa puhelinpiuhan talon ulkopuolelta, ja se oli ihan kunnossa, joten seuraavaksi pitäisi sopia aika asuntovisiittiin. Sovimme ajan maanantaille, ja minua jo vähän ahdisti viikko ilman nettiä.

Sitten tänä iltana yhtäkkiä huomasin wlan-boksissa palavan tutun internet-valon. Oli sitten yhteys korjaantunut itsekseen. Parempi myöhään kuin milloinkaan, kai, ja nyt sitten pääsen jakamaan teille viime viikonlopun tunnelmia hiukka pohjoisemmassa.

kissa2

Söpöysvaroitus!

Torstai-iltana matkustin Koblenziin, jossa vaihdoin junaa Münchenin suuntaan. Junailun päätepiste oli Frankfurtissa, josta pyrähdin lennolla Helsinki-Vantaalle. Kahden eurooppalaisen pääkaupungin väliseen matkaan meni noin 9 tuntia, mutta perjantai-aamuna heräsin vanhempieni luota ja pääsin tekemään tuttavuutta perheen uusien tulokkaiden kanssa.

kissa3

Tarkentaminen oli vaikeaa, koska pennut eivät pysyneet hetkeäkään paikoillaan.

kissa4

Ragdoll-pentujen silmistä tulee minulle aina mieleen Paavo Väyrynen.

kissa5

Yhteiskuvahetki sen jälkeen, kun pennut oli heitetty samaan kasaan

kissa6

Lisää pentujen kuulumisia voi lukea Dollgarden’s pentublogista

kissa1

Emoa ei paljoa kiinnostanut pentunsa, sillä pentujen isoäiti oli ottanut pennuista hoivavastuun.

Tällä hetkellä minulla on maailmalla kolme kotia, joihin kaikkiin on yhtä mukava palata. Atlantassa on ihana heittäytyä pitkäkseen sohvalle, jonka ostamiseen käytimme kolme kuukautta, käydä makoilemassa meidän uima-altaallamme ja antaa tuulen hulmuta hiuksissa avoautomme kyydissä. Luxemburgissa asemalta kotiin kävellessä olen aina yhtä ihastunut kaupungin keskustaan, pikkuputiikkeihin ja puistoon matkan varrella ja kotiudun mielelläni juuri sopivan kokoiseen yksiööni – pienempään ei mahtuisi, isompaa ei jaksaisi siivota. Helsingissä taas vanhempieni aina täyden jääkaapin lisäksi arvostan sitä, ettei ikinä tarvitse miettiä kulkemista. Sijainnit ovat niin itsestäänselviä, ja julkisissa voi rauhassa keskittyä kirjaan, koska pienestä vilkaisustakin ikkunasta ulos tietää heti, missä on.

metroasema

Tuttujen metroasemien lisäksi toki arvostan minulle tärkeitä ihmisiä, mutta ehkä tässä ei tarvitse toistella itsestäänselvyyksiä.

Koska olin Suomessa vain yhden viikonlopun ja ystäville jäi vähän aikaa, piilouduin vanhan ”lapset ovat lapsia vain hetken”-sanonnan taakse ja suosin lounas- ja kahvikutsuissa jälkikasvullisia tai niitä pian saavia ystäviä. Tämän lisäksi näissä ystävissä kätevää oli, että heillä oli aikaa nähdä silloin, kun kaikki muut olivat töissä.

lederhosenit

Viimeisin neuleprojektini, saksalaistyyliset ”nahka”housut, saavat vielä hetken odottaa käyttövuoroaan

vauvajajalka

Vähän vanhemman vauvan mielestä minussa mielenkiintoisin ominaisuus oli jalkani. Keltainen jalka! Miten hassua!

Painavin syy Suomeen tulolle oli, että Iiro oli käymässä Suomessa samaan aikaan. Yhdessä heittäydyimme turisteiksi tuttuun kaupunkiin ja kävimme katsomassa kahta lempparipaikkaani – sitä suuremmalla syyllä, kun Iiro mainitsi, ettei ollut koskaan käynyt niissä!

kiasma1

Kiasmaan pääsi ilmaiseksi sisään, kun veti päällensä raitapaidan. Rajasin Iiron tästä kuvasta pois, sillä tarjolla lainaksi oli vain pienehköjä kireitä naistenpaitoja.

kiasmaskumppa

Lempparipaikkani Kiasmassa on itseasiassa kauppa ja kahvila. Minä, onnellinen kuluttaja.

kansallismuseo1

Kansallismuseo – vajaa sata vuotta yrmeitä freskoja

kansallismuseo2

Tämä on lempparein näyttelyesineeni koko museossa. Muistan tutkineeni Huittisten hirvenpäätä jo 6-vuotiaana, kun se oli ensimmäinen esillä oleva esine museon aulassa freskojen alla.

Helsingissä päin liikkuville tiedoksi, että vielä lokakuun ajan Kansallismuseossa on näyttely karttojen historiasta sekä A.E.Nordenskiöldistä. Kyseinen tutkimusmatkailija pääsi näyttelyn ansiosta Historialliset sankarit ja esikuvat-listalleni. Eipä siinä vielä mitään, että purjehtii ensimmäisenä Koillisväylän, jää matkan varrella jäihin yhdeksäksi kuukaudeksi ja uhmaa Venäjän tsaaria, mutta se, että pääsee Don Rosan Ankka-sarjakuvien sivuille! Siinä vasta saavutus!

kansallismuseo3

Tuo vasemmanpuoleinen kello minulle heti nyt!

Viikonloppu oli ohi nopeasti, ja sunnuntaina lensin takaisin Luxemburgiin. Kuluva viikko on mennyt matkasta toipumiseen, mikä on tarpeen, sillä Iiro on Suomessa vielä tulevan viikonlopun – ja minä myös. Huonoista yhteyksistä huolimatta Helsinki on lähempänä kuin Atlanta.

jennihelsingissa

Junassa matkalla Frankfurtiin vanha mies mumisi minulle jotain saksaksi katsellen takkiani. Vastasin englanniksi, etten ymmärtänyt mitään, ja ehdin jo hetken pelätä, että saisin kuulla taas kritiikkiä pukeutumisestani; viimeksi pukeutumistani kommentoinut ranskaa puhunut vanha mies halusi tulkin avulla tehdä minulle selväksi, että kenkäni ja sukkahousuni eivät sovi yhteen. Saksalaismies sen sijaan vaihtoi englanniksi ja totesi: Very nice coat, very nice. Is it from Germany? Kyllä, Trieristä ostin viikko sitten, vastasin ja hymyilin siihen saakka, kunnes huomasin Frankfurtin lentokenttäloungessa hiiriä.

Kesäloma paras loma

On top of Stone Mountain, Atlanta, Georgia

Alla Stone Mountain, Atlantan oma Uluru. Takana Atlantan parin eri keskustan skylinet.

Pääsin kuin pääsinkin lopulta Iiron luokse Atlantaan kahden jälkeen juhannusaaton ja -päivän välisenä yönä, joten kaikki hyvin loppu hyvin. Seuraa kuvantäytteinen yhteenveto kolmesta lomaviikosta. Rentouttavan kahdenkeskeisen juhannusviikonlopun jälkeen lähdimme nimittäin ajamaan kohti etelää.

Magic Kingdom, Orlando, Florida

Tuhkimon linna!

At Epcot Center

Epcotin pallo vasemmalla, meksikolainen temppeli oikealla, ja rinnassa sadevesiläikkä, joka tuli, kun pingottelin kameraa märän kiviaidan päälle sopivaan kulmaan

Orlandossa vietimme neljä Disneyn täytteistä päivää: tulopäivänä reilu kaksi tuntia, seuraavana päivänä 14 tunnin huvipuistorepeämä, sitä seuraavana päivänä 11 tuntia ja vielä viimeisenä päivänä 7 tuntia ennen rannalle lähtöä. Puolustukseksemme voisin sanoa, että meillä oli lapsia mukana, mutta todellisuudessa me hengasimme puistoissa senkin ajan, kun sukulaislapset vanhempineen rentoutuivat hotellin uima-altaalla ja päiväunilla.

at Hollywood Studios

Kävimme myös New Yorkissa! Vai spottaatko, missä Hollywood Studiosin kulissit loppuvat ja maalattu korttelitausta alkaa?

At Cocoa Beach

Iiron siskonperhettä rentoutuu Cocoa Beachilla

Jotteivat Floridan puistonähtävyydet jäisi pelkkään Disneyyn, rantalomakohde oli valittu strategisesti Cape Canaveralin välittömästä läheisyydestä. Niille, jotka eivät koskaan ole tunnistaneet itsessään pientä insinööriä tai astronauttia: taikasanat ovat Kennedy Space Center.

Saturn V rocket engines

Saturn V -rakettimoottori, jonka toisessa päässä Apollo-astronautit singottiin avaruuteen

International Space Station

Avaruusapinat kansainvälisellä avaruusasemalla

Beach Baseball

Siniseen hetkeen kuuluu olennaisena osana pari erää rantapesistä, jossa New England Patriots hävisi Boston Bruinsille ja allekirjoittanut koki yläasteen pesistraumoista ylitsepääsemisen hetkiä

Palasimme Floridasta juuri ajoissa juhlimaan itsenäisyyspäivää kauniissa säässä altaalla grillaten… eli miettien, mitä tehdä, kun ukkosmyrskyt ja tulvavaroitukset vyöryivät Georgian yli ja ilotulituksia oli peruttu jo edellisenä päivänä. Meidän lisäksemme joku muukin oli keksinyt vaihtaa illan ulko-ohjelmanumerot sisätiloissa tapahtuvaksi energianpurkajaishetkeksi.

Roller Skating

Akuankkarullaluistimissa stopparipala on luistimen edessä. Pystyssä pysymisen taito löytyi nopeasti, mutta jarrutuksen kanssa oli vielä tunnin jälkeen niin ja näin.

Happy 4th of July!

Jotkut saattoivat ratketa Walmartin käytävillä tyrkyllä olleisiin krääsä- ja cupcake-rivistöihin

Playing with Glowsticks

Myös glowstickejä sai isänmaallisissa väreissä

Seuraavana päivänä porukka hajaantui ja jäimme kahdestaan Iiron kanssa pitämään sadetta. Ahkerasti kyttäämällä saimme ulkoiltua viikonlopun aikana peräti kerran, mutta loppuajan vietimme kotona ja siinä sivussa päädyimme vuokraamaan Apollo 13:n Amazon Video -palvelusta. Elokuva on yhä aivan huippu, ja vuokrauspalveluakin voimme suositella hieman kalliimman puoleisena mutta älyttömän kätevänä.

Tram Park at Log Cabin Drive

Nopealla ulkoilulla Viningsissa katsomassa, missä Atlanta-Marietta-lähiöratikan kiskot ja pysäkit joskus taannoin menivät. Ratikka lakkautettiin täällä 1950-luvulla turhana.

Sitten minun olikin jo aika lähteä jatkamaan lomaa Suomeen. Tällä kertaa lennot osuivat melkein nappiin: tuli spurtattua aika vauhdilla Schipholin lentokentän päästä päähän, kun alunperin näyttötaulut sanoivat, etten ehtisi jatkolennolle, mutta minä päätin että höpönlöpön, kyllä ehdin! Laukut sen sijaan eivät ehtineet, ja niistä katoamisilmoitusta tehdessä piti jonkin aikaa selittää, että Suomi-Atlanta-Suomi-lentolipuistani ja suomentaidoistani huolimatta asun ihan oikeasti Luxemburgissa ja olen ihan yhtä hammasharjaton ja vaihtovaatteeton kuin kuka tahansa laukkunsa hukannut turisti. Tai melkein, löysin minä lopulta vanhempien kellarista laatikon, joka sisälsi viime matkalta pesuun jääneitä vaatteita.

Aino the Cat

Vanhempien luota löytyi myös pari lutuista kissaa, joista tämä kehräsi koskettaessa.

Frontyard BBQ

Suomessa säät olivat Atlantaa paremmat ja pääsin kuin pääsinkin pihalle grillaamaan

Grilled mushrooms with bacon

Family Portrait

Vakava perhepotretti ei nyt onnistunut. Tarkoista kuvista tämä on ainuita, jossa jollakulla ei ole kieli ulkona tai silmät kierossa.

Hedgehog in our Yard

Grilli-iltaamme liittyi koko illan ajaksi pihaa ympäri rapisteleva vieras… tai voiko sitä vieraaksi kutsua, kun se asuu pihan nurkassa olevassa lehtikasassa?

Hedgehog

Pihasiili, jolle ei tarjottu sen kovasti nuuskimia pekoniin käärittyjä sieniä, koska sen toivottiin keskittyvän pihan etanoihin

Kaupungissa vietetyn tärkeiden-ihmisten-treffauspäivän jälkeen siirryin mökkimaisemiin. Viidestä Suomessa vietetystä yöstäni nukuin kolme mökillä, mikä oli ihan parasta.

Dinner at the Cottage

Anna at the Cottage

Anna oli saapunut maahan samana aamuna Australiasta. Kun minäkin olin vielä aamuherätyksistä ja jetlagista aika töttöröö, niin taisimme olla juuri sopivan raukeaa seuraa toisillemme.

Sunset at the Cottage

At the Cottage

Meri!

Lake Päijänne

Järvi!

Dinner outside

Kaverit!

Walking the Cat

Kissojakin olivat mukana nauttimassa Suomen kesästä

Sunnuntaina sitten paluu Suomeen.

Bus in Finland

Bussi jälkimmäistä mökkiä lähellä sijaitsevasta kyläkeskuksesta lähti klo 9.45 sunnuntaiaamuna

Train to Tampere

Sen jälkeen Lahdessa siirtyminen junaan, Riihimäellä junanvaihto…

Tampere Center

…Tampereella puolen tunnin tauko, jonka aikana tarjosin jätskit niille ystävällisille sieluille eli Tampereen reissunsa sopivasti ajoittaneille ystävilleni, jotka toivat minulle samalla tulosteen boarding passista. Vasta mökillä nimittäin selvisi, että Ryanair laskuttaa boardingpassin tulostamisesta 70 euroa.

Frankfurtissa ehdin bussiin, joka oli juuri lähdössä, ja olin kotona Luxemburgissa jo seitsemältä illalla. Huoahdus. Nyt en kyllä vähään aikaan poistu kotoolta!, totesin… ja jatkoin miettimällä, mitä seuraavana päivänä alkavalle työmatkalle pitäisi pakata mukaan.