Olen ollut takaisin täällä Luxemburgin loppumattomassa sateessa ja pimeässä maanantai-illasta saakka. Kaikki ei ole ollut juhlaa ja useampi asia painaa tässä muutoksessa, mutta olen yrittänyt keskittyä positiiviseen. Jouluvalot lohkovat pimeyttä ympäri kaupunkia, ja joulumarkkinoilla on elämää, glühweinia ja monenmoista herkkua, joista olen jo iloisena pistellyt poskeeni flammeküchenia, paikallista kermaviilipizzaa. Askelmittarissa kertyy helposti tavoitteet täyteen, kun elämää kulkee jalan ja julkisilla, mutta lähinnä keskusta-asuntoni ansiosta jalan, eikä ole tarvinnut märehtiä flunssan jälkeistä liikuntataukoa. Moni työkaveri on ollut aidosti iloinen nähdessäni minut taas, ja olen solahtanut sujuvasti takaisin työyhteisön päivittäiseen hyörintään.
Ja sitten yksi, minkä tärkeyttä en aiemmin ollut edes tajunnut: paikallinen ranskankielinen ilmaisjakelulehti. Nappasin sen innoissani työkaverin pöydältä, ja työkaveri nauraen kommentoi, että You seem like you’ve really missed L’essentiel! No niinhän minä olin, enkä pelkästään päivittäisen kielitaitotreenin takia vaan niiden uutisten, joista suloisesti paistaa lävitse paikallinen kulttuuri.
Eilisen etusivun uutiset koskivat Jeb Bushin presidenttiehdokkuutta sekä ravintoloissa ja baareissa myytävien alkoholijuomien ALV:n nousua, ja näistä jälkimmäinen huvitti minua luxemburgilaisuudellaan melkoisesti. Aiemmin alkoholin ravintolamyynnin ALV on ollut 3%, eli sama kuin esimerkiksi ruoalla, kirjoilla, lastenvaatteilla, lääkkeillä ja monella erilaisella palvelulla. Nyt se siirretään yleiseen ALV-luokkaan, ja samalla yleinen ALV-kanta nousee 15 prosentista 17 prosenttiin – suuri korotus, mutta yhä EU:n pienin ALV. Suomessahan vastaava ALV on 24%, ja lisäksi Suomessa alkoholista maksetaan Luxemburgin lainsäädännöstä puuttuvaa alkoholiveroa, joten omaan korvaani vero ei kuulostanut kovinkaan kummoiselta.
Entäpä luxemburgilaiseen korvaan? Täyskatastrofi! Sisäsivun otsikko kuuluu:
Une bière à 2,50 euros coûtera alors 3 euros!
…eli ”2,50 euron olut maksaa tulevaisuudessa 3 euroa!” Tässä kohtaa hörähdin uudemman kerran. Kyllä, täältä on monessa paikkaa saanut oluen 2,50 euron hintaan, mutta eipä se 3 euroakaan tunnu erityisen korkealta, kun viimeksi Helsingissä käydessäni maksoin oluesta 7-8 euroa – ja luxemburgilaisethan ovat keskimäärin korkeammin palkattuja kuin suomalaiset.
Paikallisen olutpanimo Bofferdingin markkinointijohtaja Thierry Krombach on kuitenkin eri mieltä ja kauhistelee erityisesti, että tämä veronmuutos koskee pelkästään alkoholituotteita, ei esimerkiksi kahvia tai limsaa. Alueen suurimman viinitilan Vinsmosellen toimitusjohtaja Henri Streng komppaa artikkelissa tätä ja ennustaa, että tämä saattaisi merkitä muutosta ihmisten kulutustottumuksiin! Että jos vaikka tulevaisuudessa ravintolassa vesi olisikin viiniä halvempaa – toisin kuin nyt – tai kahvin saisi samaan hintaan kuin oluen – kun se nyt on usein kalliimpaa – niin ehkäpä ihmiset alkaisivat suosimaan enemmän alkoholittomia vaihtoehtoja, ja mitä siitäkään seuraisi?
Ravintola-alan työntekijöiden liitto Horescan pääsihteeri François Koepp kyllä tietää, mitä siitä seuraisi: un sacré coup au moral des professionels. Eli helvetinmoinen moraalinlasku työntekijöiden keskuudessa.
No onpas halpaa kaljaa! Etkos kirjoittanut etta vuokrat siella Luxemburgissa on kalliita? Miten muuten hintataso? Ravintoloissa syominen/ruoka kaupoissa ym?
Vuokrat ovat joo ihan pöyristyttäviä kaupungin koko ja naapurimaiden vuokrataso huomioiden, joten eiköhän siitä tule Luxemburgin maine kalliina maana. Myös ravintoloissa syöminen pääkaupungin keskustassa on Helsingin hinnoissa – eli naapurimaihin verrattuna kallista – mutta ruoan hintataso on minusta ihan kohtuullinen, erityisesti jos tykkää ostaa ranskalaisia juustoja ja patonkia. ;) Liikkuminen taas on todella halpaa, sekä julkisten että bensan hinnan osalta. Summa summarum siis, jotkut asiat on halpoja, jotkut kalliita, ja itse käytän suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin Suomessa.
Hahah, mainio postaus! Kylla on nyt maailmanloppu lahella teidan kulmilla… Juodaanko siella arkilounailla vai mita toi tyomotivaatiohomma tarkotti? Tosi symppista!☺
Mä automaattisesti ajattelin, että baarimikkojen työmotivaatio laskisi jostain syystä, mutta tiedä häntä… toisaalta kun nyt sanot, niin eihän tossa mitenkään rajata työntekijöitä ravintolatyöntekijöihin. ;) En siis tiedä, mutta kyllä täällä arkilounailla ainakin ranskalaiset työkaverit ottavat viiniä vähintään kerran viikossa. Itse olen tehnyt näin aika harvoin, lähinnä jos on ollut joku erikoisempi tilanne.
Olipa hauska juttu, niitä kulttuurieroja juurikin :) Mä ajattelin heti kans, että viitataan ravintolatyöntekijöihin, mutta ehkei sittenkään. Barcelonassa oli tosi hassua seurata, kun baarimikot saattoi kitata kaljaa ihan kaksin käsin siinä välissä kun välillä palveli asiakkaita.. ei kai Suomessa sentään tollanen ole sallittua?! :)
Annika on viimeisimpänä kirjoittanut: Life is good when you’ve got these around…
Mulla on käsitys että se olisi laitonta, mutta en kyllä tiedä, enpä ole koskaan ollut baarissa töissä. :) Mä en äkkiseltään muista että Luxemburgissakaan baarimikot joisi työn ohessa, mutta enpä toisaalta hirveästi yleensä seuraile, mitä baarimikot siellä tiskin takana puuhaa, kun niin monessa paikkaa on pöytiin tarjoilu. Se on muuten kanssa yksi kulttuuriero johon on suomalaisena vaikea tottua – että pelkkää juomaa saisi ihan pöytään asti, eikä tarvitse jonottaa missään tiskillä…