Odotetut vieraamme eli minun vanhempani viettivät kanssamme viime viikon, ja perjantaiaamuna lähdimme nelistään pitkäksi viikonlopuksi Etelä-Georgiaan. Vaihtoehtoja lähtöajalle oli kaksi – joko viimeistään puoli seitsemältä tai aikaisintaan yhdeksältä – sillä etelään päästäkseen pitää kulkea Atlantan keskustan läpi, joka on lievästi sanottuna tukossa kuumimpaan ruuhka-aikaan. Päädyimme nauttimaan aamukahvimme rauhassa, mikä tarkoitti, että lounasaikaan olimme parahiksi Maconin kohdalla.
Italialaistyylinen kartano 397 College St Maconin vanhalla alueella
Macon sai meidät pysähtymään lupaamalla Lonely Planetin välityksellä söpön historiallisen keskustan komeine taloineen. Alku ei näyttänyt lupaavalta, sillä rakas opaskirjamme jätti toki kertomatta, missä tarkalleen nämä komeat talot sijaitsevat, ja ajelimme hetken jos toisenkin pitkin katuja, joiden varrella puolessa taloista oli laudat ikkunassa, ja puolet kaupoista olivat kirpparin ja panttilainaamon epämääräinen sekoitus. Hetken harhailun jälkeen löysimme kuitenkin tiemme kahviloiden täyttämälle keskuskadulle, jonka jalkakäytävillä käveli ihmisiä, ja jossa lounastimme hipsterien täyttämässä Dolce Vitassa leipiä, joiden lisukkeena tuli pikkupussit perunalastuja. Jos joku joskus eksyy kaupunkiin, kerrottakoon, että pieni kahvilakeskittymä sijaitsee Mulberry & 3rdin kulmassa.
Historiallisen keskustankin sijainti tarkentui pienen googlettelun jälkeen. Macon sijaitsee keskellä eteläosavaltioiden Black Belt -aluetta. Nimi viittasi alunperin alueen tummaan maaperään, joka oli otollinen muunmuassa puuvillan viljelylle, ja jonka ansiosta 1800-luvun alkupuolella plantaasien määrä alueella lähti jyrkkään kasvuun… ja orjien määrä suorastaan räjähti. Maconille sisällissodan orjakysymys olikin hyvin tärkeä, ja sotaan lähti 23 komppaniaa miehiä. Sodan loppuun mennessä miehistä kolme neljäsosaa oli kuollut ja Maconin keskustan siviilialueita oli räimitty tykinkuulilla. Nykyään valkoiset ovat kaupungissa vähemmistössä, tai voi myös sanoa, että kaikonneet: muuttotappio-Maconin asukkaista 70% on mustia.
Lounaan jälkeen vedimme japanilaiset turistikiekat eli ajoimme avoautolla pitkin katuja kamerat räpsyen ja lähdimme sitten takaisin Interstaten suuntaan. Vielä kaksi ja puoli tuntia ajoa jäljellä viikonloppuretkemme pääkohteeseen, Savannahiin.
Kreikkalaistyylistä antebellumarkkitehtuuria