Mittayksiköt Amerikan malliin – siis mitkä kupit, unssit ja paunat?

Kun kultaisella 90-luvulla muutin ala-asteikäisenä ja täysin kielitaidottomana perheeni mukana Yhdysvaltoihin, ainoa ässä hihassani koulussa oli, että numerot ovat sentään samoja kaikkialla maailmassa. Päivän viimeisenä ollut matematiikan tunti tavattiin lopettaa pieneen kilpailuun, jossa pienryhmissä ratkottiin matemaattinen lasku, ja ensimmäisenä laskun ratkaissut ryhmä pääsi aina lähtemään kotiin. (…tai siis kävelemään pihalla seisoville koulubusseille, jotka toki odottivat kaikkia oppilaita.) Minä olin suosittu tiimikaveri, koska vaikka sen oudon suomalaisen tytön kanssa ei mitään pystynytkään puhumaan, niin ainakin se ratkoi murtolaskuja nopeammin kuin kukaan muu.

Tyrmistykseni oli siis aika totaalinen, kun eräänä päivänä kysymys oli: How many ounces is in 2 gallons, 1 quart and 3 cups of water?

????? HÄÄÄÄH???? Onko tämä joku vitsi??

joke-right

On se, iso vitsi, mutta tämä vitsi vain jatkui ja jatkui. Kuudennella luokalla tappelin luokkakavereitteni kanssa siitä, kumpien mittayksiköt olivat järkevämpiä, eivätkä kaverini suostuneet pyörtämään päätään, vaikka kukaan heistä ei osannut kertoa minulle, kuinka monta jaardia on mailissa. Osaatko sinä muka kertoa, kuinka monta senttiä on kilometrissä? Öh, joo osaan…

Seitsemännellä luokalla törmäsin vihdoin matematiikanopettajaan, joka ymmärsi tuskani. Perustelin hänelle juurta jaksaen, miksi paikalliset mittayksiköt ovat yhtä tyhjän kanssa ja metrijärjestelmä ainoa oikea, ja yllätyksekseni sain erityisvapauden jättää kaikki amerikkalaiset mittayksikkömuunnoslaskut tekemättä. Opettaja Mr. Lipsky totesi minulle silloin, että eiköhän parin vuosikymmenen sisään Yhdysvallatkin ole siirtynyt järkeviin mittayksiköihin. Nyt pari vuosikymmentä myöhemmin Mr. Lipsky on todennäköisesti syönyt hattunsa, amerikkalaiset porskuttavat yhä eteenpäin gallonien voimalla, ja minä olen vieläkin pihalla unsseista.

Jotain kuitenkin osaan, joten tässä minun muistisääntöni siitä, miten tämä tuskastuttava mittajärjestelmä toimii.

Meidän viiden päivän sääennuste näyttää tältä.
Meidän viiden päivän sääennuste näyttää tältä.

Lämpötilat: Fahrenheitit

Fahrenheit-asteikon juju on yksinkertainen: 0F on ”kylmempää kuin ulkona ikinä on”, ja 100C on ”ihminen lievässä kuumeessa”. Ihan oikeasti, tämä ei ole vitsi. Hollantilainen herra Fahrenheit vaan sattui mittamaan nämä ”talven kylmimmät lämpötilat” Islannissa talvena, joka oli poikkeuksellisen leuto, joten nollapiste ei ole kuin -18C ja negatiivisiakin lukuja näkyy. 100F taas on 37,7C.

Fahrenheitien muuntamiseen celsiuksiksi on tietenkin olemassa laskukaava, mutta minulla on käytössä sen sijaan hattuvakiokaava, joka on jotakuinkin tällainen:

Alle 0: Oikeasti kylmää.

0-32: Ei-niin-kylmä pakkanen. Veden jäätymispiste on 32F.

40- ja 50-luvut: Kannattaa ottaa takki mukaan.

60-jotain: Ulkona pärjää ilman takkia.

70-lukujen alapää: Sisälämpötilat. Helleraja on 77F.

80-jotain: Miellyttävän lämmin.

90-jotain: Epämiellyttävän lämmin.

100-jotain: Tuskaisen lämmin, älä mene ulos. Paitsi jos olet Death Valleyn kansallispuistossa.

Ruoanlaitossa uunilämpötiloissa mennään jo niin suuriin lukuihin ja toleransseihin, että laskukaavana toimii 2 x Celsius = Fahrenheit. Ainakin meidän napsuvalla kaasu-uunillamme, jonka termostaatti ei muutenkaan ole turhan tarkka.

Check-in
Oletko miettinyt, mistä lentoyhtiöiden laukkupainoraja 23kg tulee? Se on tasan 50 paunaa. [Kuva: Slices of Light]

Painot: paunat ja unssit

Yksi pauna on 453 grammaa, siis yksi jauhelihapaketti. Paunat voi jakaa kahdella, ja vähän alaspäin pyöristämällä saa kilot. Tai kilot voi kertoa kahdella, ja vähän ylöspäin pyöristämällä saa paunat.

Unsseja en käytä, koska alle paunan painoiset esineet ovat muutenkin höyhenen kevyitä. Kaupassa myytäviin paketteihin taas on yleensä painettu myös grammat.

got milk?
Amerikassa kaikki on isompaa, myös maitotölkit [Kuva: www.bluewaikiki.com]

Tilavuudet: gallonat, quartit, pintit, kupit ja unssit

Gallona on 3,8 litraa, joka on helppo hahmottaa, koska maito myydään täällä gallonoissa, ja maitotölkin nyt tietävät kaikki. Sellainen iso pönikkä, painaa helkutisti, ja yleensä arkielämässä puhutaan yhdestä, ehkä kahdesta, max kolmesta gallonasta. Sen jälkeen loppuu käsitys litroistakin, koska kuinka helposti mieltäisit, millaisesta vesimassasta on kyse, jos uima-altaassa on 5000 litraa vettä? (No okei, aika helposti jos alkaa miettimään kuutiodesimetreissä.)

Tässä kohtaa muuten Britti-yksiköt eroavat Amerikkalaisista yksiköistä: nimet ovat samat, mutta gallona, johon koko järjestelmä perustuu, on eri. Brittien gallona on 10 paunan edestä vettä eli noin 4,5 litraa, eli jokseenkin järjellinen luku järjettömässä järjestelmässä. Amerikkalaiset taas käyttävät mittana vanhaa viinigallonaa, joka ei taida perustua yhtään mihinkään, mutta viiniä sillä mitattiin. Esimerkiksi yhdessä viinitynnyrissä on 31,5 viinigallonaa, mikä on tälle järjestelmälle ominaisesti oikein kiva tasaluku.

Quart on nimensä mukaisesti neljäsosagallona eli käytännössä litra. Vähän vajaa, mutta jos keittoresepti vaatii litran kanalientä, niin ihan hyvillä mielin voi kaataa kattilaan quartin kanaliemitölkin (kyllä, kanaliemi myydään täällä tölkeissä). Heittää vaikka vähän vettä perään jos ei tunnu tarpeeksi vetiseltä.

Pintti on puolikas quart, siis vähän alle puoli litraa. Olutta ei täällä kuitenkaan yleensä mitata pinteissä vaan unsseissa: 16oz in iso olut, 12oz pieni olut. Minulla kesti pitkään oppia muistamaan tämä, mutta onneksi sentään kysymyksestä Twelve or sixteen ounces? osaan päätellä, kumpi on isompi luku. Viinimittoja en hahmota unsseissa vieläkään, joten parempi tilata lasien sijaan suoraan pullo.

Kuppi on iso kahvimuki, neljäsosa-quart eli vajaa 2,5 dl. Tämä on kaikista helpoin mittayksikkö, koska desimittojen sijaan meillä on tietenkin muovisia yhden kupin kokoisia mittokannuja, joissa on kääntöpuolella myös ne tutut ja turvalliset desit.

Unssit… siis mitä unssit oikein tekevät tässä osiossa, eivätkö ne ole painoyksikkö? No joo, ovathan ne sitäkin, mutta sen lisäksi ne ovat tilavuusyksikkö nimeltä fluid ounce eli fl.oz, ja arvatkaapa mitä: yksi unssi vettä painaa vähän yli unssin! Sen verran loogista, että olen unohtanut unssien opettelun myös tilavuuksissa, ja onneksi resepteissä puhutaan unssien sijaan kuppien murtoluvuista.

Portland Distance Sign
[Kuva: Glen Mazza]

Pituudet: mailit, jaardit, jalat, tuumat

Kun mailin kertoo 1,5:llä ja pyöristää vähän ylöspäin, lopputuloksena on kilometrejä. Samoin kilometrit muuntuvat maileiksi napsaisemalla noin kolmasosa pois, eikä näissä nyt turhan tarkka muutenkaan tarvitse olla: pitkiä matkoja mitataan mailien sijaan minuuteissa – siis kuinka monta minuuttia kestää ajaa väli autolla – ja patikointipolkujen pituudet ovat muutenkin välillä vähän sinne päin.

Amerikkalaiset nopeusrajoituksethan ovat muuten maileissa. Luonnollisesti amerikkalaisissa autoissa on nopeusmittari myös maileissa, joten näitä ei tarvitse muuntaa suuntaan eikä toiseen. Niissä nopeusmittareissa on kuitenkin pienemmällä listattu myös kilometrit, joten amerikkalaisen auton voi ongelmitta tuoda Eurooppaan. Toiste päin ei kannata yrittää, ja aika harva varmaan yrittääkään…

Jaardit ovat vähän lyhyitä metrejä. 25 jaardin uima-allas on vähän lyhyempi kuin uima-altaat Euroopassa, mutta yllättäen ei ole olemassa 50 jaardin uima-altaita, vaan pitkät altaat ovat sitten metreissä. Varmaan niissä uivat uimarit haluavat harjoitella saman pituisessa altaassa missä sitten Euroopassa kilpailevat. Jaardeja käytetään aika vähän uima-altaiden ja muiden urheilulajien ulkopuolella, mikä on sääli, koska ne ovat pituusmitoista minulle kaikkein helpoimpia.

Jalka on jonkun hujopin jalka, koska ei minun jalkateräni ole kuin 23cm, ja jalka on reilu 30cm. Muuten kovasti arvostamassani Colorado’s Fourteeners-reittikirjassa kiipeilijäguru on kirjoittanut pitkän puolustuspuheen jaloille, jonka kantava argumentti on: I have a foot. I do not have a meter. Sen jälkeen kun on ensin muljauttanut pari kertaa silmänsä niitä pyöritellessään voi todeta, että kolme mittayksikkö-jalkaa on yksi jaardi, eli kun kertoo jalat kolmella niin saa taas sen saman vähän vajaan metrin.

Usein maileista puhuessa käytetään mailien kymmenesosia ja korkeuksia mitattaessa puhutaan pelkistä jaloista (esim fourteener-vuoret ovat yli 14 000 jalkaa), mutta joskus joku valopää menee sotkemaan pakan puhumalla maileista ja jaloista yhdessä. Opin vasta viime vuonna, kuinka monta jalkaa on mailissa, kun rupesimme tilaamaan kotiin Denverin paikallislehteä 5280. Miksi tuo nimi? Maili on 5280 jalkaa, ja Denverin kaupunki on tasan mailin merenpinnasta.

Tuuma on vajaa 2,5 cm. Kuulostaako tutulta? Kuppihan oli vajaa 2,5 dl! Neljä tuumaa on siis 10cm, ja sillä tarkkuudella pärjää jo pitkälle, kunhan ei yritä ohjata Mars-luotaimia.

Jaloista ei ikinä käytetä kymmenesosia, vaan se alle jalan osuus ilmoitetaan aina tuumina. Esimerkiksi minun pituuteni on 5 jalkaa 8 tuumaa, amerikkalaisittain ilmoitettuna 5′ 8″. Mahdollisesti tuumien jälkeen voitaisiin lisätä vielä murtoluku, mutta sitä en ikinä tee, koska silloin pitäisi myöntää, että olen vain 5′ 7½”.

Postauksen otsikkokuva: Biking Nikon SFO

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

24 kommenttia postaukseen “Mittayksiköt Amerikan malliin – siis mitkä kupit, unssit ja paunat?”

  1. Haha. Tää oli hauska. Hajottavinta mitä oon ikinä tehny jenkkimitoissa on remontointi ja vetimien kiinnittäminen kaappeihin ja laatikoihin kun asuin vielä Alaskassa… siinähän sit lasket mikä on jonkun tietyn tuumamäärän puoliväli kun kaikki on tuuman 1/8 ja 1/16 osissa eikä niitä voi samalla tavalla jakaa kahtia kuin senttejä. Mulle ei ainakaan auennu ennen kun sain jostain metrimitan ja asiat alko tekemään järkeä. Unsseihin ei viitti sanoa muuta kuin että jaksan vaan muistaa kahvikuppien mitat joka riittänee käytännössä, 12 oz normaali kahvi, 16 oz iso kahvi ja 20 oz megalomaaninen jenkkikahvi.

    Ja Alaskassa on yleensä lämmin kun lämpötila kohoaa yli 60’F asteen… toivoisin vähän lämpimämpiä kelejä tältä loppukesän reissulta kun Suomessa on ollu niin pitkään niin vilakkaa, mutta eiköhän viimeistään Utah ja Arizona toimita sitäkin. :D
    Kea | Deep Red Blues on viimeisimpänä kirjoittanut: Eternal Summer

    1. Voin uskoa, että on ollut hajoittavaa remontoida noilla mitoilla… Mä olen yleensä ottanut noi tuumien murto-osien jakamiset päässälaskutreeninä, mutta ymmärrän, jos kaikki ei ihan näe tätä samalta kantilta. :D

      Musta noi kahvikupit on olleet hämääviä muustakin syystä kuin mittayksiköiden takia. Siis pieni kahvi 3,5 dl, häh?!

  2. Heh, joo, nää on niin ärsyttäviä, varsinkin tukikohdassa kokkaillessa (ja aionkin ottaa Suomesta desilitra-mitat mukaan!). Onneksi B on asunut 12v Saksassa, joten se kääntää tosi nopsaa kaikki, ja sille voi puhua metrijärjestelmän mitoissa.
    Uunissa mäkin vain kaksinkertaistan celciuksen, yleensä paistan kaikki 200c, eli laitan uunin 400F. Jos on 250c, niin sitten vähän lisää fahrenheiteja :-)
    Soile on viimeisimpänä kirjoittanut: Sukellus Jeddassa

    1. Toi on tosi hyvä, että voi jättää muunnokset jonkun toisen huoleksi. ;) Mä olen yleensä täällä se, joka sanoo jonnekin olevan vain 800 metriä, ja sitten pitää korjata yksiköt kun vastassa on pelkkiä tyhjiä katseita.

    1. Googlella mä näitä välillä käännänkin – googlaa esim ”12 oz in dl” – mutta usein ei vaan ehdi/jaksa kun tilanteet tulee ja menee.

  3. Huh-huh! Aloin innoissani lukemaan, että nyt nämä harmittavaiset mitat selviävät vihdoin minullekin. Hienosti olet niitä avannut ja vinkannut muistisäännöistä, mutta helkkari kun niitä on niin paljon! Päässä alkoi pyörimään jo puolessa välissä :-) Onneksi itse törmään näihin vain satunnaisesti. Olen tulostanut valmiiksi netistä konversiotaulukot ja pidän lappua keittiössä tallessa. Kätevää, kun sattuu jenkki- tai brittimitoilla höystetty resepti kohdalle!
    Aino Salminen on viimeisimpänä kirjoittanut: Suolaa, suolaa… sota on julistettu!

    1. Tuohan tässä onkin, että jos olisi vain pituudet tai vain tilavuudet omituisia… mutta kun ei, pitää olla joka ikinen mittayksikkö ihan omanlaisensa!

  4. Siis sähän jopa hahmotat näitä aika hyvin! Mä oon aina ja edelleen yhtä pihalla. Enkä oo edes yrittänyt.

    Miksiköhän nämä ihmiset täällä eivät vain sitten voi pitäytyä näissä omissa mitoissaan?! Jos kerta pitkät uima-altaat ovat kuitenkin metreissä. Ja näillähän on aina myös niitä 5K-juoksuja eli kilometreissä puhutaan siinäkin. Urheilukisat ymmärrän, mutta joku random-juoksutapahtuma ja yhtäkkiä puhutaankin kilsoista… Kyllä näiden pitäisi päättää. Haha :D
    hannael on viimeisimpänä kirjoittanut: Liebster Award: Uusien ja kiinnostavien blogien kirjoittajien haastattelu

    1. Mä olen kanssa ihmetellyt tota 5Ktä, että miksi… tuntuu että se on joku konsepti täällä, ja puolet porukasta ei ole ihan varmoja, mikä sen pituus nyt sit kuitenkaan on.

      Toinen juoksuun liittyvä, mistä mä saan harmaita hiuksia, on näiden tapa mitata juoksunopeutta tyyliin ”10-minute mile”. Itellä kun kännykkäappi mittaa km/h, niin yritäpä siinä selvittää amerikkalaiselle, että mikä mun juoksunopeus on. :D

  5. No niinpä, ei näissä ole mitään järkeä eikä logiikkaa, mutta siltikin olen kummasti alkanut sisäistämään näistä ne, jotka tulevat vastaan joka päivä. Esim. lämpötilan miellän jo paljon paremmin farenheiteissa. En edes muista, missä celsius asteissa mikäkin ruoka paistetaan ja ulkolämpötilojen suhteen noudattelen täsmälleen samanlaista mutu-järjestelmää kuin sinäkin. Salilla osaan valita oikeat painot ja kokkaillessa cupit tuntuvat ihan luonnollisilta. Kaupassa ostan yleensä leikkeleitä puoli paunaa ja juustoa 1/4. Lihojen suhteen menen näkötuntumalla. Myös mailit osaan mieltää jo paremmin kuin kilometrit, mutta jalkojen ja tuumien kanssa olen edelleen aika alkuasteilla. Tiedän, mutten ymmärrä. Taidan olla jossain välivaiheessa. En käännä mittoja enää metrijärjestelmään, mutta olen siltikin vähän pihalla. Saapa nähdä muuttuuko tämä koskaan vai onko minusta tullut mittapuoli.
    Veera A on viimeisimpänä kirjoittanut: Roskapäivä

    1. Mittapuoli, ihan mahtava termi. :) Herättelin tästä keskustelua Facebookin puolella amerikansuomalaisryhmissä, ja aika harvassa tuntuivat olevan ne, jotka ovat oppineet edes näin hyvin pärjäämään yksikköjen kanssa. Toivottavasti pääset tuolla tiellä loppuun piakkoin – ja ihan kokonaan metrejä unohtamatta!

  6. Ahh nämä on niin raivostuttavia!! Tunnustan olevani aika pihalla, sen verran tiedän että oman painoni paunissa suurinpiirtein ja joskus tiesin Starbucksin kahvien unsseina (pardon me, fluid ounces), mutta ei kai ole tullut käytyä vähään aikaan kun on unohtunut. Ja niin totta tuo ravintoloissa viinilasien koot on aina ilmotettu unsseina – siis miten voi tietää?? Erittäin hyvä ratkaisu tosin tuo koko pullon tilaaminen, eipähän tarvi miettiä… ;)
    Annika – Tarinoita Maailmalta on viimeisimpänä kirjoittanut: Kanadan arktinen pohjoinen -Millaista on maailman laidalla?

    1. Eikös Kanadassa kuitenkin pitäisi jossain määrin olla metrijärjestelmä käytössä? Jotenkin ihan käsittämätöntä, että sitä on taidettu nyt runnoa läpi useamman sukupolven ajan ilman mitään merkittävää tulosta.

      1. No joo virallisesti Kanada käyttää metrisysteemiä, mutta vanhan ajan malli on tiukassa etenkin oman pituuden ja painon kanssa. Etäisyydet on onneksi kilometreissä tai oikeastaan useammin tyyliin ’sinne on 2 tunnin matka’, eli etäisyys ilmotetaan ajassa.
        Kupit on täälläkin käytössä leivonnassa jne, mutta virallisesti käytetään…millilitroja :P Minä kyllä edelleen puhun desilitroista, mikä sekoittaa tuota herrasväkeä aika hyvästi. Leipomismitoista puheenollen, kaikista hirvein on kyllä Brittien systeemi ilmoittaa tarvittavat ainemäärät grammoissa..!
        Annika – Tarinoita Maailmalta on viimeisimpänä kirjoittanut: Kanadan arktinen pohjoinen -Millaista on maailman laidalla?

        1. Ai se on Britti-tapa, mä olenkin aina ihmetellyt että mistä nämä grammareseptit tulee…! Onhan se kivan eksaktia ja toimii jos on keittiövaaka, mutta ei mulla ainakaan aina ole vaakaa käytettävissä.

  7. Ah, nää on kyllä niin ärsyttäviä! Mua ei ole siunattu matikkapäällä sitten ollenkaan joten yleensä minulla ei ole hajuakaan näistä mitoista. Mutta näillä omilla esimerkeillä se yleensä toimii parhaiten, pituudet arvioin suurinpiirtein jaloissa koska tiedän miten pitkä mieheni on ja miten pitkä minä olen jaloissa. Tiputan sitten kaikki pituudet suhteutettuna niihin :D

    Golf kentällä ärsyttää jaardimitat ja olen jo luovuttanut niiden suhteen ja lyön vaan palloa eteenpäin välittämättä sen suuremmin miten pitkälle se menee….

    1. Heh, ei yhtään huonompi tuo oman pituuden mukaan arviointi, vaikka saattaakin olla vähän haastavaa, kun puhutaan useista tuhansista jaloista. :D En käsitä, miten brititkin ovat onnistuneet pitämään järjestelmänsä kummallisena, vaikka vieressä vain lyhyen kanavan toisella puolella käytössä on metrit. Ja sitten vielä siellä puhutaan jostain kivistä? En edes yritä…

  8. Hyva kirjoitus! Ei mullekaan unssi tullut tutuksi, mutta sitten taas leivonnassa kuppimittaan kiinnyin niinkin paljon, etta se pakattiin mukaan Suomen-muuttokuormaankin! Huvittavaa sinansa, koska toiseen suuntaan muuttaessa desimitta pakattiin huolella mukaan. :)

    Mun mielesta kaikkein pahin ja harhaanjohtavin johdannaisyksikko kuitenkin puuttui listauksestasi, nimittain bensankulutuksen yhteydessa kaytettava miles per gallon. Sen isoin heikkous on epalineaarisuus, josta loytyy muutama selkea kirjoitus (http://www.telegraph.co.uk/motoring/green-motoring/7887837/Drop-miles-per-gallon-as-fuel-measure-says-US-National-Research-Council.html ja http://www.popularmechanics.com/cars/a12367/4324986/). Auto-ostoksilla ollessa tosiaankin kannatti tehda muunnokset litroihin / 100 km, jotta numerot ei paasseet hamaamaan.

    1. Meillä on ollut kuppimitta käytössä jo 80-luvulla (Floridan tuliaisia), ja mäkin tykkään siitä tosi paljon! Niin kätevää mitata jauhoja, kun voi mitata 10 dl neljä kertaa eikä kymmenen kertaa.

      Just puhuttiin eilen Iiron kanssa näistä miles/gallon ja km/100l-luvuista, kun Uber-kuski oli smalltalkin lomassa kertonut, että hänen Priuksensa kulkee peräti 50 miles/gallon. Se kuulosti jotenkin ihan hurjan isolta luvulta, mutta sitten, kun oli kääntänyt sen km/100l-lukuihin niin ei enää ollutkaan niin ihmeellinen.

  9. Huhhuh! Mietin samaa kuin jokin edellinen kommentoija, et ”jee, vihdoinkin saan näihin jotain selkoo”, mutta ei mitään mahista. Niitä on ihan älytön määrä. Onhan nää meidän mittayksiköt paaaaljon loogisemmat :D

    1. Todellakin! Ollaan vain tyytyväisiä, että ollaan vartuttu näiden loogisempien lukujen parissa! :D

  10. Hei, uskomaton duuni näiden kaikkien avaamisessa. Mulla heräsi lisäkysymys: Missä kohtaa ihmisten pituuksia mitattaessa pitää vaihtaa seuraavaan jalkaan, missä vaiheessa vielä lisätään vaan tuumia perään? Meneekö leikkaus kohta kymmenissä vai vähemmissä? Eli 5’9–>6’0 vai millai?

    Kiitos :)

    1. Jalassa on 12 tuumaa, joten 5’11”:n jälkeen tulee 6’0″. Olishan se nyt aivan liian helppoa, jos olisivat 10:llä jaollisia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge