Paikallisyritys nimeltä Delta

Spirit of Delta

Maailman suurin lentoyhtiö lentokoneiden, laskujen ja matkustajien määrällä mitattuna on atlantalainen Delta, ja maailman vilkkain lentokenttä on Atlantan lentokenttä. Deltalla on kentän kupeessa oma museonsa, jonne pääsee normaalisti arkipäivisin toimistoaikaan etukäteisilmoittautumisella, mutta lokakuun alkupuolella oli erikoislauantai, jolloin museolla oli lentoyhtiökrääsäkeräilijöiden kokoontumisajot ja pääsimme vierailulle ilman kummempaa säätöä.

The Spirit of Delta

Museon suurin nähtävyys on The Spirit of Delta, yhtiön ensimmäinen Boeing 767-200, johon työntekijät yhdessä keräsivät rahat ja lahjoittivat yhtiölle vuonna 1982. Työntekijät olivat kiitollisia siitä, että yhtiö oli pysynyt kasassa, vaikka lentoliikenteen säännöstely oli lopetettu joitain vuosia aikaisemmin, ja halusivat edesauttaa työpaikkojensa säilymistä vastedeskin yhtiön tappioista huolimatta.

Spirit of Delta

Delta sai vuonna 1982 vähän isomman joululahjan, jonka lahjanaru painoi yli 30 kiloa

Delta Flight Attendant Dresses from 1959

Kone on ollut vuodesta 2006 asti museossa, ja nyt sen sisällä oli historianäyttely, jossa oli näytillä mm. kaikki Deltan historian aikana käytössä olleet lentoemäntien uniformut. Kun tiirailin yllä olevia uniformuja, takanani seissyt museo-opas tokaisi, The blue one is really nice, and that’s the one I thought I’d get when I started working, but it’s a summer uniform and I got hired in October, so I had to wear that ugly brown uniform for the first 6 months into my job! Lentoemäntä kertoi olleensa töissä 60-luvulta asti aina vuoteen 2001, jolloin hän jäi eläkkeelle pian WTC-terrori-iskujen jälkeen. Yhtiö oli hänelle sen verran rakas, että eläkepäivinään hän toimii vapaaehtoisena museo-oppaana.

Delta Flight Attendant Dresses

Lisää uniformuja. Vasemmanpuoleinen on lempparini: ihana takki ja hame!

Delta Flight Attendant Dress

80-luvulla uniformuissa oli aikamoinen Star Trek -fiilis

In the Cockpit

Miehet olivat kiinnostuneempia ohjaamosta kuin uniformuista

Vuonna 1928 eräs Collett E. Woolman osti hyönteismyrkytysyhtiön, siis sellaisen, joka lentää peltojen yllä ja heittää hyönteismyrkkyjä ilmaan. Woolman ei ollut erityisen kiinnostunut hyönteismyrkyistä vaan muutti yhtiön nimen Huff-Daland Dusterista Deltaksi (viitaten Mississippin suistoalueeseen) ja aloitti liikennelentobisneksen Texasin Dallasista Mississippin Jacksoniin. Matkan varrella viisipaikkaisen matkustajapotkurikoneen piti pysähtyä kaksi kertaa tankkaamaan. Sittemmin bisnekset hieman kasvoivat, ja vuonna 1941 Delta siirsi pääkonttorinsa Atlantaan.

Delta Air Service

Ensimmäisen Deltan matkustajakoneen kopio

Airline Collectibles Show

Niin, paikalla oli tosiaan lentoyhtiökrääsän kerääjiä ostamassa ja myymässä omaisuuttaan. Myynnissä oli kaikkea mahdollista postikorteista ykkösluokan astiastosettiin ja turvallisuusohjeistuksista lentokoneen penkkeihin. Minä löysin sieltä kokoelman 60- ja 70-luvun lentoyhtiölogolaukkuja ja päädyin ostamaan Japan Airlinesin olkalaukun, joka mainosti vuoden 1964 Tokion olympialaisia. Tällaista insinöörille sopivaa vintagea.

Me

Kirkkaassa auringonpaisteessa valkoinen laukku ei paljon näy, mutta kyllä, meillä oli hellettä vielä lokakuussa

Kennesawn keskusta ja museo

The Southern Museum

Sunnuntaina kävimme kotikaupunkimme Kennesawn omassa museossa, The Southern Museumissa. Nimestään huolimatta museo ei ole haukannut liian suurta palaa, vaan näyttely on jaettu kolmeen erilliseen osaan.

The Southern Museum

Ensin kerrotaan sisällissodasta ja näytetään paljon etelävaltioiden vanhoja lippuja, aseita ja kaikenlaista sälää.

Glover Machine Works

Museon keskivaiheille on rakennettu rekonstruktio Glover Machine Worksin tehtaasta, joka on alueella taannoin sijainnut tunnettu veturitehdas. Tehdas toimitti aikoinaan vetureita niinkin kauas kuin Venäjälle… tosin tilaus tehtiin kaksi kuukautta ennen tsaarivallan sortumista, ja kesti monta vuotta, ennen kuin kommunistit saivat maksettua tilauksen. Vetureiden nimiksi tuli luonnollisesti Kommunist ja Internationalist.

The General

Lopulta kerrottiin eräästä tietystä veturista, jonka pohjoisen puolen joukot ovelasti melkein onnistuivat ryöstämään Kennesawsta sisällissodan aikaan. Paikallinen konduktööri oli kuitenkin sen verran kiinnostunut junansa kohtalosta, että lähti ajamaan junaa takaa toisella junalla, ja vain vähän ennen rintamalinjoja juna saatiin takaisin. Tapahtumaketju tunnetaan nimellä The Great Locomotive Chase, ja siitä on myöhemmin tehty useampi elokuva.

Mommy & Me

Museolla on luonnollisesti kaikenlaista lapsille suunnattua tekemistä, vaikka itse näyttely ei ollutkaan niin iskevän oloinen. Mainonnassa suomalaiseen silmään pistää, että isät on suljettu täysin ulkopuolelle. Oletuksena on, että alle kouluikäiset lapset liikkuvat äidin helmoissa.

Museokaupassa taas pisti silmään etelävaltioiden sotalipun ylpeä heiluttelu. Kaupasta olisi saanut ostaa mm. sydänkorvakorut, joissa oli etelävaltioiden lippu, tai bumper stickerin näyttämään, kummalla puolella sisällissotasympatiat ovat. Katselimme hetken mukia, jossa oli esitelty ylpeänä etelävaltioiden sotajohtoa – ”Our Generals” – mutta jätimme senkin kauppaan, koska etelävaltioiden sotalippu omassa mielessä yhdistyy niin vahvasti rotusortoon ja muuhun epäilyttävään.

Kennesaw Main street

Museo sijaitsee aivan Kennesawn keskustassa, siis vanhassa keskustassa, mailien päässä uusista asuinalueista, jollaisella mekin asumme. Me emme itseasiassa edes asu virallisesti Kennesawssa vaan, kuten enemmistö piirikuntalaisista, olemme osa ”unincorporated areaa”, joka sattuu olemaan Kennesawn postinumeroalueella. Keskustassa on tasan yksi yhtenäinen kaupunkikortteli, jossa rakennuksen reuna on kadun varressa ja ikkunashoppailu on mahdollista. Tässäkin korttelissa puolet liiketiloista on tyhjillään, ja jäljelle jääneessä osassa on tällaista:

Best Little Warhouse

White History Year

White History Year on alunperin The Onionin satiiria, mutta en oikeasti ole varma, oliko se tässä tapauksessa tarkoitettu satiiriksi… Kaupan edessä oli sen verran saman tyylisiä kylttejä, etten uskaltanut mennä sisään ottamaan selvää. Ilmeisesti kyltin alapuolisesta tarrasta päätellen kauppiaat ovat Etelä-Amerikasta.

TJ Bryan's

Kennesawn keskustan ainoa kahvila, joka ei ollut seurakuntatalon yhteydessä.

Pumpkin Patch

Kauppa, joka oli erikoistunut kurpitsa- ja syksyaiheisiin koristeisiin

Kennesaw Historical Center

Kennesaw Historical Centeriä

Radan toisella puolella sijaitsi Historical Center, joka koostui lähestulkoon pelkästään omakotitaloista. Osassa taloista oli joku yritys, osassa asui perhe – ja puolet oli tyhjillään tai myynnissä. Todennäköisesti alue on täysin turvallinen, mutta silti tyhjillään olevat ränsistyneet omakotitalot loivat tarpeeksi ”shady neighborhoodin” auraa, etten välttämättä itse haluaisi muuttaa tuonne.

Single Houses with businesses

Yritykset mainostivat omakotitaloissa olevia liiketilojaan isoin kyltein

Eclectic Living

Mahdollisesti sekavin ja samalla söpöin sisustuskauppa ikinä

Vaikka oli aurinkoinen sunnuntai-iltapäivä, olimme melkein ainoat kävelijät koko keskustassa. Iiro ei nähnyt ketään koko aikana, mutta minä onnistuin spottamaan erään lenkkeilevän koiranulkoiluttajan katoamassa kulman taakse.