Taas uusi joukkomurha Yhdysvalloissa.
Kun Suomessa sattuu joukkoammuskelu, on yleensä aika yksiselitteistä, kuinka mones tapaus tällä vuosikymmenellä tilanne on. Jokela, Kauhajoki, Sello, Hyvinkää.
Täällä minulla ei ole mitään havaintoa kokonaissummista. Arviot vaihtelevat arvioitsijan mukaan joistain kymmenistä joihinkin tuhansiin.
Suomessa tapaukset ovat selkeän yksittäisiä, ja niihin reagoidaan tyrmistyneinä: miten joku saattoi? Miten tämä voi olla mahdollista? Vasta selvästi tapahtuman jälkeen alkaa keskustelu aselaeista tai mielenterveyspalveluista.
Täällä jo sunnuntaina Facebook-seinäni oli täynnä amerikkalaisten tuttujen kannanottoja suuntaan ja toiseen. Ei mielenterveyspalveluista, koska ampujan mielenterveys ei ole noussut uutisaiheeksi, eikä varmaan nousekaan; amerikkalaisilla ei ole tapana sääliä tai ymmärtää rikollisia. Ei islamista, koska onneksi kukaan tutuistani ei ole islamofoobikko, vaikka Trump kovasti on mediassa yrittänytkin tehdä tästä uskonasian. Vaan niistä aselaeista.
Kun Suomessa puhutaan siitä, miten voidaan estää aseiden päätyminen ampujien käsiin, moni amerikkalainen lähtee aivan toisesta näkökulmasta: miksi ampuja ehti ampua 49 ihmistä ennen kuin kukaan ampui häntä? Tai kuten eräs tutuntuttu asian ilmaisi: Sad part is, FL is open carry and concealed carry. And not one person/bouncer/ bartender….. Anyone….. Was carrying???
Samaa argumenttia olen kuullut toisteltavan aiempienkin joukkosurmien yhteydessä: jos Coloradon Batman-ammuskelussa jollakulla teatterissa istuneella olisi ollut ase mukana, niin eikö murhaaja olisi saatu tapettua ennen kuin niin moni kuoli? Entä jos San Bernadinossa jollakulla työntekijällä olisi ollut ase mukana? Eikö turvallisuutta nostaisi, jos kouluissa pidettäisiin varalta itsepuolustukseksi aseita? Jos nyt yökerhossa enemmistö juhlijoista olisi ollut aseistettu, kai joku olisi saanut ampujan ammuttua?
Amerikkalaisen mielestä paras henkilö suojelemaan häntä on hän itse, ja moni kannattaa tätä ajatusta ihan käytännön tasolla. Lukkojen takana pidetty ase on hyödytön ase, koska se ei ole mukana silloin kun sitä tarvitsisi. Aseenkantolupa-anomusten määrä lisääntyy aina ampumistapausten jälkimainingeissa, ja kyse on siis luvista, joilla asetta saa kantaa mukana piilotettuna ja mahdollisesti ladattuna. Myös aseiden myyntiluvat ovat historiallisesti moninkertaistuneet ampumistapausten jälkeen. Joukkuammuskelut ovat asekauppiaiden tehokkaimpia mainoksia.
”My sidearm came out of the safe today. I’ll be carrying it for a little while. It’s just crazy.” — Tutuntuttu Facebookissa.
Suomalaisena tällaista näkökulmaa on aluksi vaikea ymmärtää. Eikös lain valvonta ja ammuskelijoiden hallinta ole poliisin heiniä? Yhdysvalloissa kuitenkin ajatus kumpuaa jo uudisraivaaja-ajoilta, jotka ovat vielä todellisuutta monessa paikkaa maaseudulla: jos lähin poliisi on monen sadan kilometrin päässä ja ryöstömurhia hehkutetaan jatkuvasti televisiossa, ei voi luottaa puolustautumisessa muuhun kuin itseensä. Lisäksi oikeus aseenkantoon tulee Yhdysvaltain perustuslaista, jossa se on siksi, että amerikkalaisilla olisi aina mahdollisuus vastustaa vallanpitäjiä vaikkapa sitten aseellisesti. Brittihallinnon aikainen todellisuus ja itsenäisyys- ja sisällissotamenneisyys heijastuu yhä nykypäivään.
Vaikka ymmärrän jollain tasolla aselakikeskustelun tämän puolen, minusta tuntuu siltä, että haluan paeta IKEAan – kauppaan, jossa aseenkanto on isoin kyltein kielletty ovella. En halua ympäristöä, jossa joku sattumanvarainen tuntematon voi hetkenä minä hyvänsä saada päähänsä ”suojella” itseään tai muita miltä tahansa oikealta tai kuvitellulta vaaralta ilman asianmukaista koulutusta, mielenterveyden arviointia tai välttämättä edes rikosrekisterin tarkistusta. Kaikkein vähiten haluan aseita tuotavan yökerhoihin, joissa tappeluita syttyy herkemmin kuin missään muualla ehkä nakkikioskeja lukuunottamatta, mutta jotka yleensä ratkaistaan nyrkein eikä kättä pidemmällä. Onneksi USA on tässäkin asiassa kahtiajakautunut ja moni amerikkalainen on kanssani samoilla linjoilla.
Keskustelun etenemistä odotellessa: rauhaa ja rakkautta kaikille, oli sitten muslimi, homo, maahanmuuttaja tai NRA-aktivisti. Olisiko liikaa pyydetty, jos keskityttäisiin siihen, miten nuorten radikalisoitumista ja/tai mielenterveysongelmia voitaisiin alunperinkin ennaltaehkäistä? Että miten näiden Mateenien, Breivikien ja Auvisten vihalta saataisiin katkottua siivet ennen kuin he edes saavat päähänsä hankkia aseen?
Vietän tämän viikon Connecticutissa työmatkalla, joten kirjoituksen kuvat on otettu eräästä leikkipuistosta Hartfordin laitamilta, jossa poikkesin työpäivän jälkeen. Leikkipuisto on vasta kaksi vuotta vanha ja osa muistoleikkipuistojen verkostoa, joka perustettiin Sandy Hookin koulun murhien uhrien muistoksi, kun mielenterveysongelmainen nuori mies tunkeutui ala-asteelle ja ampui 20 ekaluokkalaista sekä useamman opettajan. Tämä kyseinen leikkipuisto on perustettu 6-vuotiaan Ana Grace Márquez-Greenen muistolle: se on kokonaan violetti Anan lempivärin mukaan ja koristeltu Anan piirustuksilla. Lisäksi liukumäkien välissä on ksylofoneja, koska Ana tykkäsi musiikista ja rakasti tanssia.
Kyllähän se aika karmivalta kuulostaa näin ulkopuolisen näkökulmasta, että aseita voi kannella niin vapaasti! Muuttaisin varmaan itsekin sinne IKEA tavarataloon :D Mutta tämä oli kyllä todella mielenkiintoinen kirjoitus, hyvin otettu huomioon myös se toinen näkökanta, vaikkei sitä ehkä suomalaisena oikein ymmärrä. Ja itseäni hirvittäisi juuri eniten yökerho-isku (tai vastaava), yökerhot on aina niin täynnä porukkaa ja ulospääsy on tyyliin yksi ovi… ihan kylmät väreet menee, kun miettii sellaista tilannetta, että olisi itse yökerhossa, kun joku avaa tulen, hrrr.
Huh joo. Tuon takia varmaan niin moni pakeni vessaan. Karseata ajatella, että siellä on jengiä säästyneet hengissä piiloutumalla kuolleiden ruumiiden alle. :(
Osaat varmaan arvata, mikä kanta täällä Texasin landella on monella. Tänään viimeksi kuuntelin työkaverien keskustelua siitä, kuinka he/heidän miehet pitävät aina asetta mukana ja ravintolassa pitää istua niin, että on näköyhteys ovelle. Tästä Floridan ammuskelusta on kohistu myös aika paljon nyt täällä, mikä on mielenkiintoista koska viime vuoden valtameren toisella puolen tapahtuneista pommituksista en kuullut halaistua sanaa kenenkään suusta (paitsi meidän ulkosuomalaispiireissä). Kertonee kenties jotain amerikkalaisista (tai texasilaisista)…
Emmi H on viimeisimpänä kirjoittanut: 4/8
Kun suurin osa amerikkalaisista kavereista on nykyisiä tai ex-militaryä, niin voit arvata että mun seinä on ollut täynnä pro-aseenkantolupa meemejä, postauksia ja artikkeleita…
Soile on viimeisimpänä kirjoittanut: Työsopimus uusittu
Olispa kaikilla aseluvan haltijoilla myös se koulutuspuoli yhtä hyvin kunnossa kuin sotilailla.
Ehkäpä enemmän teksasilaisista, koska mulla aika moni kaveri osasi kommentoida Euroopan iskuja. Tai sitten mä vaan liikun aika kansainvälisissä piireissä.
Mä en jaksaisi elää tuolla tavalla koko ajan peläten ja kanssaihmisiä kytäten.
Surullista, että Smith Wessonin osake nousi lähes 7% heti Orlandon tapahtumien jälkeen. Monella on jo ase ja monet ovat nyt hankkimassa, eikä ne aseet ole kotona lukitussa kaapissa. Mutta mikä se vastaus näihin ongelmiin on – tuntuu, ettei oikein kenelläkään ole selvää vastausta. Ainakin aseiden saatavuudelle pitäisi tehdä jotain – ainakin se, että Orlandon tapauksessa ampuja pystyi ihan laillisesti ostamaan aseensa, vaikuttaa ihan nurinkuriselta.
Muuten – ihan toisesta asiasta – joskus kauan aikaa sitten Windsor Locks oli eka paikka missä tuli vierailtua Suomesta käsin !
Joo, just tämä mielenterveys- ja terroristiyhteyksien tarkitsemattomuus asetta ostaessa on ihan älytöntä. Luulisi nyt, että ”no fly”-listalla olo aika selvästi tarkottaisi, että tälle tyypille ei nyt kannata aseita antaa.
Mitä ihmettä teit Windsor Locksissa? Mä en ollut edes kuullut koko paikasta ennen kuin puhelin ilmoitti, että olen siellä. :D
Meidän puljulla oli joskus tytäryhtiö siellä – kävin siellä muutaman kerran Suomesta vuonna yksi ja kaksi. Kai se valittiin aikoinaan sijaintinsa perusteella, lähellä kuintenkin Hartfordin kenttää. On varmaan isompi paikka nykyään. :)
Hyvä kirjoitus, joka avaa hienosti keskustelun molemmat puolet. Itse en osaa vielä(kään) muuta kuin vain jeesustella sitä, mitä mieltä jotkut amerikkalaiset ovat aseista. Itse en oo täällä kovinkaan paljon seurannut, mitä ihmiset puhuvat tästä aiheesta, enkä näe tätä ilmiötä omassa Facessani. Toisaalta kalifornialaiset on kalifornialaisia, ja tämän osavaltion aselait on tosi tiukat (kait?). Täällä ei edes ole kylttejä, ettei aseita saisi tuoda, koska niitä ei vain saa tuoda. Ei koskaan. Missään. (Kait?)
hannael on viimeisimpänä kirjoittanut: There’s no such thing as a free lunch…
Georgialaiset on tosiaan georgialaisia kanssa, mutta yllättävän monen coloradolaisenkin statuksessa on käyty aiheesta kiivasta keskustelua. Todellakin aihe, joka jakaa kansaa, ja musta tuntuu, ettei aseiden vapaan kanniskelun kannattajat ole todellakaan mikään häviävän pieni vähemmistö.
Jäin lueskelemaan tuosta Kalifornian lakiviidakosta, ja vähän vaikuttaisi siltä, että kaupunkialueilla (SF, LA) lait on todella tiukkoja, mutta maaseudulla sitten ei.
Onpas taas kauhistelua, mutta onneksi jenkeissä asuminen on hieman avannut silmiä. Orlandon ampumisen uhrimäärä olisi todellakin ollut alle 10 jos jollain olisi ollut ase, mutta eihän suvaitsevalla homolla sellaista ole…ampuja sai tehdä tappotyötään rauhassa. Homoklubi tai koulu on ironisesti se paras paikka tehdä surma koska siellä ei ole aseita. Aseiden kiellon haikailu on samaa jos ajateltaisiin kieltää vesi ettei kukaan huku.
Sen kouluttamattoman suojelu on hiton paljon parempaa kuin ei suojelua ollenkaan. Amerikkalainen ei luota poliisiin yhtä sokeasti kuin suomalainen koska tietää, että se tämän päivän kiltti poliisi voi olla huomisen vallanpitäjän ilkeä poliisi. Diktatuureissa ei ole aseita.
Eikä siitä aseistamisesta Suomessakaan ole kauaa. 1915 jääkärit menivät Saksaan salaa, 1944 kätkettiin aseita. Toki vihollista vastaan, mutta omissakin niitä vihollismielisiä oli ihan riittävästi.
Sori, mutta ei homous tai suvaitsevaisuus ole mitenkään esteenä sille, että mielipide asennkanto-oikeudesta olisi periamerikkailainen: http://controversialtimes.com/lifestyle/gay-community-responds-to-orlando-terror-in-a-way-obama-wasnt-expecting/
Ei pidä lokeroida ihmisiä, kun ei niihin lokeroihin yleensä kukaan mahdu. :)
No juurikin näin. Mun lätkäjoukkuekavereiden joukossa käytiin tästä keskustelua, jossa vahvoja mielipiteitä esitettiin kumpaankin suuntaan, ja naislätkänpelaajista aika moni on joko seksuaalivähemmistöjä, ”suvaitsevaisia” (mikä tää sana ees on? yritin selittää tätä amerikkalaiselle kaverille ja epäonnistuin), tai molempia.
Luulin, että tämä olisi nyt jo kaikkien tiedossa, joten en sitä erityisesti tekstissä jaksanut mainita, mutta Orlandon ampumisessahan yökerhon vartijalla (joka oli päivätyössään poliisi) oli ase, ja hän alkoi ampua takaisin noin kaksi minuuttia ensimmäisten laukausten jälkeen. Kannattaa seuraavalla kerralla ennen tällaisten väitteiden esittämistä tarkistaa, että faktat ovat edes suunnilleen oikein.
Kehittyneessä demokratiassa, jossa toteutuu vallan kolmijako, ei yleensä ole tarvetta varautua siihen, että ihan just maa saattaakin muuttua diktatuuriksi.
Mitä tekemistä tuolla kahdella minuutilla on tuon kanssa? Jospa se vartija oli opetettu ylivarovaiseksi. Kehittynyt demokratia ei välttämättä pysy sellaisena kauaa. Diktatuureissa ei kansalla ole aseita. Tosin ei Japanissakaan, mutta se on väestöllisesti hyvin homogeeninen maa.
Saksasta tuli diktatuuri vuonna 1933 hyvin nopeasti. Turkkia pidettiin demokraattisena mutta miten nyt on asia?
Väite oli, ettei kellään paikalla olevalla ollut asetta. Tämä ei pitänyt paikkaansa.
Vuosisadan alun Saksan tai edes Turkin pitäminen kehittyneenä demokratiana… joo-o. Toisessa on yhteiskunta täysin sekaisin Versailles’n sopimuksen jälkeen ja vuosisadan vaihteen nationalistista agendaa ajavan koulujärjestelmän lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Toisessa osa kansasta käy sissisotaa hallitusta vastaan.
Mitään järkyttäviä joukkomurhia ei saisi tapahtua, mutta niitä on tapahtunut myös ainakin kahdessa koulussa Saksassakin, missä on hyvin tiukat lait aseiden omistuksen ja kotona asekaapissa lukkojen takana säilytyksen suhteen. Mm. ampujan isä sai syytteen siitä että säilytti panoksia yöpöytänsä laatikossa. Suomessakin on enemmän metsästäjillä sallittuja aseita. Kuten tulipalon varalta, meillä on kouluissa suojautumistoimiohjeet kouluun tunkeutuvan ampujan varalta. Vaikka terroristiuhkaa on monelta suunnalta olemassa , luotan tiedustelupalvelun toimiin.
Eri asia on, kun USA:n perustuslaki sallii käsiaseiden kantamisen eli mukana pitämisen. Äitinä minua järkyttää amerikkalaisten isien ja äitien leväperäisyys, kun luen uutisista, että pikkulapset leikkivät ladatuilla aseilla ja ampuvat jonkun vahingossa kuoliaaksi. Sellaisia vältettävissä olevia vahinkoja sattuu kaiketi useammin kuin meidän uutisissamme kerrotaan. (Toisaalta taas Kinder -suklaamunat ovat niin hengenvarallisia, että tulli takavarikoi ne turistilta.) Käsitykseni mukaan presidentti Obamakin on tehnyt aloitteen aselain muutokseksi, mutta ei onnistunut siinä. Tulevaisuus (presidentinvaalit) näyttää, haluaako kukaan hillitä kannattavaa asekauppaa USA:ssa.
Ei ole sekään salaisuus, että itä-eurooppalasten harjoittamasta salakaupasta voi Saksassakin ostaa melkein mitä käsituliaseita tahansa, sota-aseet mukaan lukien. Jotkut amerikkaiset nauraisivat varmasti kippurassa, jos kuulisivat , että Saksan aselaki sallii minun puolustaa itseaäni myöskin hyökkäävää ihmistä vastaan luonnontuotteella, vegaanilla Oleorosin Capsaecin´illa eli Cayennepippurispraylla. Normaalisti sitä saa käyttää vain karhuja ja susia tai muita vihaisia eläimiä vastaan. Pankkiryöstöt onnistuvat näkäjään yleensä leikkipistooleillakin.
Mä uskon, että tällaisia tapauksia ei voida ikinä kokonaan estää, mutta jos nyt edes saataisiin näistä yksittäistapauksia, kuten ne Saksassa taitavat olla. Obaman ongelma on republikaanien hallitsema senaatti, joka tehokkaasti estää lähes kaikki lakialoitteet, joten ainakaan tämän kauden aikana mitään muutoksia tuskin saadaan. Presidentinvaalien lisäksi olennaista on myös senaatti- ja parlamenttivaalien tulokset, jotka käydään samaan aikaan.
Järkyttävältä tuntuu todellakin, sekä itse teko että sen jälkipuinti. Näitä tragedioita voi aina käyttää edistämään milloin mitäkin agendaa, oli se sitten islamofobia tai aselakien tiukentaminen/höllentäminen. Itsekin olen epäuskoisena seurannut joidenkin amerikkalaisten intoa puolustaa heidän perustuslaillista oikeuttaan kantaa asetta. Toisaalta taas itsekin seksuaalivähemmistöön kuuluvana tuntuu erikoisen pahalta, miten monien mielestä uhrit olivat vähemmän tärkeitä, kun olivat ”vain homoja”.
Mä taas olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vähän lopulta uhrien ihmisarvoa vähäteltiin, ja kuinka moni aiemmin seksuaalivähemmistöihin vihamielisesti suhtautunut on nyt pyörtänyt kantansa. Tavallaan tuntuu, että murhaajan homovastainen agenda koki lähinnä takapakkia, koska niin moni on nyt yhdistynyt sateenkaarilipun taakse. Mieluummin tietenkin näkisi tämän tapahtuvan ilman verilöylyä, mutta jos tästä tapahtumasta on yhtään mitään positiivista seurausta, niin juurikin tämä.
Uutisten mässäily kaiken maailman rikoksilla on mielestäni hyvä pointti, joka varmasti ruokkii pelon ilmapiiriä ja aseiden kantoa. Muistan, kuinka muutin Virginiaan collegeen ja ensimmäiset kuukaudet käyttäydyin kuin Suomessakin, eli kävelin yksin pimeällä ja pidin varoitteluja liioitteluna. Pikkuhiljaa kauhutarinat alkoivat tekemään tehtävänsä ja vikana college-vuonna meillä olikin sitten jo hälytysjärjestelmät kotona ja kuljin aina pippurisumutteen kanssa, aseen ostoakin mietittiin, mikä nyt tuntuu absurdilta. En oikein edelleenkään tiedä, missä määrin tämä turvattomuuden tunne perustui faktoihin ja missä määrin huhupuheisiin (omassa kaupungissani liikkui paljon aivan kamalia tarinoita jengiläisten tekemistä harjoittamasta väkivallasta). Jenkeissähän on korkeat rikostilastot, mutta toisaalta amerikkalaiset ovat lähtökohtaisesti todella ystävällistä ja vieraanvaraista porukkaa, jonka vuoksi tämä survivor-mentaliteetti on jotenkin niin ristiriitaista. Pitää vaan toivoa, että poliitikot yli puoluerajojen heräisivät todellisuuteen ja aseiden määrää saataisiin pian rajoitettua.
Vaikka kokonaisuutena rikostilastot ovat Suomea paremmat, niin löytyyhän Jenkeistä vaikka mitä lintukotoja, joissa ei ikinä satu mitään… ja silti ihmiset pelkäävät. Yhtään väheksymättä ihmisten pelkoa, en itse haluaisi elää koko ajan selän taakse vilkuillen ja rajoittaen omaa elämääni. Minullekin ovat puolitutut sanoneet, että kannattaisikohan ostaa ase asuntomurtoja varten, mikä tuntuu lähinnä absurdilta, kun kaupungin pääpoliiiasema on tuossa viereisessä korttelissa.
Hyvä kirjoitus, avasi vähän munkin silmiä tuon asian suhteen. Suomalaisesta näkökulmasta tuo amerikkalaisten touhu aseiden kanssa on ihan älytöntä, mutta sitä asiaa on syytä yrittää ajatella siellä asuvien näkökulmasta.
Joo, mieluummin yrittää ymmärtää kuin tuomita… vaikka onhan se välillä vähän vaikeaa. :)