Amerikkalainen internetyhteys: sitä saa mistä maksaa

Istun tällä hetkellä taloyhtiömme community centerissä langattoman verkon ääressä, koska Coloradon kodissamme ei ole nettiyhteyttä. Kyllästyin eilen tähän tilanteeseen – emme pysty katsomaan Netflixiä, internetin käyttö kännykällä on tolkuttoman hidasta, eikä printterimmekään toimi ilman verkkoa – joten käyn nyt läpi vaihtoehtoisia palveluntarjoajia. Ei nimittäin ole oikeastaan mitään positiivista sanottavaa vanhasta netti- ja kaapelitarjoajastamme Comcastista.

Palvelun tilaamiseen liittyvästä härdellistä valitinkin reilu vuosi sitten, mutta vielä vaikeampaa oli saada palvelu lopetettua. Tai siis, palvelu kyllä loppui, mutta laskutus ei, ja sen sijaan asiakastilillemme ilmestyi kummallisia lisämaksuja palveluista, joita emme olleet ikinä tilanneet.

Iiro valitti ensin joulukuussa, sitten tammikuussa, ja kummallakin kerralla maksut luvattiin poistaa tililtämme. Näin ei tapahtunut. Minä valitin pari viikkoa sitten, kun Iiro oli jo ihan hiiltynyt asiakaspalvelun kanssa chattailyyn, ja sain taas lupauksen, että maksut poistettaisiin. Mitä vielä. Tänään sitten otin uudestaan yhteyttä Comcastiin ja valitin aiheesta, ja nyt asiakaspalvelija osasi kertoa, että maksut on jo siirretty perintäosastolle. Jaahas. Asiakaspalvelija sanoi, että voi merkata tililleni tiedon, että laskutus on väärin, mutta että minun pitää soittaa perintäosastolle, jotta he huomaisivat merkinnän. Pyysin, että hän soittaisi, koska en millään jaksaisi enää roikkua puhelimessa, mutta kuulema asiakaspalvelusta ei ole puhelinyhteyttä perintäosastolle.

Toinen ongelma on liittynyt kaapeliboksin palauttamiseen. Kun Iiro marraskuussa peruutti netin ja kaapelin, silloinen asiakaspalvelija lupasi lähettää postissa palautuslaatikon kaapeliboksille. Sellaista ei koskaan kuulunut, joten kaapeliboksi muutti muun tavaran mukana Coloradoon. Joulukuussa toinen asiakaspalvelija lupasi lähettää boksin, mutta mitään ei kuulunut taaskaan. Sama tammikuussa. Vihdoin viimein pari viikkoa sitten asiakaspalvelija sai aikaiseksi lähettää palautuskuoren, sillä UPS:ltä tuli kirje, että he eivät olleet onnistuneet toimittamaan meille lähetystä Comcastilta, koska osoite oli puutteellinen, ja palautuskuori pitäisi sen sijaan käydä hakemassa heidän toimistostaan vajaan 50 mailin ajomatkan päästä. Voitte arvata, olenko hakemassa.

Tämän kaiken jälkeen harkitsimme kokeilevamme jotain muuta palveluntarjoajaa. Toisaaltaa olimme kuulleet valitusta, että ne muut eivät olleet sen parempia, ja kuten Iiro huomautti, tiedämme jo Comcastin huonouden sekä taktiikan, jolla puljusta sai ulos edes jonkinlaista palvelua; uudella palveluntarjoajalla pitäisi taas selvittää, mitä kautta voi valittaa. Kun sitten selvisi, että haluamani netti- ja kaapelipaketti maksaa Comcastilla $40 kuussa, kun taas kilpailija velottaisi siitä $80, päätin, että annan hinnan ohjata valintaa tälläkin kertaa. Eli huono palvelukokemus jatkunee jatkossakin koko rahalla.

Nyt on sitten tilattu kaapeliasentajan käynti ylihuomiselle. Tilauksen yhteydessä asiakaspalvelija Emerliza kysyi, haluanko maksaa Comcastille $200n vakuusmaksun, joka palautettaisiin vasta vuoden päästä, vai annanko heille luvan tarkistaa luottohistoriani – mikä kumma kyllä vaikuttaa itsessään negatiivisesti luottohistoriaan. Annoin luvan, ja Emerliza taisi olla vähän enemmän innoissaan tuloksista kuin minä:

Emerliza: I am pleased to inform you that as per results of the credit check, we will not require any deposit for your order today.
Emerliza: You must be good in keeping up with your bill. I salute you for that!
Emerliza: Great choice to do the credit check, you are able to save $200 my friend.
Jenni: great
Emerliza: Yes, it is actually awesome!

Tämän jälkeen Emerliza merkkasi vielä tietoihimme, että myös ”Liro” on valtuutettu tekemään päätöksiä tilauksiemme suhteen. Ehkä neljässadas kerta kun Iiron nimi kirjoitetaan kyseisellä tavalla väärin.

Asennusmies Damien

Minulla on vihdoin nettiyhteys kotona. Ei tosin sellaisessa muodossa, kuin olisin sen halunnut, mutta kuitenkin.

Tänään vähän yhdeksän jälkeen aamulla ovellani seisoi pitkä, laiha musta mies Comcastin uniformussa: Yo, you got some problem with the television or something? Ei, vaan tilasin uuden nettiyhteyden. Hetken selvittelyn jälkeen mies oli tilanteen tasalla ja lähti selvittämään, miten itse ostamani langattoman kaapelimodeemin saisi yhdistettyä Comcastin verkkoon. Comcastilta olisi saanut myös vuokrattua modeemin, mutta se olisi vaatinut seurakseen vielä langattoman reitittimen ja olisi maksanut $7 kuussa, joten päädyin ostamaan koko purkin itse.

Asennuksessa vaadittiin soittelua edestakaisin Comcastin keskuksen kanssa ja kaikenlaista odottelua, joten smalltalkille jäi tilaa. Asennusmies Damien aloitti veikkaamalla, että olen Englannista, ja kun kerroin, että Suomesta, hän pohti, onko Suomi maantieteellisesti lähellä Englantia, koska you sound like the same, you know, have the same accent.

Damienin mielestä oli ”wow”, että olimme muuttaneet toiseen maahan, ja hän kertoi, että oli itsekin asunut vuoden Japanissa ollessaan Yhdysvaltain laivastossa perämiehenä. Japani oli ollut wow really cool, those Japanese people really strange ja Tokyo’s got crazy parties, man, it’s just like New York only bigger, you think you’re in America when you’re there. Mieleen olivat painuneet vahvasti nopeat junat which go like whiu whiu whiu and you can’t see them at all like man crazy. Lopulta Damienille oli kuitenkin käynyt selväksi, että hän joutuisi pysymään Japanissa vielä viisi vuotta, jos haluaisi jatkaa laivastouralla, joten I quit, ’cause I didn’t like Japan that much, it like changed me as a person and I didn’t wanna come back so my friends would say, what’s up with Damien ’cause he’s acting all straaange you know? Damien oli hakenut töitä risteilyaluksilta, mutta työnhaussa oli kestänyt niin kauan, että perämiesoikeudet olivat menneet vanhaksi ’cause if you wanna keep them up and going, you gotta know somebody with a boat, and hey man, I’m from like Georgia, who’s I gonna know. Laivastosta oli kuitenkin kertynyt kokemusta myös sähkölaitteista, joten ura internetasentajana oli selvä.

Damienin mielestä asuinaluevalintamme oli todella hyvä, koska Kennesaw on turvallinen nukkumalähiö, jossa kuitenkin on pari hyvää ravintolaa (mm. Damienin mukaan japanilainen ravintola tien toisella puolella, pitää tsekata), ja downtown Atlanta, man, you can like visit once or twice, but there’s nothing there. Erikseen hän varoitteli, että you don’t wanna go clubbing to the city center ’cause there’s all kinds of crazy shit man, all kinds of shootings and stuff, like especially since you not from around here, you better stay here safe and have your own private parties. Tätä hän tehosti tarinoilla, kuinka häntä oli huijattu Japanissa ruokakaupassa vaihtorahan kanssa ja kuinka heillä oli ollut laivaston jäseninä Tokiossa joitain yökerhoja, jonne ei saanut mennä, koska there’s some violent stuff in those clubs and you gonna get in trouble if you go there. Hän kuitenkin suositteli käyntiä Fernbankin planetaariossa, mikä pitänee pistää korvan taakse.

Lopulta emme saaneet modeemiani toimimaan, koska modeemi ei saanut yhteyttä DNS-serveriin (tämä siis minun päätelmäni, Damien ei tiennyt mikä on DNS), joten Damien jätti minulle modeemin, puhelinnumeronsa ja ohjeistuksen käydä hakemassa parempi modeemi ja soittaa hänelle, niin hän tulee nappaamaan Comcastin modeemin pois. Tähän kaikkeen meni noin kaksi tuntia, mutta ei harmita yhtään. Tämän aamun saldo oli siis kaksi tuntia mielenkiintoista keskustelua hyväntuulisen ja erittäin mukavan hepun kanssa.

Tervetuloa kehitysmaahan

…nimittäin tietoyhteiskunnan kehitysmaahan, jossa minkään sortin tietoliikenneyhteydet eivät kuulu kategoriaan ”halpaa kuin saippua”, vaan lähes kaikista hinnoista meinaa saada slaagin.

I f%*king hate networking.

Nettiyhteyttä asuntoomme katsellessani kaksi asiaa pisti silmään: korkeat hinnat ja bundlaus TV:n kanssa. Hitain 20MB:n nettiyhteys maksaa $45 kuussa! TV:n puolella taas mainostettiin $27:llä peruskaapelia sloganilla ”All your local programming”. Kävi ilmi, että TV:stä ei maksutta näy yhtikäs mitään, vaan jopa perus-CNN:stä pitää maksaa kaapelimaksu. Pitää vielä miettiä, mihin tässä päädytään. Jos rahaa haluaa säästää, niin toki EarthLinkiltä löytyisi ”Premium Dial-up” vain $20/kk nopeudella 56Kb/s. Back to the ’90s!

Kännykkämaksutkin tulevat nousemaan vähintään kaksinkertaisiksi. Suomessa maksoin puheluista, tekstareista ja netistä yhteensä noin 15 euroa kuussa. Yhdysvalloissa liittymät ylipäätään ovat kalliimman puoleisia, ja jos haluaa liittymän, jonka netinkäytön määrää ei ole rajoitettu, halvin löytämämme vaihtoehto on $45/kk. Luulen, että itse päädyn tuohon ”halvempaan” $30/kk ja sinnittelen 30 megalla kuussa. Jos megat loppuvat kesken, niitä ei ymmärtääkseni saa lisää millään $/MB-maksulla, vaan koko kuukausimaksu pitää maksaa etuajassa ja aloittaa uusi kuukausi.

Money, cell phone and soda

Korkea hintataso tuli siksikin yllätyksenä, että jotenkin kuvittelisi iPhonen ja kännykkäappsien luvatun maan olevan enemmän nivoutuneena kiinni nettiin. Mutta ehkä onkin, ja kukaan ei vaan osaa kyseenalaistaa hintatasoa, kun siihen on totuttu.