Joululoman viimeiset päivät

Kolme viikkoa tulee kohta täyteen Suomessa. Päiviin on mahtunut mm.:

• Lunta. Lumi kesti ensimmäiset pari viikkoa, ja sen jälkeen olen kokenut loskaa sekä pari kivuliasta mustelmaa liukastelusta kaduilla.



Aleksanterinkadulla ei katulämmityksen ansiosta lunta näkynyt missään vaiheessa, mutta jouluvalot valaisivat

• Joulu sukuloimassa joulurauhanjulistuksineen ja joulupuuroineen lasten lahjainnostusta seuraten ja itsensä laatikoita täyteen ahtaen – jouluaattona juhlamekossa, joulupäivänä pyjamat päällä koko päivän.



Iiro ja tiukka lätkäskaba sukulaispojan kanssa

• Lisää sukulointia: mummojen kuulumisien läpikäyntiä (ja meidän kuulumisiemme läpikäyntiä mummoille), sukulaislasten kanssa peuhaamista, lapsuudenperheen kanssa lautapelaamista punaviinin ja konvehtirasioiden ääressä pitkälle yöhön.



Kyllä, se olen minä, ensimmäistä kertaa ratsailla aikuisiässä

• Kavereita: parin kanssa kävin syömässä, yhden kanssa teatterissa (voin suositella Kansallisteatterin Patriarkkaa), joidenkin kanssa baarissa, kymmenien kanssa juhlimme uuttavuotta ja monet tapasin kahvihetken tai sushi-illallisen puitteissa jonkun kotona. Myös kavereiden elämässä on tapahtunut puolen vuoden aikana: tutustuin kolmeen uuteen terhakkaaseen vauvaan, kahteen uuteen leppoisaan seurustelukumppaniin ja yhteen sielukkaaseen hevoseen, ja ihailin paria uutta vihki- ja kihlasormusta.



Talven paras juoma -kilpailussa jaettu sija menee glögille ja teelle, joista jälkimmäinen on lumevaikutukset huomioonottaen varmasti maailman paras flunssanehkäisykeino.

• Vietin pari päivää vanhempien sohvan pohjalla potien akuuttia flunssaa ja valvoin pari yötä nenä tukossa ja kurkku koristen.



Monen asunnon paras osa on kirjahylly. Tästä haluaisin lukea melkein kaiken, ja uudelleen ne, jotka olen jo lukenut.

• Luin parikin uutta kirjaa, yhden joululahjaksi saadun ja pari pikkusiskon kirjahyllystä napattua, ja muistin taas, kuinka ihanaa on istua bussissa tai junassa kirjaan uppoutuneena.



Päällimmäinen kirja vielä kesken; alemman luin loppuun viime yönä, kun orastava flunssan paluu esti nukkumisen.

• Ostin itselleni alennusmyynneistä joululahjaksi mekon, josta kysäisin kassalta, missä se on valmistettu. Kassalla seissyt nuori nainen ilmoitti, että itse hän on sen suunnitellut ja todennäköisesti myös ommellut, sillä merkki on niin pieni, että puolet mekoista on itse tehtyjä, toinen puoli lähiseudun ompelijoilla teetettyjä.

Kotiinlähtö on edessä torstaina. Lennot ovat taas Amsterdamin ja New Yorkin JFK:n kautta, joista jälkimmäisellä minulla on vaihtoaikaa vain hitusen yli kaksi tuntia. Immigraatiojonot tietäen, wish me luck…