Saavuimme eilen iltapäivästä takaisin Coloradoon, ja kymmenen Karibialla vietetyn päivän jälkeen näky oli melkoinen. Lentokenttää ei huomannut ennen kuin laskutelineet jo hipoivat kiitorataa, sillä maisema oli kietoutunut valkoiseen ja lisää tuli jatkuvalla syötöllä. Parkkipaikalla auto piti kaivaa lumesta, ja minä pakenin liian kevyine takkeineni penkinlämmittimen lämpöön, kun Iiro vielä skrabasi tuulilasia.
Tänä aamuna heräsimmekin lumiseen päivään. Yön aikana oli satanut 30cm lunta, ja koulut ilmoittivat sulkevansa ovensa päiväksi, mikä on lumeen tottuneessa Coloradossa poikkeuksellista. Myös Iiron työpaikalta tuli kaikille mailia, joka alkoi sanoilla Don’t be a hero, ja minun iltamenoni on peruutettu due to inclement weather.
Tabitha Farrar riding to work via bike every day all year in #boulder #snow #cowx #fatbike pic.twitter.com/ZMwYXD8lFL
— Paul Aiken (@PaulAikenBDC) February 2, 2016
Eilinen potkaisi Yhdysvaltojen presidentinvaalit käyntiin, kun esivaalikierros alkoi Iowasta. Seurasin tuloksia pitkin iltaa, sillä tämän jännemmäksi poliittinen sirkus harvemmin menee. USAn pressanvaaleissa on tapana, että ehdokasasettelun alussa omituisemmatkin vaihtoehdot pääsevät esille, mutta lopulta äänestäjät kääntyvät tuttujen ja turvallisten valintojen eli nk. establishment-ehdokkaiden puoleen, joita puoluekoneistokin tukee. Tänä vuonna näin ei näyttäisi käyvän, vaan republikaanien ykköseksi selvisi Iowassa teekutsuliikkeen Ted Cruz ja toisiksi eniten ääniä sai reality-stara Donald Trump, kun ”puolueen ehdokas” Marco Rubio tuli vasta kolmanneksi.
Ymmärrän hyvin, miksi Cruzin ja Trumpin mielipiteet keräävät täällä kannatusta: kaikki eivät koe, että viimeisen 8 vuoden aikainen taloustilanteen parantuminen on hyödyttänyt heitä, verotus koetaan liian tiukaksi eikä valtion budjetin koeta suuntautuvan oikeisiin asoihin. Lisäksi moni asia pelottaa ihan syystäkin – ulkopolitiikka, pakolaistilanne, työttömyys, laiton maahanmuutto ja rikollisuus – ja sekä Cruz että Trump tarjoavat helposti ymmärrettäviä ratkaisuja. Minua tässä kismittää se, että kaksikko Cruz & Trump laukoo yksinkertaistuksia, virheitä ja suoranaisia valheita paljon tasaisemmalla tahdilla kuin moni muu ehdokas, ja vaikka Yhdysvaltain kokoisessa maassa kaikki ehdokkaat vetävät kotiin päin, niin toivoisin, että poliittinen keskustelu perustuisi edes jotenkuten faktoihin. Nyt se ei näytä aina perustuvan, eikä Trumpia tunnu paljoa kiinnostavan.
Vaikka Trumpin kannattajia on paljon, en ole vielä törmännyt yhteenkään niin, että asia olisi tullut esille. Median kautta olen kuitenkin saanut käsityksen, että Trumpin kannatus perustuu ennen kaikkea hänen persoonaansa: hän vaikuttaa voittajalta ja johtajalta. Trumpia ei todellakaan kiinnosta, mitä muut ajattelevat, ja hänen poliittisesti epäkorrektit laukauksensa ”valkoisten syrjinnästä” heijastelevat sitä, miten moni valkoinen keskiluokkainen amerikkalainen ajattelee vahvasti jakautuneessa maassa. Lisäksi miljonäärin taloustaitoihin luotetaan, ja Trumpin uskotaan pistävän valtiontalouden kuntoon.
Esivaalikierros on nopeatahtinen, ja todennäköisesti republikaanien ehdokas on selvillä huhtikuun alussa. Jännää nähdä, lähteekö republikaanien puolelta kisaan puoluekoneiston suosikki vai joku ihan muu.
Jo pari kuukautta vanha sketsi The Tonight Showsta
Varsinainen yllätys Iowan esivaaleissa tuli kuitenkin demokraattien puolelta, kun Clinton ja Sanders päätyivät käytännössä tasoihin. Vielä vuosi sitten Clintonia pidettiin lähes varmana demokraattien ehdokkaana, mutta sitoutumaton Sanders on vetänyt ällistyttävän vahvan kampanjan lähes pelkästään pienlahjoitusten turvin ja puskenut nyt Clintonin rinnalle. Sanders on suomalaisittain kiinnostava ilmiö, koska hänen ”sosialistinen” arvomaailmansa ja agendansa on aika hyvin linjassa perinteisen suomalaisen hyvinvointivaltiomallin kanssa. Sosialismilla on niin huono kaiku Yhdysvalloissa kylmän sodan ansiosta, että luulin, että amerikkalaiset kavahtaisivat sitä, mutta Iowan tulos näyttäisi kertovan muuta.
Coloradossa esivaalit käydään 1. maaliskuuta nk. Super Tuesday -esivaalipäivänä, joten pääsemme ihailemaan vaalimainonnan helmiä sekä nyt että myöhemmin varsinaisten presidentinvaalien yhteydessä. Viimeksi asuimme vaalien aikaan vahvasti republikaaneja äänestävässä Georgiassa, joten ehdokkaat eivät kumpikaan ”tuhlanneet” vaalimainosbudjettiaan meihin, mutta tällä kertaa asumme ns. swing statessa, jossa äänestäjät saattavat päätyä kumpaan vaan puolueeseen. Yliopistokaupunkien liberaalit demokraatit ja vuorten konservatiivit republikaanit muodostavat kumpikin noin kolmanneksen äänestäjistä, kun taas kolmasosa osavaltion asukkaista heiluu vaaleista vaaleihin näiden kahden vaihtoehdon välillä.
Omat veikkaukseni siitä, miten vaalien kanssa käy, ovat osoittautuneet vääriksi jo useaan otteeseen, eikä suosikkiehdokastakaan oikein ole, joten jätän nyt veikkaamatta mitään, mutta onko kellään muulla veikkauksia, miten tässä käy?
Veikkauksia minulla ei ole (tai vaikka on niin luulenpa että tätä kisaa en uskalla alkaa veikkailemaan), mutta yhtä paljon yllätyin kisan tasaisuudesta Clintonin ja Sandersin välillä, oletin Clintonin seilaavan aika turvallisesti kisasta läpi vaikka en olekaan esivaaleja niin tarkasti seurannut. Jännää tästä varmasti jokatapauksessa tulee!
Laura/My post-University life on viimeisimpänä kirjoittanut: Idyllinen Stellenbosch
Vaikuttaisi tosiaan siltä, että kisasta tulee tiukka kummankin puolueen puolella, ja tämä on mun mielestä pelkästään kiinnostavaa. Myönnän, että ensimmäistä kertaa seuraan esivaaleja näin tarkasti, mutta ensimmäistä kertaa tuntuu, että siellä on jotain kunnon säpinää meneillään. ;)
Minä en tiedä mistään mitään, mutta ainahan voi veikata. :) Ostan itselleni Pätkiksen, jos osun oikeaan.
Demokraateilta esivaalin voittaa Clinton ja Republikaanit tulevat järkiinsä ja valitsevat ehdokkaakseen Rubion. Ja koska Obama on ärsyttänyt niin monia, niin valitettavasti Clinton häviää Rubiolle varsinaisissa vaaleissa.
Mulla on hytinä, että sä saatat olla oikeassa. Toisaalta republikaanien järkeentyminen tuntuu tässä vaiheessa toiveajattelulta, koska luulisi ison osan Cruzin äänestäjistä äänestävän Trumpia ja toiste päin. Toisaalta en usko, että Clinton (tai edes Sanders) häviäisi näistä kummallekaan päävaaleissa, eli sittenpähän saataisiin taas demokraattipressa.
Havaijin matkalla tuli ihmeteltyä tätä Jenkkilän pressanvaalimeininkiä. Telkkarista ei muuta tuukaan paitsi joka kanavalla politiikkaa. Ja eri kanavat näytti olevan varsin puolueellisia! Ei niille monille ohjelmille edes voinut kuin nauraa.
Yleensäkin touhua seuratessa vaikuttaa siltä, että tuo kaksipuoluejärjestelmä ja pressan valinta ei tunnu olevan loppupeleissä kovin demokraattinen. Samaa oon miettiny täällä Aussilassa vaalien aikaan, vaikka Jenkkilässä tuntuu meininki olevan paljon kreisimpää kuin täällä. Kyllä Suomessa sen suhteen on homma miusta paremmin, vaikkei täydellistä oo sielläkään.
Me ollaan Sandersin kannalla, mutta ei kyllä mitenkään syvällisesti olla perehdytty Jenkkilän politiikkaan. Ihan hullua, miten suosittu Trump on.
Mä olen meuhkannut Suomen vaalijärjestelmästä kaikille amerikkalaisille, jotka vaan on jaksaneet kuunnella (joita ei ole kovinkaan montaa :D). Siis niiiiin paljon parempi! Okei, kaksipuoluejärjestelmässä sentään asioita saadaan keskimäärin aikaan, mutta demokraattiselta ei tämä järjestelmä tunnu sitten ollenkaan, eikä asiaa paranna törkeän alhainen äänestysprosentti.
Todellakin järjestelmä on ihan hölmö. Kysin B:ltä miten hän aikoo äänestää täältä Saudeista käsin. Hän sanoi ettei aio äänestää. Hän on rekisteröitynyt Teksasiin, kun asui siellä joskus noin 20 vuotta sitten (!) ja kun Teksasin valinta tulee olemaan republikaani, ei hänen tarvitse vaivautua (suurin osa sotilaista on republikaaneja…)!
Soile on viimeisimpänä kirjoittanut: Terveisiä altaan reunalta.