María ja Luxemburgin vanha luostari, jossa nykyään kulttuurikeskus
Sohvasurffauskokemukset saivat alkukesästä jatkoa, kun madridilainen María tuli pikavisiitille työhaastatteluun Luxemburgiin ja yöpyi sohvallani. Työhaastattelun jälkeen Maríalle jäi vielä kunnolla aikaa turisteiluun, joten kävimme luuhaamassa ympäri kaupungin vanhoja linnoitusrakennelmia poikkeuksellisen kauniissa säässä, jonka jälkeen pistäydyimme hakemassa torilta ainekset lounaaseen, espanjalaiseen munakkaaseen.
Ensin kuori perunat ja sipulit, silppua sipulit ja leikkaa perunat neljään osaan ja sen jälkeen parin millin paksuisiksi viipaleiksi.
María valmisti munakasta neljälle, joten munia ja reilun kokoisia perunoita tuli neljä, sipuleita kaksi. Sipuleita silputessaan hän kertoi minulle sydäntäsärkevää tarinaa moniosaisesta etunimestään, joka suomeksi on vapaasti käännettynä ”Tasaisen maan María”. Nimi oli hänen isänsä kylässä hyvin perinteinen, mutta madridilaisella yläasteella se liitettiin hieman liian nopeasti teinitytön etumuksen ulkoisiin ominaisuuksiin, tai niiden silloiseen puutteeseen. Hyvin nopeasti María muuttui ”se on María vaan”:iksi.
Öljyä menee kokkaukseen paljon, noin puolen sentin kerros pannun pohjasta. Alkuperäinen resepti on oliiviöljyyn, mutta myös rypsiöljyä saa käyttää.
María oli pari vuotta sitten valmistunut yliopistosta ja päättänyt, että alan työt saavat odottaa hetken, nyt on aika kiertää maailmaa. Work&travel-viisumi Uuteen-Seelantiin auttoi eteenpäin, ja seuraava vuosi kului baarimikkona, appelsiinien poimijana, siivoajana, milloin minäkin. Baarimikkona ollessa María meni sitten iskemään silmänsä toiseen work&travel-matkaajaan, ja seuraavaksi tie veikin Brasiliaan tapaamaan miehen vanhempia ja oppimaan kieltä.
Sipuleita kuullotetaan öljyssä hyvän aikaa…
…ja seuraavaksi kypsytetään matalalla lämmöllä perunoita parikymmentä minuuttia. Sipuleista kannattaa yrittää puristaa öljyt takaisin pannuun, mutta silti öljyä tarvinnee lisätä.
Parin kuukauden kuluttua pariskunnalle kävi selväksi pari asiaa. Ensinnäkin, että suhde toimi ja sitä kannatti jatkaa, ja toisekseen että huonosta taloustilanteesta huolimatta Espanjasta löytyisi silti helpommin parempipalkkaisia töitä. Espanjaan muuton jälkeen María sai töitä alta aikayksikön, mutta siipan kanssa todettiin pian, että jos elämä laittomana maahanmuuttajana ei houkuta, niin naimisiinhan sitä pitää mennä. Häitä juhlittiin, koska mikä tahansa syy juhlalle on hyvä syy, mutta Maríaa silti häiritsi tilanne sen verran, että siippa on yhä puheessa boyfriend.
Munat rikotaan kulhossa ja niihin laitetaan paljon suolaa ja pippuria. Siis paljon. Erityisesti suolaa. Oikeasti varmaan vajaa pari ruokalusikallista. Vähän hirvitti, mutta hyvää oli.
Naimisiin meno ei lopulta ollut mikään ihmekonsti, sillä tämä tapahtui viime marraskuussa, ja kesäkuuhun mennessä miehellä ei vieläkään ollut työlupaa. Papereita oli kiikutettu virastoon jos toiseenkin, mutta espanjalaisen virkamiehen kiinnostusaste oli huomattava, siis kiinnostus jotain aivan muuta kuin työluvan edistämistä kohtaan, ja María sadatteli, että ehkä joskus syyskuussa lupa lopulta saataisiin, kun virkamiehet ovat palanneet lomilta.
Kuulema perinteisesti espanjalaisen munakkaan perunat ovat kuutioita, mutta Marían isoäiti ja äiti ovat aina muussanneet ne pannulla lastan avulla paistamisen loppupuolella, joten niin teimme nytkin.
Lopulta kaikki ainekset sekotetaan yhteen. Tästä riitti kahteen pienehköön pannulliseen.
Työhaastattelu Luxemburgissa oli Maríalle oikeastaan aika hakuammuntaa. Palkka toki olisi reilusti parempi kuin Espanjassa, mutta siippa valitti jo nyt Espanjan huonosta säästä ja kylmistä talvista, joten Luxemburg ei vaikuttanut olosuhteiltaan kovinkaan optimilta. Lisäksi suku olisi kaukana, ja vaikka María puhuu ranskaa, siippa ei, mikä saattaa vaikeuttaa sopeutumista. Kaupungilla kävellessä tämä huoli hälveni Maríalta, kun joka viides vastaantulija pälätti portugalia – ranskalaisten ja belgialaisten jälkeen kun suurin maahanmuuttajaryhmä on portugalilaiset, jo 1900-luvun alkupuolelta saakka.
Parin sentin paksuista massaa tökitään muotoon sivuilta, ja munakkaan jähmetyttyä se käännetään lautasen avulla…
…kas tämän näköiseksi.
Kuulin uudestaan Maríasta pari viikkoa sitten. Päätöstä Luxemburgiin muuttamisesta ei lopulta tarvinnut tehdä, sillä firma oli päättänyt tarvitsevansa toisenlaista profiilia. Harmi, sillä olisin mielelläni ottanut Marían naapuriksi. Pitänee siis harkita viikonloppureissua Madridiin sitten joskus, kun täällä on kylmää ja märkää.
Munakas!
Tarjoiluehdotus: maalaisleipää ja naurua
Kiva rakenne tässä päivityksessä. Tarina ja ruokaohje sujuvasti sisäkkäin.
Kiitos. :)
Vaikuttaa hyvältä reseptiltä (tarpeeksi yksinkertainen ! :))…,,ja muistaakseni kertojan lahjojasi on ennenkin kehuttu – mutta kehutaan nyt taas !
Lopputulos oli myös hyvää! Ja tietty parasta itselläni oli, että sain kerrankin seurata vierestä kun joku muu kokkaa…
Ihanaa lukea tällaisestä tarinasta! :) Toivottavasti Maria löytää kuitenkin mielekkään työn sekä itselleen että puolisolleen! Ja ihana lukea myös aito espanjalainen perunamunakas-resepti!
Kuulema niitä aitoja on yhtä monta kuin on espanjalaisia, mutta tarpeeksi aito kuitenkin. ;)
Tässä blogissasi vilahtelee aina niin mielenkiintoisia ihmiskohtaloita. Ja bonuksena vielä resepti! :)
Sohvasurffauksessa tapaa varmasti helposti mielenkiintoisia ihmisiä. Mä vaan olen niin introvertti, että väsyisin helposti, jos reissatessa pitäisi vielä olla sosiaalinen uppo-oudon tyypin kanssa, jos kemiat eivät ehkä ihan täysin toimikaan. ;)
Muakin kaikkein eniten pelottaa etukäteen tuo sohvasurffauksessa – sekä surffajaana että hostina – ja yleensä suosinkin kavereiden kanssa liikkuessa omia porukoita. Olen kuitenkin huono matkustamaan yksin etenkin, kun tulee ilta ja pitäisi mennä syömään, joten sohvasurffaus paikkaa mulla tuota koloa, ja vastavuoroisesti pyrin hostaamaan yhtä monta surffaria kuin mitä olen itse saanut yöpaikkoja. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet keskimäärin hyviä, mutta selväksi on tullut, että jo kaksi yötä oudon tyypin kanssa on mulle sietokyvyn äärirajoilla.
Mä en lakkaa ihastumasta näihin sun loistaviin ihmistarinoihin. Siis ihan mahtavia! Aina!
Aivan ihana postaus, sekä sisällöltään että rakenteeltaan!
Minttu ja Arya, kiitos kehuista! :)
Kiitoksia ruokaohjeesta! Monta kertaa olen tätä käynyt vilkuilemassa, ja vihdoin viime viikonloppuna kokkasin perunamunakasta tällä ohjeella. Hyvää oli!
Hei mahtavaa tietää, että joku oikeasti seurasi tätä! Itse en ole saanut aikaiseksi tehdä tuota itsekseni, mutta ehkä nyt melkein vuosi myöhemmin pitäisi ryhdistäytyä ja verestää opittua.