15321866126_ca6b45a755_q

Savitiilinen Santa Fe, konkistadoreja ja intiaaneja

Kuvittele kaupunki, jonka paletti on tasaisen hiekan värinen, muodot pyöreitä ja talot savitiilestä. Kaupunki, jossa rakennustyyli ei ole muuttunut viimeisen 400 vuoden aikana mihinkään, espanjalaisten konkistadorien voisi yhä kuvitella vaeltelevan kaduilla, ja intiaaneja ei tarvitse edes kuvitella – monelle heistä tämä kaupunki on koti.

Santa Fe

Santa Fe on New Mexicon osavaltion pääkaupunki, vanhin kaikista Yhdysvaltojen osavaltiopääkaupungeista. Rio Grandeen laskevan Santa Fe -joen varrella asui pueblointiaaneja jo yli tuhat vuotta sitten, mutta varsinaisesti kaupungin historian katsotaan alkaneen siitä, kun New Mexicon espanjalainen kuvernööri Don Pedro de Peralta perusti vuonna 1607 paikalle kaupungin, jolle hän antoi pontevasti nimen La Villa Real de la Santa Fe de San Francisco de Asís, Franciscus Assisilaisen pyhän uskon kuninkaallinen kaupunki. Myöhemmin nimi lyhennettin Santa Feksi, Pyhäksi uskoksi.

Map of Pueblo indians in New Mexico

Pueblo-intiaanien asuinsijat Don Pedro de Peraltan aikaan, jolloin karavaanit vaelsivat El Camino Realia tuoden Santa Fehen espanjalaisten tarvitsemia tarvikkeita ja vieden vastavuoroisesti Mexico Cityyn turkoosia ja intiaanitaidetta. Nykyään kaksi läheisintä isompaa kaupunkia ovat Breaking Badistakin tuttu Albuquerque sekä nimessään historiansa paljastava Española.

Santa Fe

Taannoin suunnittelimme viikon lähiosavaltioiden kiertomatkaa syyskuun ensimmäiselle viikolle, koska syyskuun ensimmäinen maanantai on täällä arkivapaa Labor Dayn kunniaksi. Elokuun puolivälissä tänne muuttaessani totesimme kuitenkin, ettei juuri nyt jaksaminen riitä yli viikon reissuun, ja lomapäivät on parempi lykätä sellaiseen hetkeen, kun niistä pystyy oikeasti nauttimaan. Jonnekin oli silti päästävä, ja kun löin silmäni Taos Pueblon intiaanikylään ja etelässä päin pyörineeseen Colorado State Fairiin, pitkän viikonlopun kohteeksemme valikoitui New Mexico ja tukikohdaksi siellä Santa Fe.

Santa Fe

Santa Fe

Plazan käsityömarkkinat sulkivat jo viideltä, joten me kipusimme kattoterassille oluelle nauttimaan ilta-auringon lämmöstä. Rooftop Pizzerialla on hyvien näkymien lisäksi laaja lista paikallisten pienpanimoiden tuotteita.

Santa Fe on paitsi vanhin, myös korkeimmalla sijaitseva osavaltiopääkaupunki. 2,2 kilometrin korkeudessa Sangre de Criston vuorten kupeessa sää ei ollut tuskastuttavan kuuma vaan pyöri mukavasti hellerajoilla. Kaupungin keskuspiste on Plaza, satoja vuosia vanha tori, jota reunustavat kaupungin vanhimmat rakennukset. Sama savitiilinen rakennustyyli on kuitenkin levittäytynyt myös vanhan kaupungin ulkopuolelle, ja niin pikaruokapaikat kuin ketjuhotellitkin kaupungin reunamilla ovat pyöristettyä beessiä. Taco Bellin imagoon se sopi erittäin hyvin, McDonalds ja Kentucky Fried Chicken hymyilyttivät meitä enemmän.

Santa Fe

Santa Fe

Plazan laidalla sijaitseva Palace of Govenors, jonka varjossa intiaanit myyvät käsitöitään.

Koska New Mexicon historian tuntemuksemme oli tätä ennen aika hatara, suuntasimme kaupunkiin tultuamme ensimmäiseksi New Mexicon historiamuseoon, joka sijaitsee Plazan vanhimmassa rakennuksessa nimeltä Palace of Governors, kuvernöörien palatsi, rakennettu vuonna 1610. Eurooppalaisesta näkökulmasta neljäsataa vuotta vanha talo ei tunnu erityisen vanhalta, mutta täällä talon ikä herättää ihmetystä ja kunnioitusta, eikä suotta: rakennuksella on kunnia olla Yhdysvaltain vanhin yhä olemassa oleva julkishallinnollinen rakennus. Sen sotkuiseen ja sotaisaan historiaan mahtuu niin vuoden 1680 suuri pueblokapina, jonka jälkeen pueblointiaanit muuntivat rakennuksen kodiksi usealle kymmenelle intiaaniperheelle ja jonka jälkiä arkeologit yhä kaivavat esille rakennuksen lattian alta, kuin myös espanjalaisten alueen uudelleenvalloitus vuonna 1694, jolloin intiaanit ajettiin rakennuksesta tiehensä. Meksikon itsenäistyttyä vuonna 1821 rakennus toimi Santa Fe de Nuevo Méxicon provinssin hallintorakennuksena, kunnes lopulta vuonna 1848 Meksikon–Yhdysvaltain sodan rauhansopimus siirsi koko New Mexicon Yhdysvalloille ja uuden territorion hallinto perustettiin taloon.

Santa Fe Museum of History

Museo kävi lävitse osavaltion historiaa viimeisen tuhannen vuoden ajalta mielestäni aika objektiivisesti sekä konkistadorien että intiaanien menneisyydestä kertoen, ja pääsimme ihmettelemään konkistadorien haarniskoita, jotka näyttivät kuin 10-vuotiaalle lapselle mitotetuilta. Tuon ajan espanjalaisia ei oltu pituudella pilattu.

Santa Fe

Palatsin suuri sisäpiha, jonka toisella puolen on toiminut 1800-luvun alkupuolelta lähtien sanomalehti- ja kirjapaino.

Amerikkalaisittain poikkeuksellisesti autot oli Plazalla kielletty, ja me liikuimme tiiviissä keskustassa kävellen. Samalla pystyi ikkunashoppailemaan pikkuputiikkeja, joista moni oli taidegallerioita, koska Santa Fe on pitkään ollut suosittu asuinpaikka taiteilijoiden keskuudessa. Tunnetuin heistä on kukkia ja pääkalloja maalannut Georgia O’Keeffe, jonka taidetta esittelevä museo on kaupungin keskustassa, mutta myös nykytaiteella on vahva jalansijansa: Plazasta itään sijaitsevalla Canyon Roadilla on yli sata galleriaa, ja kuulema perjantaisin viinistä ei kannata kaupungissa maksaa, vaan kannattaa suunnata taidegallerioiden avajaisiin, joita on taatusti joka viikko.

Santa Fe

Jos joku eksyy Santa Fehen – ja eksyminen tänne tosiaan kannattaa! – suosittelen illallispaikaksi Elevation Bistroa. Newmexicolaiseen tapaan ruokaa tilatessa kysyttiin, haluaako sen kanssa punaista vai vihreää chilikastiketta; jos haluaa kumpaakin, ruoka on syytä tilata joulutyyliin, ”Christmas style”. Elevation Bistron ruoat olivat herkullisia ja hintalaadultaan erinomaisia, sillä pääruoat pyörivät $10 paikkeilla, palvelu ystävällistä ja ravintola myöhään auki, mikä sopii meille, sillä lomalla vääntäydymme illalliselle aina viimeisten joukossa.

Santa Fe Museum of Indian Arts & Culture

Santa Fen intiaanikulttuurin ja -taiteen museossa oli kielletty valokuvaaminen sisällä – kuvat ulkopuolen patsaspuistosta – mutta suosittelen tätä museota lämpimästi kaikille intiaaneista kiinnostuneille, sillä se tarjoaa erinomaisen katsauksen sekä intiaanien menneisyyteen että nykyelämään. Museoihin ilmaisen sisäänpääsyn takaavat Culture Passit meille tarjosi New Mexicon kulttuurivirasto.





14 kommenttia aiheesta “Savitiilinen Santa Fe, konkistadoreja ja intiaaneja”

  1. Hienoja kuvia! En ole kaynyt siella Abuquerquen lapi ajanut joskus. Ei oikein mitaan mielikuvaa. Olis kylla aika upea paikka kayda ja tutkimassa puebloja. Kiitos matkaselostuksesta ja oppaana olemisesta! :)

    1. Ei mikään ihme, ettei Albuquerquesta ole mielikuvaa, koska se ei ollut lähellekään yhtä kivan näköinen kaupunki kuin Santa Fe. Kiva, että tykkäsit postauksesta, tätä oli hauska laatia!

    1. Nämä osavaltiopääkaupungit eivät aina mene ihan niin kuin niiden kuvittelisi menevän, pääkaupunki saattaa hyvin olla joku pikkukylä. Esimerkiksi Kentuckyissa pysähdyimme pääkaupunki Frankfortiin, ja se oli sellainen uninen 25 000 asukkaan kylä, ihan söpö, ei paljon mitään auki, pienenpieni State Capitol -rakennus… olimme tosiaan juuri tulleet läheisestä Louisvillestä, miljoonakaupungista, jonka keskusta on täynnä pilvenpiirtäjiä.

      Santa Fe on sentään jo ihan järkevä kaupunki, mutta sekin on vasta osavaltion neljänneksi suurin. Albuquerque on melkein kymmenen kertaa väkirikkaampi.

  2. Kiva postaus, ja aika hauskoja rakennuksia! Saas nähdä reissataanko tuolla ensi kesänä (toivottavasti!). Joulutyylin ruokatilaus nauratti kyllä, mutta pitäähän sitä kahta soosia olla :D

    1. Vähän teidät mielessä mä noi ruokapaikkavinkit annoinkin, toivottavasti päädytte tuonne. ;) Noista sooseista Iiro kysäisi ensin, onko punainen tulisempaa, mutta vastaus oli että se vaihtelee, ero on pikemminkin mausteissa. Maisteltiin joulutyyliin noita aika monta kertaa ja lopulta todettiin, että me tykättiin enemmän vihreästä. Se oli sellaista vähän salsaverdemäistä (mutta lämmintä), kun taas punainen maistui jauhelihabiitteineen liikaa lötköltä tuliselta spagettikastikkeelta.

    1. Tämä kaupunki sopi musta erinomaisesti sellaiseksi ”tsillaa puistoissa ja istuskele terasseilla”-kaupungiksi, todellinen rento ikkunashoppailijan (tai ostin minä sieltä käsitöitä ihan oikeastikin…) paratiisi.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge