Törmäsin eilen rappukäytävässä puolituttuun naapuriin. Huikkasin normaalit tervehdykset, ja hän vastasi takaisin jotain aivan käsittämätöntä. Anteeksi mitä? käännähdin, ja naapuri vaihtoi ranskasta englanniksi: Happy New Year!
Jaa, no hyvät uudet vuodet vaan! Mutta nythän on jo tammikuun puoliväli?
Samoin kun palasin töihin viime perjantaina, työkaverit yksi toisensa jälkeen pistäytyivät työhuoneeseeni toivottamaan onnea tulevalle vuodelle. En tiedä, miten muut tämän kokevat, mutta koen, että Suomessa uusien vuosien toivottaminen hiipuu hyvin pian vuodenvaihteen jälkeen ja loppuu täysin loppiaisen tienoille. Täällä taas uutta vuotta tunnutaan toivottavan ensimmäisellä kerralla, kun nähdään uuden vuoden puolella, eli pitää muistaa pitää kyseinen toivotus sanavarastossa vielä pari viikkoa.
Jännäksi tämän tekee, kun vertaa uuden vuoden toivotuksia joulutervehdyksiin. Toivotin työkavereille lomalle lähtiessä hyvät joulut, ja useampi vaikutti toivotuksesta vähän yllättyneeltä. Työkaverit eivät paljoa sitä C-sanaa käyttäneet, vaan toivotukset olivat luokkaa Happy holidays ja enjoy your vacation, ja ne pari, jotka lähettivät e-tervehdyksiä työkavereille, olivat ajastaneet ne uuden vuoden päivälle. Kun vielä kaupasta ranskankielistä joulukorttia metsästäessäni tajusin, että niissä kaikissa lukee Noëlin sijaan Meilleurs vux, eli ”parhain terveisin”, oli pakko kysäistä ranskankääntäjäkaveriltani, mistä on kyse.
Kaverini analyysin mukaan joulu-sanan välttämisessä ja hyvän uuden vuoden toivotuksien suosimisessa on puoliksi kyse tottumuksesta, puoliksi poliittisesta korrektiudesta. Eiväthän kaikki vietä joulua, ja Ranskassa joulu on nimenomaan kristillinen juhla, kun Suomessa joulua voi viettää kirkkoon kuulumatonkin valon juhlana esikristillisen tavan mukaisesti. Vastaava poliittinen korrektius on tuttua Yhdysvalloista, jossa muistetaan mainita hanukka ja kwanzaa jouluperinteiden vaihtoehtoina, mutta olin siitä silti yllättynyt.
Mutta kun kerran sen toivottaminen on vieläkin ajankohtaista: Bonne année kaikille, tai luxemburgilaisittain, e glécklecht neit Joer!
Hyvää uutta vuotta vaan. :-)
Kyllä ne uuden vuoden toivottelut taitavat Suomessa tosiaan loppua aika pian vuodenvaihteen jälkeen. Loppiaisena toivottelin naapurille, jota en ollut tämän vuoden puolella vielä nähnyt, että hyvää loppuvuotta, ja naapuri naureskeli, että sitä onkin vielä aika paljon jäljellä. :-)
Hassua on sekin, että Suomessa toivotellaan hyvää joulua, uutta vuotta, juhannusta jne. aattopäivinä (ja juhlat juhlitaankin pääasiassa jo silloin aattona), kun taas esim. Intiassa toivotellaan vasta sitten varsinaisena juhlapäivänä.
Tuon joulun juhlimisen ajankohdan eroavaisuuden muun maailman kanssa olen tiedostanut, mutta enpäs ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että aatot ovat juhlien pääosuus muissakin pyhissä Suomessa. Listaanhan kuuluu vielä vappu, josta voikin miettiä, että olisiko syynä se, että perjantaina tai lauantaina on kivempaa juhlia kuin sunnuntaina… :D
Täälä toivotetaan uusiavuosia pitkään. Ehkä helmikuussa jo loppuu, tiedä häntä… :D
Voitte siirtyä sitten suoraan toivottamaan hyvää pääsiäistä!
Heh, mullakin meni kerran melkein teet väärään kurkkuun, kun Lontoossa samaan aikaan kahvihuoneelle sattunut työkaveri kysyi ”How was your Christmas?” helmikuun puolessavälissä. Veikkaan kuitenkin, että siinä kyseessä oli vain poikkeuksellisen epätoivoinen small talk -yritys, eikä niinkään maan tapa.
Nyt vielä kiinnostaisi tietää, olitteko nähneet joulun ja helmikuun puolivälin välissä? Jos ette, niin tuon vielä jotenkin ymmärtää, mutta puun takia tuollainen kysymys joltain päivittäin näkemältä työkaverilta olisi jo todella epätoivoista. :D