Juhannuksenviettoa uima-altaalla

Midsummer Feast

Alkon muovikassi taustalla kulkeutui tänne matkatavaroita pakatessa ja on suomalaisena tukevana muovikassina ehdottomasti säästämisen arvoinen.

Koska perjantai luonnollisesti oli täällä normaali työpäivä, päädyimme viettämään juhannusta vasta lauantaina. Seurueeseemme kuuluivat meidän lisäksemme suomalaiset Pasi ja Niina sekä teksasilainen Charles. Pasi ja Charles ovat Iiron työkavereita, tosin Pasi on täällä vain lyhyellä kuukauden mittaisella komennuksella. Kutsuimme koko porukan taloyhtiömme uima-altaalle grillaamaan, pulikoimaan ja nauttimaan paikalliseen tyyliin margaritoja.

Asparagus

Parsaa raastetulla parmesanilla ja appelsiininkuorella

Ruoaksi Iiro oli luvannut ”perinteistä suomalaista juhannusruokaa”. Mietimme, mitä tämä voisi olla, eikä mieleen tullut ”jonkun grilliruoan” lisäksi kuin silli ja uudet perunat. Silliä ei löytynyt tästä kaupungista, emmekä jaksaneet lähteä sitä metsästämään Atlantan Russian markettiin, jossa arvelimme sitä ehkä voivan olla, joten tyydyimme saksalaiseen säilykepurkitettuun silakkaan, jota löytyi World Marketin häläsäläsekatavarakaupasta. Silakka oli kypsää eikä yllättäen maistunut yhtään silliltä, mutta ihan hyvää se silti oli tillillä maustetussa jugurttikastikkeessa. (Lähikaupasta löytyi kuivattua tilliä poistomyynnistä!)

Uudet perunat eivät olleet Charlesille edes konseptina tuttuja, joten tein perunasalaattia vanhoista perunoista. Tukusta haetut naudan entrecotet marinoin timjamivalkosipulimarinadissa (korvaan timjamilla tällä hetkellä kaikki tuoreet yrtit kaikista ohjeista, koska sitä sentään on…), maustevoihin tuli kaprista ja anjovista ja porkkanat grillattiin folionyyteissä. Jälkkäriksi tarjoiltiin yllättävän hyviä mansikoita ja brie- ja cheddarjuustoja rommisiirapilla.

Midsummer Feast

Lautaset ovat IKEAsta, mutta Hackmanin aterimet toimme mukanamme Suomesta periaatteella ”pientä ja kevyttä mutta kallista”. Charles tosin luuli niitäkin IKEA-valmisteisiksi.

Aurinko oli jo hämärtymässä, kun siirryimme ruokapöydän äärestä pulikoimaan, heittämään palloa ja hyppimään altaaseen. Yhdessä vaiheessa kävi pieni haveri, kun Iiro hyppäsi vähän liian matalaan kohtaan allasta ja löi nenänsä altaan pohjaan, jolloin se alkoi vuotaa verta, mutta muuten ilta oli hauska. Nyt Iiro on lähdössä työmatkalle tapaamaan asiakasta ja otti mukaan minun meikkipuuterini, ettei näyttäisi liian pahasti siltä, että olisi ollut tappelussa.

Jump into the Pool

Rapuescabeche ja parsaa

Atlantin yli muuttaessa pakkasin mukaan pari ruokalehteä, joista en ollut ehtinyt vielä tehdä reseptejä, ideana, että täällä aikaa löytyisi. Eilen päätin kokeilla Mondon Ruoka&Matka-lehdessä kannessa ollutta (1/2011) Murun keittiömestarin Sir Lintsin escabechea jättikatkaravuista. Helpommin sanottu kuin tehty.

Jättikatkaravunpyrstöt olivat kaikkein helpoin ostos: niitä löytyi tukusta pakasteena iso kohtuuhintainen pussi. Parsakin on ilmeisesti nyt kaudessa, sillä kaupasta löytyi ihanaa ohutta tuoretta (ja halpaa) parsaa – todella hyvä sattuma, sillä muuten kasvisvalikoima täällä on suppea ja kallis. Hintaan tuntuu vaikuttavan se, että vähät kasvikset ovat usein luomua. Veikkaan, että oletus on, että jos joku ostaa tuoreita kasviksia yksittäiskappalaina, sen täytyy olla vähintäänkin jossain määrin hurahtanut hippi, joka kuitenkin haluaisi ostaa luomua – niin sanottujen ”normaalien ihmisten” kasviskysyntä lienee pientä.

Sitten ne muut ainekset. Salottisipuleita löytyi pienen etsinnän jälkeen paikallisesta Stockan herkusta, samoin kuin yksi kappale fenkoleita. Fenkolin kohdalla kassa kysyi: ”What’s this?” – kassat kun naputtelevat kasvikset kassakoneeseen käsin. Onneksi osasin vastata. Esimerkiksi fenkolin vieressä olleen kyssäkaalin englanninkielistä nimeä en välttämättä olisi heti keksinyt.

fennel

Jos joku ei tiennyt, fenkoli näyttää tältä.

Alkuperäiseen ohjeeseen olisi tullut korianterinsiemeniä, tähtianista ja sahramia. Juu ei näillä maustevalikoimilla, ei edes sieltä Stockan herkusta, ja paikallista etnokauppaa en ole vielä löytänyt. Korvasin siis korianterijauheella, ja sherryetikkakin korvaantui valkoviinietikalla.

Mini Peppers

Minipeppereitä. Isoin on noin kämmenen kokoinen, pienin peukalon mittainen.

Ohje kaipasi myös chiliä. Tämän korvasin Iiron heräteostoksella, pikkupaprikalla. Loistavia! Maku on tosi kiva, vähän makea ja jopa aavistuksen tulinen.

Siispä Kennesawn ruokakauppavalikoiman mukaan tuunattu rapuescabecheresepti, olkaa hyvä… Ruokajuomaksi sopii kuiva Riesling Wal-Martin dollarin minipullosta nautittuna. Ostoslistalle lisätty viinilasit.

Shrimp Escabeche

Rapuescabeche

500g jättikatkaravunpyrstöjä (kuorittuja, punaisia)
2 timjaminoksaa
3 valkosipulinkynttä
öljyä paistamiseen

Escabeche-mausteliemi
2 dl oliiviöljyä
1 salottisipuli ohuina siivuina
1 porkkana ohuina siivuina
1 fenkoli ohuina siivuina
1/2 tl korianterijauhetta
1/2 appelsiinin kuori
1 appelsiinin mehu
1 laakerinlehti
1/2 dl valkoviinietikkaa
1 minipaprika (mini pepper)
suolaa ja mustapippuria

1. Paista jättikatkaravunpyrstöihin väri timjamin ja valkosipulin kanssa nopeasti kuumalla pannulla, älä kypsennä. Laita pyrstöt vuokaan tai kulhoon.
2. Kuullota kasarissa oliiviöljyssä sipuli, porkkana ja fenkoli. Lisää loput aineet kasariin. Hauduta niin, että kasvikset ovat kypsiä. Mausta suolalla ja pippurilla.
3. Kaada kuuma mausteliemi rapujen päälle, sekoita ja anna marinoitua kylmässä vähintään kolme tuntia. Ei mene pahaksi, vaikka olisikin yön jääkaapissa.
4. Tarjoile escabeche kylmänä keitetyn parsan ja salaatinlehtien kanssa.