Don’t mind if I do…

Briteille kello viisi on teetunti. Täällä entisen siirtomaan eteläosissa ”tea” ei edes tarkoita teetä (kyllä, mutta siitä lisää joskus toiste), ja kello viisi on cocktail hour, drinksutunti. Emme ole valitettavasti kovinkaan usein tätä tapaa seuranneet, eikä tapa taida enää olla yhtä yleinen kuin 1900-luvun puolivälissä, mutta kun Kaupunginmuseon kaupasta tarttui mukaan drinkkikirja Southern Cocktails: Dixie drinks, party potions & classic libations, inspiroiduin perjantaina minäkin sekoittelemaan meille kreolityyliset bloody maryt.

Southern Cocktails

Etelävaltioiden kuuluisimpia drinkkejä ovat esim. hurricane, joka keksittiin kieltolain aikaan New Orleansissa ja jota nykyään myydään Ranskalaiskortteleiden kaduilla aamuyöllä isoista saaveista mukaan styroksimukeihin; mint julep, joka oikeaoppisesti tarjoillaan kirjan kannessa näkyvistä jäähdytetyistä metallilaseista ja joka on erityisen suosittu Kentucky Derby -ravikilpailun katsojien keskuudessa; ja milk punch, sokerinen maitopohjainen bourbon-drinkki, jota perinteiseti tarjoillaan boolina hopeaisesta maljasta. Kahteen jälkimmäiseen käytetään bourbonia, joka on nimetty Kentuckyn Bourbonin maakunnan mukaan, jonne vuonna 1791 skottilaiset ja irlantilaiset viskinvalmistajat mielenosoituksellisesti siirtyivät pakoon veronkerääjiä uuden viskiveron jälkimainingeissa. Kentuckyn maaperä ei suosi viskin perinteistä ainesosaa, ohraa, joten juomaa siirryttiin valmistamaan helpommin kasvatettavasta raaka-aineesta: maissista.

When one reporter asked if he had any hobbies, [Shelby Foote] replied: ”Absolutely not.” Then he added, ”I drink from time to time.”

Mississippiläinen Lewis Lord, US News & World report, 2005

Creole Bloody Mary

Bloody Mary kreolitapaan
4 runsasta lasillista

7,5 dl tomaattimehua
2,5 dl vodkaa
1 dl sitruunamehua
2 rkl piparjuuritahnaa
1 rkl worchester-kastiketta
2 tl hot saucea (esim. Tabasco)
1 tl kreolimaustesekoitusta (sisältää esim. paprikajauhetta, cayennepippuria, valkosipulia, oreganoa, timjamia)
0,5 tl jauhettua mustapippuria
0,25 tl cayennepippuria
4 tuoretta vihreää papua

1. Kaada kaikki ainesosat papuja lukuunottamatta suurehkoon kannuun tai karahviin. Sekoita.
2. Täytä lasi jäillä ja kaada juomaa päälle. Ripottele päälle kreolimaustesekoitusta ja lisää lasiin yksi vihreä papu.

Kohta meillä on lähtö Super Bowl -grillijuhliin. Saa nähdä, millainen tunnelma juhlissa on, koska ”meidän” tiimimme Atlanta Falcons pääsi neljän parhaan joukkoon mutta hävisi sitten reilun johtoaseman jälkeen San Francisco 49ersille parilla hassulla pisteellä. Minua lähetyksessä kiinnostaa eniten mainokset, sillä Super Bowlin mainospaikoista maksetaan miljoonia ja niitä varten tehdään yleensä omat mainoksensa. Tunnetuin Super Bowl -mainos taitaa olla vuodelta 1984:

Rapumakkaragumbo Cajun-tyyliin

Cajun ja Creole ovat yleisimmät termit puhuttaessa New Orleansin ruokakulttuurista. Kyseessä on kaksi ihmisryhmää ja kulttuuria, jotka ovat oikeastaan puoliksi päällekkäisiä: cajun viittaa vahvemmin ranskalaisen Louisianan kolonialisteihin, creole taas kehen tahansa Uudessa Louisianassa syntyneeseen, jonka juuret saattavat olla ranskalaiset, espanjalaiset tai jopa afrikkalaiset. Usein ”paikallista” ruokaa tarjoavat ravintolat New Orleansissa ovat yhdistettynä ”Cajun & Creole”, mutta näiden kahden tyylin välillä on myös eroja.

New Orleansissa Iiro söi ensimmäisenä iltana paikallista mielettömän hyvää pataruokaa, gumboa. Kotiin tultua piti tietenkin yrittää toistaa tuo makuelämys, ja salapoliisi-Jennille selvisi, että kyseinen gumbo oli ollut cajuntyylistä, koska se oli yleisväritykseltään ruskeaa. Creolegumbo sen sijaan on useammin tomaattikastikepohjainen. Lopulta käytin jonkinlaisena pohjana Kevin & Amandan Shrimp Sausage Gumboa, jota muokkasin omien mieltymysten, wikipedian perinnetietojen ja kaupan valikoiman mukaan. Oikea sakeus olisi pitänyt saada aikaiseksi ohjeessakin käytetyllä sassafras-puusta tehdyllä filé-jauheella, mutta kierrettyäni neljä eri kauppaa jouduin toteamaan tappion etsinnöissä. Toinen vaihtoehto olisi ollut okra, mutta sekin oli loppu… sitä kuitenkin löytyy Suomesta, joten jos toistat ohjeen, sitä kannattaa käyttää. Pelkällä ruskeakastikesakeutusmenetelmällä ei tullut tarpeeksi sakeaa, joten huijasin, ja heitin perään vähän maissitärkkelystä, joka lopulta tuotti aidon oloisen ja erittäin maukkaan lopputuloksen.

Cajun Gumbo

Rapumakkaragumbo Cajun-tyyliin
6-8 annosta

4 rkl voita
2 sipulia
2 sellerinvartta
1 punainen paprika
suolaa ja pippuria maun mukaan
4-5 valkosipulinkynttä
1,5 litraa kanalientä
1/2 tl cajunpippuria

5 dl tummaa riisiä

4 rkl voit
4 rkl vehnäjauhoja

(2 rkl maissitärkkelystä, voi korvata okralla)

700g jättikatkaravun pyrstöjä
500g mausteista makkaraa
(itse käytin ”puolalaista makkaraa”)

1. Kuulota padassa voissa sipulit, sellerit ja paprika noin 5 minuuttia. Lisää suola ja valkosipuli ja jatka kuulottamista toiset 5 minuuttia kunnes sipuli on läpikuultavaa.

2. Lisää kanaliemi, pippuri ja cayennepippuri. Jos käytät okraa, lisää se tässä vaiheessa pieneksi pilkottuna. Anna kiehahtaa ja jätä hautumaan matalalla lämmöllä.

3. Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan.

4. Riisin keittyessä pilko makkara ja ruskista pannulla noin 7-10 minuuttia. Lisää ruskistettu makkara gumboon, mutta kaada pannulle kertynyt ylimääräinen rasva pois.

5. Sulata samalla pannulla 4 rkl voita. Kun voi alkaa kuohua, lisää vehnäjauhot ja pyörittele pannulla, kunnes jauhot ovat vaaleanruskeita, noin 2-3 minuuttia. Lisää gumboon. Jos huijaat minun tapaani maissitärkkelyksellä, nyt on oikea hetki sekoittaa se pieneen määrään kylmää vettä ja lisätä mukaan.

6. Lisää gumboon jättikatkaravunpyrstöt ja riisi. Käännä hellasta lämpö pois, laita padan kansi kiinni ja anna gumbon seistä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua. Nauti. Ylijäämät voi pakastaa kerta-annoksiksi.