Jokailtainen ukkosemme, jokakesäinen tornadomme

Suomalaisena olen jotenkin tottunut siihen, että luonnonvoimat harvemmin ovat tuhoisia, tai jos ovat, tuhot ovat hidastempoisia: lumi rikkoo painollaan katon tai jäiden lähtö vie kesämökin laiturin mennessään. Kaupungin asukkina harvoissa myrskyissä kaatuvat puutkaan eivät ole paljon ongelmia aiheuttaneet.

Kuvittelin, että täällä olisi vielä vähemmän luonnonvoimien armoilla, kun ei ole sitä jäätä eikä paljon luntakaan, mutta se taisi olla lähinnä tiedon ja mielikuvituksen puutetta minun osaltani.

Tässä menee juuri tornado Atlantan keskustan lävitse maaliskuussa 2008. (Kuva: Shane Durrance)

Tornadoja kulkee Pohjois-Georgian lävitse noin kerran kesässä, ja tämän vuoden maaliskuussa – tornadokauden ulkopuolella! – sellainen meni tuosta interstaten toiselta puolen vajaan kymmenen kilometrin päästä. Paikalliset suomalaiset kertoivat, että he tuolloin valvoivat läpi yön katsoen The Weather Channelia ja tarkkaillen, milloin pitää herättää lapset ja lukittautua ”turvaan” alakerran vessaan patjan alle parin päivän vesivarastojen ja säilykemuonan kera.

IMG_2067

Tornadotuhoja CNN:n edessä vuonna 2008. Itse CNN-rakennuksen tuhoista kuva täällä.

Tornadot tulevat yleensä myöhään illalla, ja jos lähellä liikkuu tornado, paikalliskanavat antavat varoituksia: Smyrnaan 5 minuuttia, Mariettaan 10 minuuttia, Kennesawhan 15 minuuttia… Toisen maailmansodan jälkeen poistettuja pommiuhkavaroitussireeneitä on palautettu toimintaan tornadovaroitussireeneiksi.

Westin-hotellista, jossa olimme syömässä pari viikkoa sitten, tornado vei mukanaan ikkunoita ja petivaatteita.

Meillä ei vielä näy telkkarista kanavia (eikä välttämättä tulekaan näkymään), mutta suomalaiset tuttavat lupasivat varoittaa meitäkin, jos tornado lähestyy. En tosin ole ihan varma, mitä silloin pitäisi tehdä… pakkautua kodinhoitohuoneeseen? Asuntomme ei ole maan tasalla, mutta ehkä tämä kerrostalona on vähän vankempaa tekoa kuin omakotitalot… ehkä.

Viime maaliskuisen tornadon tuhojen korjausta Mariettassa

Vähän vähemmän kuumottava luonnonvoima, johon täällä kesällä törmää, on ukkonen. Täällä on kesäisin 20-40% mahdollisuus, että illalla ukkostaa. Siis joka ikinen ilta, ja nimenomaan ilta, kun töiden jälkeen voisi viettää aikaa uima-altaalla. Joskus ukkonen menee ohitsemme, salamoi vähän horisontissa ja ripottelee puolisen tuntia niin, että ulkona voi silti jatkaa grillaamista. Joskus taas rankkasade vihmoo uima-allasta, salamat räiskyvät ja rätisevät ympärillä, ja kun yrittää lähteä kuntosalilta kotia kohti, taivaalta rupeaa pukkaamaan sateen ja salamoiden lisäksi rakeita. Viime viikolla oli yksi tällainen ilta, ja seuraavana päivänä lehdessä oli juttua, että joku oli kuollut salamaniskuun pitäessään sadetta puun alla.

Rain in our Pool

Viikonlopuksi on taas ennustettu pahoja ukkosmyräköitä yli 50% todennäköisyydellä. Olimme alunperin miettineet viikonlopuksi kaikenlaista ulkoilua, mutta pitää ehkä miettiä uudelleen.