Nyt kun tässä maassa on asuttu vuosi, on yhteenvedon aika. Edellisessä postauksessa esiintyi maalis-syyskuu, tässä loka-maaliskuu.
LOKAKUU 2013
Lokakuussa arkea kuvaa parhaiten kalenterimerkintäni alkukuusta: opiskele himassa ranskaa ja pese pyykkiä. Paljon muutakin kuukauteen kuitenkin mahtui: ensimmäisenä viikonloppuna kävin uudestaan Suomessa Iiroa moikkaamassa, toisena viikonloppuna taas Minttu yhdessä Supersuunnistajansa kanssa kävi Luxemburgissa. Samana viikonloppuna Luxemburgin viinitilat alkoivat myymään Fiederwäisseniä eli luxemburgilaista valkoviinipohjaista nouveau-viiniä, joka minusta maistui lähinnä pahan kiljun ja käytetyn lonkeron sekoitukselta, kun sitä maistoimme Bernard-Massardin viinitilalla (huom. ainoa luxemburgilainen Alkossa myytävä tuottaja, jolta saa nykyään kuohuviinin lisäksi myös auxerroisvalkkaria). Muita viikonlopun kohokohtia olivat vierailu Bourscheidin linnassa, sitä seurannut patikointi, museoiden yö sekä hyvä ruoka, mm. Luxemburgin kansallisruoka Judd mat Gaardebounen, savustettua sianniskaa papujen kanssa.
Loppukuusta Luxemburgissa vaihtui valta, mikä näkyi kahvipöytäkeskusteluissa, mutta minulle näkyvämpi asia olivat pari viikkoa kestäneet Cineast-elokuvafestivaalit, jolloin Itä-Euroopan elokuvat valtasivat kaupungin leffateatterit. Patikoidessa tuli käytyä toistekin Pohjois-Luxemburgin ruskametsissä, ja tuli sitä käytyä myös Suomi-Luxemburg-seuran syysretkellä yhden päivän visiitillä Champagnessa. Shamppanja oli edelleen hyvää, ja tällä kertaa näin myös maailman suurimman viinitynnyrin, joka oli kohahduttanut maailmaa Pariisin maailmannäyttelyssä ja melkein vienyt koko shown. Lopulta se Eiffel-torni taisi kuitenkin jäädä pysyvämmin mieliin.
MARRASKUU 2013
Marraskuu alkoi pitkällä viikonlopulla pyhäinpäivän kunniaksi, ja sen ansiosta tempaisimme Elinan kanssa Etelä-Ranskaan Ryanairilla: meno Brysselistä Carcassonneen, paluu Montpellieristä Frankfurtiin, kun kerran kummallekin kentälle on parin tunnin bussimatka täältä. Carcassonnen linnoituskaupungin lisäksi kävimme katsomassa Languedocin ruskan valtaamia viinipeltoja sekä kataarilinnoituksia, jotka hakkasivat jylhyydessä jylhimmänkin luxemburgilaislinnan 6-1. Montpellier sen sijaan ei paljoa säväyttänyt, mutta sää oli aurinkoinen ja lämmin, joten mitäs pienistä. Luxemburgiin palasimme tihkusateeseen ja kylmyyteen, jossa kuitenkin yritimme urheasti patikoida, mutta kun patikointireitit oli nauhoitettu metsästysalueeksi ja ilmassa kaikui pyssyjen pauke, suuntasimme sen sijaan glögeille. Seuraavana viikonloppuna onni oli vähän paremmin myötä, ja pääsimme katsastamaan Udelangen linnanrauniot.
Kuun puolivälissä käväisin Pariisissa moikkaamassa kaveria ja ihmettelemässä uudestaan ranskalaista elämänmenoa, ja kaveri taas puolestaan vei racletteneitsyyteni. Pian tämän jälkeen Luxemburgissa satoi ensilumi, joka jäi samalla viimeiseksi, sillä lopputalven on satanut maksimissaan hyvin vetistä räntää. Marraskuun viimeinen viikko taas meni uusissa maisemissa valtameren toisella puolen, kun kävimme Iiron kanssa etsimässä uutta asuntoa Kalliovuorilta ja siinä samassa juhlistimme kiitospäivää.
JOULUKUU 2013
Joulukuu oli täynnä kissanristiäisiä ja isompaa juhlaa. Itsenäisyyspäivänä Suomen suurlähetystö piti cocktailtilaisuuden, ja samana iltapäivänä vanhempani saapuivat Luxemburgiin minua moikkaamaan. Ohjelmassa oli joulumarkkinoita, patikointia ja Clervauxin linna, jossa oli näytillä The Family of Man-valokuvanäyttely: suoraan 50-luvulta, mutta olisi aivan hyvin voinut olla koottu eilen. Kävin saunomassa luxemburgilaisessa kylpylässä, missä avoin nakuilukulttuuri kummankin sukupuolen kesken tuntui suomalaisesta oudolta, mutta piña coladalta tuoksuvat löylyt kelpasivat. Lucianpäivänä järjestin pikkujoulut ja leivoin mahdollisesti ensimmäistä kertaa elämässäni luciapullia, ja samana viikonloppuna käväisimme Kölnissä katsomassa Gestapon vankilaa, joka oli sen verran kalsea, että sen jälkeen joulumarkkinat tulivat tarpeeseen.
Loppukuusta lähdin takaisin Yhdysvaltoihin ja ajoin Iiron kanssa puolen mantereen halki auto täynnä tavaraa halki tulvien (Arkansas) ja alijäähtyneen sateen eli suomalaisen median mukaan jäämyrskyn (Oklahoma, ei onneksi osunut täysin kohdalle). Lopulta pääsimme perille Coloradoon, mutta muuttokuorma, jonka piti tulla viimeistään jouluaatonaattona, saapui lopulta uuden vuoden jälkeen. Huonekaluja odotellessamme vuokrasimme mökin Kalliovuorilta, jossa ainoa turisteilu oli käynti The Shining-kirjan inspiraationa toimineessa Stanley-hotellissa; muun aikaa keskityimme rentoutumaan takan ääressä.
TAMMIKUU 2014
Tammikuu alkoi muuttotavaroiden purkamisella, jonka jälkeen Iiro lähti töihin ja minun piti lähteä takaisin Eurooppaan, mutta jäin kolmeksi päiväksi jumiin Coloradoon kiitos paukkupakkasten, jotka valtasivat kaikki mahdolliset vaihtolentokenttäni Pohjois-Yhdysvalloissa. Kun lopulta pääsin takaisin Luxemburgiin, juhlistin synttäreitäni tunnelmallisessa kasvisravintola Mesa Verdessä ihanan suomityttöporukan kanssa. Kuun puolivälissä kävin moikkaamassa kaveriani Lontoossa, ja yhdessä turisteilimme Greenwichissä, kävimme musikaalissa ja paransimme maailmaa. Kuun loppupuolella käväisin Suomessa moikkaamassa ystäviä ja sukulaisia ja parantamassa maailmaa. Oli ihan kiva olla poissa Luxemburgista tammikuussa, koska tihkusade ja pimeys alkoi pikkuhiljaa käydä hermoille.
HELMIKUU 2014
Helmikuu alkoi päiväretkellä Ranskan Nancyyn. Meidän piti alunperin mennä patikoimaan, mutta sää oli yhtä masentava kuin koko edellisen kuukauden, ja ajattelimme, ettei sade niin kaupunkireissulla haittaisi. Kengät litimärkinä sitten istumme kuivattelemassa kahvilassa. Hiihtolomaviikoksi (tai President’s Day -viikonlopuksi, jos amerikkalaisilta kysytään) lähdin taas Coloradoon, missä keskityimme vuoriin: patikointia, laskettelua, patikointia ja ihan vaan vuorten tiirailua porealtaasta käsin. Luxemburgissa patikointi ei onnistunut sen paremmin loppukuusta, joten lähdin spontaanille reissulle Brysseliin kaveria moikkaamaan. Helmikuun viimeisimmän päivän vietin Cambridgessa, jossa paikallisessa yliopistossa opiskeleva tuttuni tutustutti minut formal dinnereiden maailmaan.
MAALISKUU 2014
Maaliskuun ensimmäisen viikonlopun vietin Lontoossa Iiron kanssa. Kiertelimme ja kaartelimme kaupunkia yhdessä ja nautimme auringonpaisteesta, kunnes Iiro jatkoi matkaansa takaisin Yhdysvaltoihin ja minä läksin kohti Luxemburgia. Laskiaistiistaina leivoimme Luxemburgissa suomalaisporukalla laskiaispullia, jossa minun osuuteni oli murskata kardemummat, ja laskiaisviikonloppuna patikoimme linnamaisemissa, seurasimme ristinpolttoja ja kävimme katsomassa karnevaaleja Schifflangen pikkukylässä, josta en ollut kuullutkaan, ennen kuin paikallislehti vinkkasi aiheesta viikonloppuliitteessään. 15. maaliskuuta juhlistin yhtä vuotta Luxemburgissa aikaisten St. Patrick’s Day -juhlien merkeissä, ja seuraavana päivänä tajusin, että olin muistanut vuosipäivän väärin: olinkin saapunut tänne vasta 17. maaliskuuta.
Tänne, siis tuonne Luxemburgiin. Tällä hetkellä olen taas työmatkalla Brysselissä ja mietin, että ainainen reissailu on tainnut käydä kunnolle, sillä ikinä aiemmin en ole viettänyt työmatkan iltoja vieraassa kaupungissa hotellihuoneessa istuen. Silti odotan innolla, mitä seuraava vuosi tuo tullessaan!
