Etelä-Floridan parhaat palat – näitä odotan!

Ensi viikolla on tiedossa jotain, jolta en aluksi odottanut kummoisia, mutta josta olen nyt täysin täpinöissäni. Olen ensimmäistä kertaa lähdössä matkabloggaajien konferenssiin, joten sunnuntaiaamuna hyppään koneeseen kohti Etelä-Floridaa suuntana TBEX North America. Tiedossa kaksi päivää tiukkaa asiaa bloggaamisesta, sisällöntuotannosta ja matkustamisesta – sekä itse Etelä-Floridasta nauttimista. Minut nimittäin kutsuttiin mukaan konferenssia edeltävälle pressimatkalle seikkailumatkailuteemalla, ja minähän olen aina messissä, jos joku lupailee seikkailua!

Margaritaville Hollywood
Kuvat: Margaritaville Hollywood Beach Resort

Pressimatkan ajan pääsen nauttimaan elämästä Hollywood Beachin Margaritaville Resortissa. Luulitko, että Yhdysvaltojen ainoa Hollywood löytyy Kaliforniasta? Ehei, Floridassa on kanssa omansa, ja toisin kuin Kalifornian kaimallaan, täältä löytyy myös ranta! Hollywood Beach sijaitsee Fort Lauderdalen ja Miamin välissä, ja se on yhtä pitkää rantabulevardia varustettuna yhtä pitkällä hiekkarannalla. Ensi viikolle on tuonne luvattu +30C, joten resortin uima-altaat ja Atlantin aallot tulevat ns. käyttöön. Mutta ei tämä reissu pelkkää lötköttelyä ole…

Flyboarding - South Florida Diving
Flyboardingia eli suomeksi ilmeisesti lentolautailua? Näyttää hullulta, joten saa nähdä miten sujuu! [Kuva: Flyboard South Florida]
Maanantaina tiedossa on lentolautailua Pompano Beachilla vähän Fort Lauderdalesta pohjoiseen. Infotekstin mukaan tarkoitus on ”lentää kuin lintu ja uida kuin delfiini”, mutta saa nähdä millaista lentokalaräpiköintiä minun suoritukseni tulee olemaan. Jos ei mene nappiin, niin siirryn suppailemaan eli melomaan Stand Up Paddling -laudalla alueen laguuneihin. Tiedossa on myös majakkafanille sopivaa aktiviteettia, nimittäin kierros Hillsboron majakassa.

Hillsboro Lighthouse Sunrise Panorama from Pompano Beach Inlet Florida
Hillsboron majakka ja Pompano Beach [kuva: Kimo]
Everglades on suoaluetta, joka levittäytyy läpi Etelä-Floridan paljon laajemmalle kuin mitä kansallispuiston koko kartassa antaisi ymmärtää. Suunnitelmissa on käväistä bongaamassa alligaattoreita ihan Fort Lauderdalen kulmilla Sawgrass Parkissa. Rämeellä liikutaan suokiitureilla, joita olen aiemmin nähnyt vain leffoissa. Kajakilla taas pääsen melomaan pitkin John U Lloyd Beach State Parkin mangrovemetsiä ja riuttoja.

ilmatyynyalus valmiina lähtöön. [kuva: Sawgrass Recreation Park]
Suokiituri valmiina lähtöön. [kuva: Sawgrass Recreation Park]
Kajakkeja valmiina vesille John U Lloyd Beach State Parkissa.
Kajakkeja valmiina vesille John U Lloyd Beach State Parkissa. [Kuva: Whiskey Creek Hideout]
John U. Lloyd State Park
John U. Lloyd State Park on luonnonpuisto, josta löytyy niin hiekkarantoja kuin mangroverämeikköjäkin, ihan Fort Lauderdalen kupeessa. [kuva: Alysha Khan]
Kaikkien näiden aktiviteettien lomassa tullee nälkä, ja onneksi tiedossa on useampi hyvän kuuloinen rantaravintola. Eniten odotan tuoretta kalaa ja mereneläviä, joita Coloradossa ei hevillä ole saatavilla.

Yksi illallispaikoistamme: 15th Street Fisheries. Kaukana merestä asuvana oikein odotan tuoretta kalaa!
Yksi illallispaikoistamme: 15th Street Fisheries.

Konferenssiin saapuu Suomesta pari tuttua matkabloggaajaaSiveltimellä-blogin Sanna ja 50 State Puzzle -blogin Ulla – ja yhdessä heidän, Iiron ja Floridassa asuvan kaverimme kanssa olemme suunnitelleet seuraavaksi viikonlopuksi reissua aina niin ihanaan Key Westiin. Lokakuun viimeinen päivä eli Halloween on nimittäin lauantaina, ja silloin Key Westissä on kunnon paraati ja pippalot päällä. Koska matka Key Westiin on autolla monta tuntia, me oikaisemme vähän ja pyrähdämme paikan päälle pienlentokoneella.

FantasyFest1-107
Amerikkalaiset Halloween-puvut eivät rajoitu kauhuteemaan, eikä niissä todellakaan tarvitse olla mitään järkeä, kunhan ovat hauskoja. [Kuva: Brian Lin]
Tarkoituksena on suunnata vielä ennen paluulentoa sinne syvimpään Evergladesiin, kansallispuiston puolelle. Kansallispuisto on UNESCOn maailmanperintökohde, ja kokoa sillä on yli 6000 neliökilometriä – yli kaksi kertaa niin paljon kuin Urho Kekkosen kansallispuistolla! Tänne ei parane eksyä.

Everglades 1
[Kuva: Rasmus Bøgeskov Larsen]
Untitled
[Kuva: Dennis Church]
Everglade Reflections
[Kuva: Rick Schwartz]
Etelä-Florida on paljon muutakin kuin rantalomailua – ja minä lähden sinne ylihuomenna!

Yhteistyössä Greater Fort Lauderdale

Seksiä tihkuva Halloween

”Haluatko lähteä meidän työpaikan Halloween-pippaloihin?” Iiro kysyi viime viikolla. Totta kai! Mutta pitääkö sinne pukeutua?

Toissavuonna vietimme täällä Halloweenia rauhallisesti kotona trick-or-treattaajia odotellen, ja viime vuonna juhla oli Luxemburgissa kansallinen vapaapäivä, jonka ansiosta lähdimme kaverin kanssa Etelä-Ranskaan, mutta mitään pukeutumista ei ollut havaittavissa. Jos ei sukulaispojan kummitusjuhlia ja yksiä opiskelijabileitä lasketa, olen viimeksi pukeutunut Halloweenina kultaisella 90-luvulla trick-or-treattaillessani siskojeni kanssa ympäri massachusettsilaista naapurustoa. Jo silloin kävi selväksi, että amerikkalaisten mielessä Halloween-asut eivät yhdisty kauhuteemaan, ja olin naapuruston ainoa vampyyri, kun muut olivat supersankareita, Spice Girlsejä, tai ties mitä. Pikkusiskoni oli maailman hellyyttävin haisunäätä.

Viime viikonloppuna kävimme hakemassa inspistä läheisestä Halloween-kaupasta, joita tänne on putkahdellut tyhjiin liikekiinteistöihin kuin sieniä sateella.

halloween store

Olen tätä ilmiötä ihmetellyt jo pitkään, mutta näköjään vaan konsumerismin ja kuluttamisen ihmemaassa on kannattavaa pistää pystyyn kauppoja parin kuukauden ajaksi vain yhden juhlapäivän takia. Samoihin tiloihin ilmestyy Halloweenin jälkeen Holiday Storeja, ja loput vuodesta niissä on milloin mitäkin, aika usein ei mitään. [Kuva: stu_spivack]

20141026_164745

Kauppa, missä kävimme, oli poikkeuksellisesti pistetty pystyyn isoon telttaan ostarin parkkipaikalle. Sisällä oli hämärää (anteeksi tärähtäneestä kuvasta) ja savukone hyrräsi.

Oli luurankoja, hämähäkinseittejä ja tauluja, joista kuvakulmasta riippuen tuijotti isoisoisoäiti tai hänen luurankonsa. Oli pihamaalle hautakiviä, ruumisarkkuja tai Iiron lemppari, kolmimetrinen puhallettava Marshmallow Man, josta ei voi sanoa muuta kuin että onneksi meillä ei ole pihaa, koska muuten se olisi saattanut lähteä mukaan. Oli viittoja, peruukkeja, kasvomaaleja ja tekohampaita. Oli verisiä irtokäsiä, jotka olisi voinut kiinnittää auton takakonttiin niin, että ne lepattavat hauskasti ajaessa pitkin interstatea. Oli valmisasuja vauvoille, lapsille, vähän isommille lapsille ja aikuisille. Tietenkin katsastin lävitse aikuisten naisten valmisasuvalikoiman (josko olisi päässyt helpolla), ja tältä se näytti:

20141026_164740

Kaikki tässä kaupassa on ollut ”SALE! 25% off!” kaupan aukeamisesta lähtien ja varmaan pysyy sellaisena sulkemiseen saakka. Suomen viranomaisilla saattaisi olla tähän jotain sanottavaa.

Seksikäs koulutyttö. Seksikäs Punahilkka. Seksikäs jalkapallotuomari. ”Hottie” pesiksen pelaaja. Asumerkki, jonka nimi on ”Leg Avenue”. Valehtelematta noin viidenkymmenen asun hyllystä ei löytynyt kuin KAKSI asua, joissa hame olisi ylettynyt edes polveen, ja niistä toisessa, prinsessa-asussa, olikin sitten erittäin syväänuurrettu povi. Toinen asu oli nunna.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos joku haluaa pukeutua seksipommiksi, ja saattaisin itsekin harkita, jos olisin menossa vaikkapa opiskelijabileisiin. Iltapäivällä alkavat työpaikan juhlat, joissa tapaan ensimmäistä kertaa miehen työkavereita, eivät välttämättä kuitenkaan ole täysin sopivat noille asuille, joten päädyimme käyttämään mielikuvitusta, ja nyt on vähän haastavampi asu ajatuksen tasolla valmis ja suurin osa tarvikkeistakin shoppailtu. Sormet ristissä, että toteutus toimii, sillä asun valmistelu sisältää mm. kaiken näkyvän ihon maalaamista harmaaksi.

Jos toteutus toimii, laitan siitä huomenna kuvaa Facebookin puolelle. Jos ei, niin päädymme ainoastaan koristamaan Iiron työpaikan seinää seuraavan vuoden ajan A0-kokoon tulostettuna, sillä kaikista juhliin osallistuvista on perinteisesti otettu viralliset portretit. Joka tapauksessa asu ei voi olla huonompi kuin tämä:

sexy-ebola-containment-suit-8

Sexy Ebola Containment Suit. Oikeasti. Vain $59,99.

Kukaan muu pukeutumassa tänä Halloweenina?

Stierchesgeescht, Luxemburgin juoppokummitus

Halloweenin, pyhäinpäivän ja kekrin kunniaksi seuraa luxemburgilainen kummitustarina.

Neumunster Abbey

Oikealla oleva rakennus on Neümunsterin luostari, nykyinen kulttuurikeskus. Alzette-joen ylittävä matala silta on Stierchenin silta ja osa kaupunginmuuria. [kuva: Stewart Morris]

Elipä kerran Luxemburgissa pahemman luokan juoppo, joka kuollessaan ei siirtynytkään minne nyt kuolleet sielut ikinä siirtyvätkään vaan jäi kummittelemaan kaupunkiin Stierchenin sillan kupeeseen. Sieltä käsin hän kierteli vanhaakaupunkia tehden tepposiaan, yleensä juopoille: hän odotti heitä, kunnes he olivat kotimatkalla pubista, ja sitten istahti heidän olkapäilleen, jolloin he rojahtivat maahan, ja tämän jälkeen hakkasi heitä kepillä. Joku ehkä seuraavana päivänä väitti pelkästään ”kaatuneensa”, mutta muut tiesivät paremmin, että kummitushan siinä on ollut taas asialla, ja kummitus opittiin tuntemaan nimellä Stierchesgeescht.

Juoppojen lisäksi 1600-luvulla Stierchesgeescht tykkäsi häiritä kaupungin paraateja. Paraatin tullessa kohdalle se hyppäsi hevosten eteen, jotka vauhkoontuivat ja aiheuttivat sekaannusta kaupungissa. Välillä se myös häiritsi luostarin messuja pitämällä kiinni kirkonkelloista, jotta ne eivät soittaisi messukutsuaan, tai makasi kirkon edessä maassa niin, että kirkkokansa kompastui siihen.

Stierchesgeescht osaa muuttaa muotoaan ja on aikojen saatossa esiintynyt ties missä muodossa: härkänä, sutena, koirana, kissana, jäniksenä, jopa hevosenlantana… mutta sen eniten suosimat kaksi olomuotoa ovat possu ja oluttynnyri. Kerran eräs kotiinpalaava juopottelija näki ylitti juuri Stierchenin siltaa, kun hän näki joessa killuvan oluttynnyrin, joten hän kurkotti jokeen ja yritti noukkia sitä ylös. Suuri oli kauhistus, kun oluttynnyri muuttuikin Stierchesgeeschtiksi ja tarttui häneen takaisin. Stierchesgeescht lennätti miehen ylös Bockin kallioseinämälle pienelle ulkonemalle, jossa mies joutui loppuyön kyykkimään paikallaan, ettei olisi horjahtanut varmaan kuolemaan. Vasta seuraavana aamuna kaupunkilaiset pelastivat hänet.

View from the Bock

Edessä osa Bockin kalliokasemattia, missä mies joutui ulkonemalla aamuun asti roikkumaan. Taustalla Stierchenin silta. [kuva: Tristan Schmurr]

Stierchesgeescht tykkäsi juoksennella usein pitkin Stierchenin siltaa possun muodossa. Kaupunkilaiset yrittivät napata sen kiinni, mutta aina kun joku pääsi lähelle possua, se hävisi ja ilmaantuikin toiseen päähän siltaa. Kerran iso joukko metsästäjiä piiritti possun ja saikin sen kiinni, mutta kun yksi metsästäjistä sitten kantoi possun kotiin nyytin sisässä, kotiin päästyä nyytistä löytyikin vain hevosen lantaa.

Kerran kolme naista näki Stierchesgeeschtin kissaksi muuttuneena Pfaffenthalin sillalla. Yksi naisista heitti kissaa kengällä, mutta kissa väisti ja kenkä putosi Alzettejokeen. Seuraavana aamuna kenkä löytyi Stierchenin sillalta, mikä ei ehkä muuten olisi erikoista, mutta Stierchen on reilun kilometrin Pfaffenthalin sillasta yläjuoksuun päin. Stierchesgeescht on näyttäytynyt Paffenthalin sillalla myös jättimäisen koiran hahmossa. Baarista laahustavien työmiesten piti kotiin päästäkseen kiivetä sen hännän yli, ja välillä kummitus lähti seuraamaan poloista uhriaan ja hakkasi tämän henkihieveriin.

Havainnot Stierchesgeeschtistä ovat vähentyneet viimeaikoina, mutta jos olet juopottelemassa Luxemburgissa ja kaadut kotimatkalla tai aamulla löydät mustelmia kehostasi, on varmaan Stierchesgeescht ollut taas asialla.

Karkki vai kepponen?

Minipumpkins and tiger pumpkins

Minipumpkins & Tiger Stripe Pumpkin

Viimeisen kuukauden aikana olen nähnyt varmaan enemmän kurpitsoita kuin koskaan aiemmin elämässäni. Minikurpitsat, joita löytyy nykyään ripoteltuna ympäri asuntoamme, ovat pelkästään koristekäyttöön, ja isotkin kurpitsat kaiverretaan yleensä lyhdyiksi syömisen sijaan, mutta yksi piirakkakurpitsa sentään tarttui mukaan ja päätyi uunin kautta vuokaan.

Pumpkin Pie

Erinomaisen hyvin onnistuneen kurpitsapiirakan ohje löytyi PickYourOwn.orgista

Pumpkin carving

Isommat kurpitsat menevät lyhdyiksi

Pumpkin seeds drying out

Siemenet sentään saa talteen lyhtykurpitsoistakin. Näistä pitäisi tulla hyviä paahdettuna.

Asunnon erityisempi koristelu jäi nyt väliin, mutta illallispöydässä kauhuteemaa on pidetty yllä kuluneena viikkona.

Worms in Blood!

Yök, matoja… VERILAMMIKOSSA! Oikeasti tomaattikeiton ja spagetin yhdistelmä ei ollut hassumpi.

Spiderweb soup!

Hämähäkinseittikeittoa! Tai siis, ranskalaista sipulikeittoa, johon joku innostui askartelemaan juuston kanssa

Spiderburger

Ja löytyihän se hämähäkkikin ruokalistalta! Ketsupista tulee muuten maukkaampaa, kun siihen sekoittaa steak saucea.

Dinnertime

Taloyhtiössämme on kielletty kynttilöiden polttaminen sisällä. Me pienet sääntöjenrikkoja-anarkistit.

Keskiviikko-iltana oli aika laittaa kurpitsaan kynttilä… tai siis paloturvallisesti otsalamppu.

Pumpkins at our door

Naapurillammekin oli selkeästi toiveena, että ovelle eksyisi pieniä noitia, tuhkimoita, tai Buzz Lightyeareja.

Neighbor's door on Halloween

Valitettavasti ilta kului ilman kolkuttelua niin meillä kuin naapurillakin (kyllä, kyttäsin ovisilmässä aina kun rapusta kuului ääniä). Todistetusti taloyhtiössämme on näkynyt lapsia aamulla koulubussiin nousemassa, mutta omassa rapussamme emme ole bonganneet jälkikasvua kertaakaan, ja näköjään kourallinen lapsia ei jaksanut kiertää toistakymmentä rappua ruinaamassa karkkia. Ja tällä kertaa minulla oli jopa karkkia varattuna, toisin kuin sinä yhtenä pääsiäisenä, kun virpojien saaliiksi löytyi kaapin pohjalta Nokian mainoskääreisiin kiedottuja marianneja… Suomessahan perinne perustuu rehtiin kaupankäyntiin – vitsa sulle, palkka mulle – kun taas täällä lapset ovat tajunneet, että kiristäminen on tuottoisampaa: anna karkkia tai kiedon pihapensaas vessapaperiin!

Kittycat pumpkin

I hate Halloween, totesi eilen ranskantunnilla eräs oppilas, joka yrittää rajoittaa lastensa karkinsyöntiä ja ei pidä kauhuleffoista. Niille, joille karkit maistuvat: Happy Halloween!

 

PS. Hurrikaani/lumimyrsky Sandy ei ole meihin vaikuttanut sen enempää, kuin että tänne on virrannut tavallista kylmempää ilmaa ja ulkona puhaltava tuuli on ollut viimeiset 5 päivää harvinaisen kolea. Läheinen West Virginia sen sijaan sai osakseen puoli metriä lunta, ja pahemmat vaurioalueet niin New Jerseyssä ja New Yorkissa kuin lähtöpaikkeilla Haitissa ovat kovin surullisessa kunnossa. 8 miljoonaa kotitaloutta on ilman sähköjä, ja moni on menettänyt talonsa ilman, että vakuutus korvaa, koska harvan vakuutus kattaa tulvavahinkoja. Voimia kaikille, joita myrsky on lähemmin koskettanut!

Raidallinen kurpitsa

Halloweenin kunniaksi hankin meille vinon pinon kurpitsoita. Muut olivat oikeita, mutta yksi tekokurpitsakin tarttui matkaan, koska arvelin sen kestävän paremmin tulevat koittelemukset…

Halloween pumpkin: Step 1

Laita kurpitsa suojatulle alustalle, esimerkiksi autotalliin, sillä kaikkihan tietävät, että parhaat ”projektit” sijaitsevat autotallissa.

Halloween pumpkin: Step 2

Vetele ristiin maalarinteippiä. Kyllä, se on maalarinteippiä. Toinen värivaihtoehto olisi ollut vihreä, ja siinä olisi ollut sammakon kuvia.

Halloween pumpkin: Step 3

Sitten on valkoisen spraymaalin vuoro.

Halloween pumpkin: Step 4

Parin kerroksen jälkeen autotallissa löyhkää mukavasti maali.

Halloween pumpkin: Step 5

Paras osio: teippien irti vetäminen! Melkein yhtä hauskaa kuin kuplamuovin poksauttelu.

Halloween pumpkin: Final
Nyt ehkä taloyhtiön vähät noidat ja muumiot löytävät meidänkin ovellemme. Jos eivät, joudun syömään pari kiloa MilkyWay-patukoita ihan itse.