Mobile, lausutaan ”Mobiil”

USS Alabama

Koko 200 metriä laivaa ei mahtunut samaan kuvaan

Roadtrip jatkuu Etelä-Alabaman Mobilessa, jossa vietimme iltapäivän. Olimme alunperin ajatelleet ajaa suoraan kaupungin ohi, kunnes opaskirjaa lukiessa silmiin sattui jotain, mikä oli ainakin tällaisen insinöörin mieleen: Battleship Memorial Park, jossa kaikenlaista sälää, mukaanlukien taistelulaiva, sukellusvene ja kasa siistejä lentskareita.

Lead, Dammit

USS Alabaman kannella riitti pienempiä pyssyjä…

USS Alabama

…eikä isommistakaan ollut varsinaisesti puutetta.

Taistelulaiva USS Alabama oli ollut mukana usemmassa toisen maailmansodan taistelussa ja selvinnyt niistä kaikista vahingoittumattomana. Sisälle pääsi melkein vapaasti kiertämään, ja sisustus oli sekoitus autenttisen oloisesti sisustettuja huoneita ja Memorial Roomeja sekä tälle että parille muulle taistelulaivalle. Memorial Roomeissa oli sekaisin lehtileikkeitä, valokuvia ja loppumattomia nimilistoja kaikista, jotka olivat koskaan näillä laivoilla palvelleet. Yhdessä huoneista oli pimeässä valaistut listat USS Alabaman noin kuudesta tuhannesta sotilaasta – kerrallaan laivalla palveli lähes kaksi tuhatta miestä – ja oven vieressä liehui jenkkilippu. Toisessa luki oven päällä: As you browse this room, please take a moment to remember the brave heroes who fought for freedom on board this ship.

Barber's chair on USS Alabama

Autenttisten huoneiden listassa kannen alla parturi…

USS Alabama Laundry

…pesula, sillä sotilaat eivät ehdi pesemään vaatteita sodassa, mutta siistit vaatteet vähentävät haavojen tulehtumisriskiä…

Photographer's Studio on USS Alabama

…laivan valokuvaajan studio pedillä, sillä kaikki erikoistuneissa hommissa palvelevat käytännössä nukkuivat asemapaikallaan. Viereisessä hytissä oli pimiö…

USS Alabama Toilets

…tuhannelle sotilaalle vain yksi vessa, mutta kauaa ei varmaan vuoroaan joutunut odottamaan, kun ”pönttöjä” eli istumapaikkoja riu’ulla erotti vain väliseinät…

Ship Police's Cabin

…sotilaspoliisi sai oman hyttinsä, toisin kuin tavalliset sotilaat, jotka nukkuivat nelikerroksisissa katoista ripustetuissa punkissa tai riippumatoissa.

Laiva todellakin muistutti ”palveluiltaan” pientä kaupunkia, ja senhän verran siellä oli asukkaitakin.

USS Alabama

Iiro valmiina tykittämään…

Pelicans in Alabama

…pelikaaneja? Näitä oli tusinoittain laivan vieressä olevalla aallonmurtajalla.

Extra Pipes

Laivan tykkipiiput kuluivat sen verran nopeasti, että varaosia oli hyvä olla aina saatavilla.

USS Alabama's Main Computer

Laivan tietokone ei ollut seinän vaan parin huoneen kokoinen. Tällä tähdättiin isoja pyssyjä.

The Missile and Us

Seurueemme isojen pyssyjen ammusvarastossa.

USS Alabama's hull

Merillä ollessa laivan kapteeni poistui harvoin komentosillalta tai sen vieressä olevasta kapteenin merihytistä. Ja kukapa näillä näkymillä haluaisikaan.

Battleship Memorial Park

Taustalla Mobilen keskustaa, edessä sälää, mm. B-52-pommikone.

Vaikka suurin osa ajastamme kului laivalla, oli puistossa toki muutakin nähtävää. Laivaa oli mainostettu etukäteen sillä, että siellä olisi ilmastointi alakansilla, mutta se ei aina toiminut kovinkaan moitteettomasti, joten oli ihanaa seuraavaksi päästä hikisestä kuumuudesta ilmastoituun lentokonehalliin.

Blackbird

”Lennonjohto, pyydämme korkeutta 600 (n. 18km).” ”Täällä lennonjohto. Jos pääsette noin korkealle, niin sen kus.” ”Selvä, laskeudumme korkeudelta 800 (n. 24km).”

Ehkä siistein nähtävyys lentokonehallissa oli Blackbird, 3,3 kertaa äänennopeudella lentävä kone, jonka matka-aika New Yorkista Lontooseen olisi alle kaksi tuntia. Tämän lisäksi hallissa näkyi myös tutumpia koneita, ja nurkassa oli hornet-lentosimulaattori, jota oli tietenkin pakko mennä kokeilemaan, ja joka tuotti pienoisen pettymyksen.

Hornet

Suomen ilmavoimien kuuminta kärkeä löytyy täällä museosta.

Hornet Simulator

Simulaattori näytti hurjemmalta ulkoa päin kuin mitä se oli sisältä, ja grafiikat olivat yllättävän 80-lukuiset ollakseen tehty viime vuonna.

USS Drum

USS Drum, vanhin olemassaoleva sukellusvene jollain mittarilla, mutta kaikenhan pitää olla täällä isointa, vanhinta tai vähintään maailmankuulua.

Lentokonehallin jälkeen viimeiseksi nähtävyydeksi jäi sukellusvene USS Drum, myöskin toisen maailmansodan jäämistöä. Olimme kaikki olleet aiemmin sukellusveneissä, joten tämä yllätti meidät epäklaustrofobisuudellaan. Sisätilat olivat yllättävän tilavat.

USS Drum

Täällähän mahtuu kävelemään!

USS Drum Beds

Punkkia oli vain kolme päällekkäin, vähemmän kuin taistelulaivassa.

Ice Cream Machine

Täältäkin löytyi USA:n merivoimien salainen ase: jäätelökone. Taistelulaivassa oli ollut kokonainen jäätelöntarjoilukäytävä.

Ahkeran isojen koneiden katselun jälkeen olikin jo aika suunnata myöhäiselle lounaalle, ja tätä varten löysimme tiemme Callaghan’s Irish Social Clubiin, josta piti saada koko Alabaman parhaat hampurilaiset, ja joka oli tietenkin maailmankuulu. Aika löytäminen perille olikin, sillä paikka sijaitsi keskellä hiljaista omakotitalolähiötä ja vaikutti kaikin puolin lähiöräkälältä.

Callaghan's Irish Social Club

Parhaat hampurilaiset, täältä. Kyllä.

Hampurilaisen kanssa ei saanut ranskalaisia vaan piti ottaa sipsejä, mutta mukavampi yllätys oli, että paikallista Abita Amber -olutta sai ihan oikeassa lasisessa tuopissa. Tämä oli ainoa kokemus koko Alabamasta, missä tarjoiluastiat olivat jotain muuta kuin muovia: kertismuovituoppeja, kertismuoviaterimia, muovikori leivinpaperilla… Kaikkein järkyin kertismuovikokemus oli hotellin aamiainen, missä aterimet oli lisäksi pakattu yksittäismuovipusseihin ja kaikki pannukakuista muroihin syötiin kertismuovilautasilta.

Callaghan's Burger

No oli ne ihan hyviä.

Kysyimme tarjoilijaltamme, oliko pari päivää aiemmin riehunut Isaac-hurrikaani vaikuttanut täällä päin elämänmenoon. Nuori nainen muljautteli silmiään ja tokaisi, oh please! Hänen lapsuudessaan näistä ykköskategorian hurrikaaneista ei jaksettu edes uutisoida, mutta Katrina säikäytti kaikki, ja nyt on hirveä hössötys pienestä vesisateesta, and like it doesn’t rain here in Alabama during summer, like so out of the normal!

Antebellum Architecture

Antebellumarkkitehtuuria eli tyyli, joka oli vallassa ennen sisällissotaa ja suosittu orjanomistajien keskuudessa

Ennen lähtöämme vedimme vielä kunnon japanilaisturistikierroksen ja ajelimme pitkin katua, jossa oli mainostettu olevan paljon vanhoja antebellumtyyliin rakennettuja huviloita, napsien ohimennessä ikkunat auki valokuvia. Seuraavaksi Mississippiin!

Sweet Home Alabama

Viime perjantaina saimme vieraita, kun ystävämme Eeva ja Tero saapuivat roadtripillänsä Atlantaan. Alunperin olimme suunnitelleet lähtevämme kohti New Orleansia heti lauantaina, mutta koska hurrikaani Isaac oli mennyt kaupungin läpi kaksi päivää aiemmin, päätimme vähän himmailla matkan varrella ja lähdimmekin liikkeelle vasta lauantai-iltapäivällä.

Capitol Oyster Bar

”Tuonneko pitäisi mennä sisään?”

Aurinko oli jo laskemassa, kun saavuimme Montgomeryyn, Alabaman pääkaupunkiin. Matkalla osavaltiorajan ylittyessä kelloja piti siirtää tunnilla taaksepäin, joten meillä oli hyvää aikaa syödä illallista. New York Timesin suosituksesta paikaksi valikoitui Capitol Oyster Bar, ja hyvä niin, sillä ilman suositusta emme taatusti olisi ikinä eksyneet epämääräiselle valottomalle kujalle nimeltä Shady Street, jonka varrella oli osittain hylätyn näköisiä venevajoja ja ihan yhtä hylätyn näköisiä korkeintaan kaksihuoneisia omakotitaloja, jotka näyttivät siltä että hajoaisivat hetkenä minä hyvänsä.

Montgomery Marina

Montgomeryn venesatamassa rämeikön varressa oli sekaisin pienmoottoriveneitä ja asuntoveneitä.

Vaikka Oyster Barista oli sinä iltana osterit loppu, ruoka oli paikan hieman epäilyttävästä ulkonäöstä huolimatta todella maukas sekoitus erilaisia eliöitä, jotka kaikki olisivat suomeksi ”rapu”. Terassilta oli näkymä Montgomeryn venesatamaan, joka oli parikymmentä venepaikkaa joen varressa, mutta aivan yhtä paljon huomiota vei illan ottelu. Ajattelimme pakenevamme urheiluselostusta terassille, mutta ovelasti sisällä olevista televisioista oli vedetty ääni myös ulos, joten saimme nauttia yliopistosarjan jenkkifutismatsista, joka oli nimetty Suomessakin kyseenalaista kuuluisuutta nauttineen pääsponsorinsa mukaan Chick-fil-A Kickoff Gameksi. Mietimme, että olisi tavallaan ihan siistiä, jos Suomessakin olisi vastaavalla tavalla yliopistoliigat… tänään Hesburgermatsissa luvassa Tampereen yliopiston Tiikerit vastaan Aalto-yliopiston Alligaattorit!

Alabama State Capitol

Alabaman State Capitol eli osavaltiontalo

Illallisen jälkeen kiertelimme Montgomeryn keskustaa katselemassa valaistuja monumenttinähtävyyksiä, joista moni liittyi olennaisesti Yhdysvaltain sisällissotahistoriaan. Etelävaltioiden konfederaatio sai käytännössä alkunsa täällä, sillä Konfederaation perustuslaki hyväksyttiin Alabama State Capitolissa, ja sen parvekkeella Etelävaltioiden presidentti Jefferson Davis vannoi virkaanastumisvalansa. State Capitolin vieressä sijaitsee Etelävaltioiden ensimmäinen Valkoinen Talo, jossa Davis asui presidenttikautensa ensimmäiset pari kuukautta, kunnes Etelävaltioiden pääkaupunki vaihtui virallisesti Virginian Richmondiksi.

First White House of the Confederacy

Valkoinen talo mallia Montgomery, Alabama

Konfederaattivaiheidensa lisäksi Montgomery on tunnettu ihmisoikeusliikkeen historiassa: vuonna 1955 musta Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta paikkaansa valkoisille bussissa, joka innoitti kaupungin mustan papiston organisoimaan yli vuoden kestäneen bussiboikotin. Boikottia vetämään valittiin tuolloin vielä hyvin tuntematon pappi, Martin Luther King Jr., joka oli toiminut vuoden Dexter Avenuen baptistikirkon pappina. Bussiboikotin aikana kaupungin mustat kieltäytyivät käyttämästä busseja, bussijärjestelmä kärsi rahoitusongelmista ja valkoiset liittyivät vastalauseena sankoin joukoin rasistiseen White Citizen’s Counciliin puolustamaan segregaatiolakeja. Boikotti kuitenkin lisäsi painetta segregaation lopettamiseen busseissa, ja lopulta Korkein oikeus päätti, että bussisegregaatio on perustuslain vastaista.

Dexter Avenue Baptist Church

Dexter Avenue Baptist Church, jossa Martin Luther King Jr. saarnasi 1954-1960

Montgomery on nykyään Tampereen kokoinen kaupunki, mutta Tampere taitaa vetää elävyydessä pidemmän korren. Kello ei ollut edes yhdeksää lauantai-iltana, kun kävelimme ympäriinsä, mutta puolen tunnin kävelyn aikana näimme keskustassa liikenteessä ehkä kymmenisen autoa. Olimme toki hallintokorttelissa, mutta kun ajoimme kävelyn jälkeen Montgomeryn katuja ristiin rastiin etsien ulospääsytietä Interstatelle, muualla näytti aivan yhtä tyhjältä.

Montgomery Street View

Montgomeryn keskusta, lauantai, klo 20:36

Ajoimme vielä puolisen tuntia Montgomerysta etelään kunnes saavuimme sellaisen liittymän kohdalle, jossa mainostettiin useampaa tienvarsihotellia. Pysähdyimme pariin kysymään hintoja ja valitsimme Jameson Inn -ketjun hotellin yösijaksi. Emme kuitenkaan jääneet huoneisiin paria minuuttia pidemmäksi aikaa, sillä niissä leijaili imelä ällöttävä haju… ja totta tosiaan, seinällä tepasteli isokokoinen lutikka. Vaikka Yhdysvaltojen lutikkaongelma on pahimmillaan New Yorkissa ja Floridassa, niitä voi löytyä mistä vaan hotellista, ja pahimmillaan ne voivat levitä matkatavaroiden mukana kotiin. Tämä oli taas meille muistutus siitä, että hotellihuoneeseen tullessa kannattaa aina tarkistaa sänky (tai seinä…) siltä varalta, että niissä näkyy merkkejä lutikoista.

Kennesawn keskusta ja museo

The Southern Museum

Sunnuntaina kävimme kotikaupunkimme Kennesawn omassa museossa, The Southern Museumissa. Nimestään huolimatta museo ei ole haukannut liian suurta palaa, vaan näyttely on jaettu kolmeen erilliseen osaan.

The Southern Museum

Ensin kerrotaan sisällissodasta ja näytetään paljon etelävaltioiden vanhoja lippuja, aseita ja kaikenlaista sälää.

Glover Machine Works

Museon keskivaiheille on rakennettu rekonstruktio Glover Machine Worksin tehtaasta, joka on alueella taannoin sijainnut tunnettu veturitehdas. Tehdas toimitti aikoinaan vetureita niinkin kauas kuin Venäjälle… tosin tilaus tehtiin kaksi kuukautta ennen tsaarivallan sortumista, ja kesti monta vuotta, ennen kuin kommunistit saivat maksettua tilauksen. Vetureiden nimiksi tuli luonnollisesti Kommunist ja Internationalist.

The General

Lopulta kerrottiin eräästä tietystä veturista, jonka pohjoisen puolen joukot ovelasti melkein onnistuivat ryöstämään Kennesawsta sisällissodan aikaan. Paikallinen konduktööri oli kuitenkin sen verran kiinnostunut junansa kohtalosta, että lähti ajamaan junaa takaa toisella junalla, ja vain vähän ennen rintamalinjoja juna saatiin takaisin. Tapahtumaketju tunnetaan nimellä The Great Locomotive Chase, ja siitä on myöhemmin tehty useampi elokuva.

Mommy & Me

Museolla on luonnollisesti kaikenlaista lapsille suunnattua tekemistä, vaikka itse näyttely ei ollutkaan niin iskevän oloinen. Mainonnassa suomalaiseen silmään pistää, että isät on suljettu täysin ulkopuolelle. Oletuksena on, että alle kouluikäiset lapset liikkuvat äidin helmoissa.

Museokaupassa taas pisti silmään etelävaltioiden sotalipun ylpeä heiluttelu. Kaupasta olisi saanut ostaa mm. sydänkorvakorut, joissa oli etelävaltioiden lippu, tai bumper stickerin näyttämään, kummalla puolella sisällissotasympatiat ovat. Katselimme hetken mukia, jossa oli esitelty ylpeänä etelävaltioiden sotajohtoa – ”Our Generals” – mutta jätimme senkin kauppaan, koska etelävaltioiden sotalippu omassa mielessä yhdistyy niin vahvasti rotusortoon ja muuhun epäilyttävään.

Kennesaw Main street

Museo sijaitsee aivan Kennesawn keskustassa, siis vanhassa keskustassa, mailien päässä uusista asuinalueista, jollaisella mekin asumme. Me emme itseasiassa edes asu virallisesti Kennesawssa vaan, kuten enemmistö piirikuntalaisista, olemme osa ”unincorporated areaa”, joka sattuu olemaan Kennesawn postinumeroalueella. Keskustassa on tasan yksi yhtenäinen kaupunkikortteli, jossa rakennuksen reuna on kadun varressa ja ikkunashoppailu on mahdollista. Tässäkin korttelissa puolet liiketiloista on tyhjillään, ja jäljelle jääneessä osassa on tällaista:

Best Little Warhouse

White History Year

White History Year on alunperin The Onionin satiiria, mutta en oikeasti ole varma, oliko se tässä tapauksessa tarkoitettu satiiriksi… Kaupan edessä oli sen verran saman tyylisiä kylttejä, etten uskaltanut mennä sisään ottamaan selvää. Ilmeisesti kyltin alapuolisesta tarrasta päätellen kauppiaat ovat Etelä-Amerikasta.

TJ Bryan's

Kennesawn keskustan ainoa kahvila, joka ei ollut seurakuntatalon yhteydessä.

Pumpkin Patch

Kauppa, joka oli erikoistunut kurpitsa- ja syksyaiheisiin koristeisiin

Kennesaw Historical Center

Kennesaw Historical Centeriä

Radan toisella puolella sijaitsi Historical Center, joka koostui lähestulkoon pelkästään omakotitaloista. Osassa taloista oli joku yritys, osassa asui perhe – ja puolet oli tyhjillään tai myynnissä. Todennäköisesti alue on täysin turvallinen, mutta silti tyhjillään olevat ränsistyneet omakotitalot loivat tarpeeksi ”shady neighborhoodin” auraa, etten välttämättä itse haluaisi muuttaa tuonne.

Single Houses with businesses

Yritykset mainostivat omakotitaloissa olevia liiketilojaan isoin kyltein

Eclectic Living

Mahdollisesti sekavin ja samalla söpöin sisustuskauppa ikinä

Vaikka oli aurinkoinen sunnuntai-iltapäivä, olimme melkein ainoat kävelijät koko keskustassa. Iiro ei nähnyt ketään koko aikana, mutta minä onnistuin spottamaan erään lenkkeilevän koiranulkoiluttajan katoamassa kulman taakse.