Maailmanympärimatka Floridassa

Epcot Center: Venetsia & USA
Vasemmalla Venetsian Pyhän Markuksen aukio, oikealla geneerinen amerikkalainen kaupungintalo tai jotain

Lempparipuistoni Disney Worldissa – siellähän on neljä eri puistoa – on ehdottomasti Epcot, tiedepuiston ja maailmankylän risteytys. Puiston sisäänkäynnin luokse on koottu Heureka-tyylistä tiedejuttua sekä vähän prameempaa menoa ja meininkiä, ja pidemmällä olevan järven ympärillä taas on koko maailma. Kanadassa myydään villapaitoja ja Briteissä vanhassa englantilaisessa pubissa tarjoillaan fish&chipsejä, tai oltaisiin varmaan tarjoiltu, mutta meidän piti kiirehtiä kohti Marokkoa, jossa meitä odotti pöytävaraus lounaalle. Matkalla ohitimme vielä kovasti Pariisia muistuttavan alueen, jossa myytiin crépejä, ja vitsailin Iirolle, mitenköhän kesätyöntekijät suhtautuisivat, jos yrittäisin tehdä tilauksen ranskaksi.

Marokko, Epcot Center
Marokon kujat olivat aivan yhtä ahtaan oloisia kuin esikuvassaankin
Ravintola Marrakech, Epcot Center
Ravintola Marrakech, koristeltu aidoin marokkolaisin tiilin

Siinä vaiheessa, kun marokkolaisessa ravintola Marrakechissa tarjoilija Mohammed Tangierista otti vastaan tarjouksemme ja tokaisi jotain arabiaksi tarjoilija Alille Rabatista totesin, että ihan hyvä, etten mennyt sönköttämään ranskaa crépejä myyvälle Pierreille tai Chloélle Pariisista, Lillestä tai Nancysta. Floridalaisten college-opiskelijoiden sijaan Epcotin maailmannnäyttelyn työntekijät oli haalittu uskollisesti kustakin maasta, mitä nyt Norjassa oli Åke Göteborgista (ei anneta sen häiritä), mutta siellä olikin työntekijöitä valitessa taidettu keskittyä pituuteen (paljon) ja blondiuteen (erittäin). Norjassa porukka oli myös selkeästi nuorempaa kuin Marokossa; norjalaisille Disney-keikka taitaa olla jännä välivuosi, kun taas marokkolaisille ravintolatyöntekijöille Disneyn palkat ja USA:n viisumi ovat kertaluokkaa arvokkaammat.

marrakech1
Lounaan aikana vatsatanssija veti kunnon shown lirutuksen säestämänä
marrakech3
Suussasulavaa lammasta ja meheviä kanavartaita couscouksella ja kikherneillä
casablancabeer
Uskokaa tai älkää, mutta Marokossa valmistetaan poikkeuksellisen hyvää lageria.

Maailmannäyttelyssä oli Norjassa, Ranskassa ja Kanadassa elokuvat, joita yhtäkään emme nähneet, ja Meksikossa ihan hauska Aku Ankka -teemainen ”ajetaan veneellä tunnelissa kun pienet nuket laulavat ja tanssivat”-laite, mutta muuten huvipuistolaitteet loistivat poissaolollaan. Joka maassa oli suuri kauppa, jossa pelkän rihkaman sijaan myytiin yllättävän aidon oloisia kyseisen maan tuotteita. Tai mitä nyt Norjassa myytiin Haltin takkeja ja Dumle-suklaata, mutta ei anneta senkään häiritä. Maailmannäyttelykierroksella olennaisinta tuntuikin olevan fiilistely, katukahviloissa istuskelu ja ihmisvilinän katselu, eli sama mitä kaikilla kaupunkilomilla. Tuli fiilis, että jos amerikkalaisista enemmistö ei koskaan käy ulkomailla, niin toivottavasti käyvät edes täällä tutustumassa. Vaikka Epcotin Japani ei tietenkään ole sama kuin Japanissa käyminen, se on muiden maiden ymmärtämisen kannalta parempi kuin ei mitään, sillä kaikki näyttelyt oli tehty lähtömaalle uskollisesti ja sitä kunnioittaen. Tai mitä nyt Norja kattoi oikeasti koko Pohjoismaat, mutta ei anneta sen häiritä.

japan1
Japanista ostimme karkkia Miyakolta Tokiosta, joka vahvalla japanilaisella korostuksella kysyi meiltä kohteliaasti: ”Did you find everything alright?” Japani tai ei, USA:ssa ei voi päästä läpi kassalta ilman tuota kysymystä.
japan2
Koska meillä ei todellakaan ole astioita tarpeeksi, piti tietenkin ostaa vielä pari soijakippoa ja niihin yhteensopivat lautaset. Niin ja minä ostin ”kasvata oma bonsaipuusi”-setin, mikä on verrattavissa siihen, että neliraajahalvaantunut ostaisi juoksukengät.
japan3
Fisuja Japanissa

Japanin kohdalla taivas aukesi kuten joka ainut päivä kesällä Floridassa, ja pidimme sadetta kaupassa, jossa teki jatkuvasti mieli ostaa kauppa tyhjäksi ja jossa japanilainen myyjä piti helmisimpukka-altaan luona valtavaa metakkaa, jota Iiro luuli ensin japaniksi, mutta minä voisin vannoa, että englantia se oli, sillä naismyyjän mukaan joku mies oli ”vely lucky, vely lucky” ja sitten kaikki japanilaiset sanoivat ”ooh” ja taputtivat ihastuneina.

japan4
Japanin portin taustalla vasemmalla Englanti, oikealla Pallo
moottorituoleja
Taustalla venetsialainen silta, etualalla erittäin yleinen näky Disney Worldissa. Tuntui, että ihan kaikki moottoroitujen pyörätuolien käyttäjät eivät oikeasti olleet sellaisen tarpeessa.

Mainitsinkin jo, että maailmannäyttelyn ainoa varsinainen huvipuistolaite oli Meksikossa, ja mehän tietenkin kävimme siellä katsomassa nukkeja ja Aku Ankkaa. Ehdottomasti siisteintä Meksikossa kuitenkin oli, että se oli rakennettu azteekkitemppelin sisälle, ja sisälle astuessa tuntui, kuin olisi astunut keskelle öistä markkinatoria. Taustalle oli rakennettu vielä toinen temppeli ja takaseinään maalattu tulivuori ja yötaivas niin aidon näköisesti, että hetkeen oli vaikeaa hahmottaa rakennuksen sisäkattoa.

Plaza De Los Amigos
Meksikolainen tori ja taustalla ihka aito tulivuori! [kuva: Scott Smith]
saksa
Hiiohei terve Saksa. Saksa oli muuten rikki, sillä siellä ei ollut terassia, johon olisi voinut istahtaa oluelle.
Mission: Space
Huvipuistopuolella laitteet vievät oman rakennuksensa. [kuva: sanctumsolitude]

Niin se tiedepuisto, oli siellä Epcotissa sellainenkin. Kävelimme hieman läpi yhtä suurta tiedehallia, joka vastasi varmaan yhtä tai kahta Heurekaa, mutta keskittymiskyky ja aika eivät riittäneet niiden katseluun. Sen sijaan suuntasimme ensiksi Mission SPACE -laitteeseen, joka oli ilmeisesti vähän vanhempi, sillä sinne oli aivan naurettavan lyhyet jonot. Iästään huolimatta oma mielipiteeni on, että tämä oli kaikista Floridassa koetuista vempaimista ehdottomasti huipuin, sillä kyseessä oli avaruusrakettilaukaisusimulaattori, eikä mikään pelkkä tärisevä koppi vaan ihka aito G-voimasimulaattori. Hieman hirvitti etukäteen, kun tajusin, että kohtapuoliin minua kieputetaan ympäri huonetta pienessä kopissa, mutta itse laitteessa kieputtaminen tuntui pelkkänä kiihdyttämisenä kohti avaruutta. Oli niin siisti, että piti käydä tässä kahdesti. Iiron lempilaite sen sijaan taisi olla maanpäälliseen tekniikkaan keskittyvä kieputus, johon onneksi pitkällisen sadettelun ja sateen kyttäilyn jälkeen lopulta pääsimme sisään.

chevrolet1
Tämä laite oli vahvasti sponssattu, ja jonottaessa sai katsella erään autofirman uusimpia konseptiautoja

Kyseessä oli Test Track, jossa ensin tietokonesimulaattorin kanssa suunniteltiin oma auto – tai siis minä ja Iiro suunnittelimme yhdessä, joten autosta tuli mahdollisimman ekologinen urheiluauto, siis jokseenkin epäfunktionaalinen viritys, johon onnistuin neuvottelemaan hybridimoottorin, mutta johon Iiro sai laitettua kaikkein suurikulutuksisimmat renkaat ja muut sälät. Sen jälkeen malli talletettiin RFID-kortille, jonka kanssa jonotettiin itse testiautoon. Samaan autoon tuli neljän eri auton suunnitelmat, ja sitten lähdettiin ajelulle, jossa testattiin auton turvallisuutta (turvanukke hajosi, me emme), ekologisuutta (”supersensorit” piipittivät ympärillä), käsiteltävyyttä (liukasajolla ei pysytty tiellä mutta väistettiin silti hirvi) sekä kiihtyvyyttä ulkoradalla, jossa ajettiin nollasta vajaa kahteensataan. Jokaisen vaiheen jälkeen tietokonenäyttö näytti, kenen autossa olleen suunnitelma oli pärjännyt parhaiten, ja me olimme aika vahvasti kolmossijalla kaikessa paitsi käsiteltävyydessä, jossa ihme kumma olimme parhaita.

chevrolet2
Etupenkin pikkupoikaa taisi vähän jännittää vauhti, takapenkki oli enemmän innoissaan
chevrolet3
Ajelun jälkeen päästiin vielä kyseisen automerkin showroomille, jossa Iiro liimaantui ensi vuonna ulostulevan Corveten kylkeen

Untitled

Jossain välissä kävimme katsomassa 3D-leffan, ohjannut Francis Coppola, tuottanut George Lucas ja pääosassa Michael Jackson. Fiilis oli ehkä *köhöm* hieman eri kuin mihin nykyään on tottunut, mutta 80-lukulaiseksi 3D-leffaksi erittäin hyvä. Ja Michael tanssi hyvin ja pelasti maailman. [kuva: Isaac Hsieh]

…ja tässä se koko leffa, valitettavasti ei 3D:nä, mutta Michaelin tanssi sujuu 2D:näkin, ja sitä löytyy esim kymmenen minuutin kohdalta.

Lopulta kävimme vielä lentämässä Soaring!-elämyksessä, jossa ihmiset nostettiin riippuliitimen oloisessa häkkyrässä puolipallonmuotoisen IMAX-kankaan keskelle, ja sitten näytettiin kuvaa, jonka joku riippuliitäjä oli kuvannut lennellessään hanhien kanssa Kalifornian yllä. Tämän jälkeen olisi vielä voinut käydä energiaseikkailussa, kalapiirroselokuvan perusteella tehdyssä teatteriesityksessä, ”näin puutarha kasvaa”-esittelyssä ja ties missä, mutta me soitimme kyydin kotiin. Kymmenen tunnin maailmanympärimatka avaruuslisällä käy työstä.

epcotpallonluona
Pakollinen poseeraus Epcotin pallon kanssa, jossa lopulta jotenkin unohdimme käydä sisällä. Joku Space Ship Earth siellä olisi ollut, mutta jää nyt toiseen kertaan.

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

11 kommenttia postaukseen “Maailmanympärimatka Floridassa”

  1. Epcot on kyllä ihana paikka, oma suosikkini myös. Ja kymmenen tunnin vierailu vaatii kyllä hyvän peruskunnon…Disney osaa ihmisten viihdyttämisen taidon todella hyvin ja tekee jopa rahan kuluttamisen miellyttäväksi, jos nyt jättää pois, että lähes joka paikasta poislähtiessä joutuu kulkemaan kaupan läpi. Tästä postauksesta taisi tulla Disney kuume….. :)

    1. Minuakin vähän häiritsi ne jatkuvat kaupat, mutta yleisesti tuli fiilis, että puistot olivat hintojensa väärtejä. Etukäteen vähän irvistelin kalliille pääsylipuille, mutta kun lopulta näki, mitä kaikkea rahalla sai, niin eipä tuo kummoinen hinta ollut.

  2. Sait mut ekaa kertaa elämässäni haluamaan Disney-puistoon! Sekä tiedepuisto että maailmanympärimatka kelpasivat. En ollenkaan tiennyt että puistoissa on tällaistakin tarjolla.

    1. Disneyssä on niin paljon muutakin kuin se perus huvipuisto, ja sekin on tehty sen verran tyylillä, että vaikka aluksi hirvitti pääsylipun hinta, niin lopulta tuntui, että se oli hyvinkin hintansa väärti. Suosittelen!

  3. Minäkin olen 18-v käynyt Epcotissa, joka oli kyllä mielenkiintoinen, mutta taisin silti siloin eniten nauttia Universal Studiosista :-)

    1. Me ei käyty Universalilla, koska sinne liput ovat melkein sata taalaa kappele. Disney-lipulla taas pääsi Hollywood Studiosille (entinen MGM Studios), ja ylimääräinen päivä lippuun ei maksanut kuin pari kymppiä.

  4. Kiinnostava juttu, noita muitakin pitäisi kyllä vielä joskus käydä.

    Meillä valinta osui vaimon tekemänä Magic Kingdomiin (aikaa oli vain yksi päivä ja mulle kaikki oli kiinnostavia), joka sekin oli aikamoinen kokemus. Satuttiin onnekkaasti ilotulituspäivälle ja Flickriinkin sain sen klassisen satulinnakuvan. ^^
    Timo on viimeisimpänä kirjoittanut: Kesä etenee – Suvi seurailtu

    1. Me oltiin kanssa siellä yksi päivä, ja matkaseuralaisemme lapsiperheenä menivät sinne vielä toiseksi päiväksi, kun me Iiron kanssa suuntasimme Epcotiin. Mä sain käsityksen, että ilotulituksia olisi joka ilta, mutta enpä toisaalta tarkistanut. Oli kuitenkin sinäkin iltana, kun me siellä olimme, mutta kuva jäi ottamatta, ja oltiin muutenkin ”väärällä puolella” linnaa!

      1. Vähän googlasinkin, muttei meinannut tietoa löytyä. Meidän muistikuva olisi, että ilotulitus olisi ollut 3-4krt/vko. Tosi paljon populaa ja kun työntekijät vartioi tiukasti, ettei jäädä kulkureiteille, niin oli hankala löytää paikkaa, josta Tarjakin näkisi kunnolla ihmisten takaa. Mutta ihan hieno kuitenkin!

        Vuoristoradat saatiin hoidettua alta mainion pienillä jonoilla Busch gardenssissa, jossa välillä sai jopa jäädä samantien uuteen kierrokseen isoimmassakin radassa, kun ei ollut tulijoita jonossa koko laitetta täyttämään. :-D
        Timo on viimeisimpänä kirjoittanut: Jos Madeiralta hiekkarannat puuttuvatkin…

        1. Piti googlata, että mikä Busch Gardens… :D Me oltiin vuoristoradoissa tuolla Magic Kingdomissa ja pienellä optimointiharjoituksella selvittiin todella vähällä jonottamisella. Niitä fast track -lippuja kun käyttää hyödyksi sopivasti niin hyvä tulee!

          1. BG oli aika ovela sekoitus eläintarhaa ja monen isonkin vuoristoradan paikkaa. Ja illalla vielä kunnon gospel-konsertti hallelujineen. ^^

            MK:ssa koitettiin niitä lippuun sisältyneitä fasttrackkejä käyttää, mutta kaikki kiinnostavat oli jo varattuja ja yks työntekijä sanoi, että ne on menneet jo kuukautta aiemmin. Mutta onneksi myöhään illalla se ’kaivos’vuoristorata oli niin tyhjä, että muutaman kerran käveltiin se tyhjiä käytäviä pitkin uudelleen ajettavaksi.
            Timo on viimeisimpänä kirjoittanut: Jos Madeiralta hiekkarannat puuttuvatkin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge