Berliini on kokemistani kaupungeista se, johon jatkuvasti eniten haluan. — Pilvi / Chicagon lääkäri
Berliini, mun suosikkikaupunki. — Laura / Urbaani viidakkoseikkailijatar
Berliini on mun lempikaupunki ikinä, mahtavaa matkaa sinne! :) — Sofia / Liikkeellä
Viime viikonloppuna Berliinissä ymmärsin vihdoin, miksi niin moni on täysin hullaantunut kaupunkiin. Rosoinen metropoli, jossa vaihtoehtokulttuurit puskevat kivijaloista, yhden kaupunkikeskustan sijaan joka kaupunginosalla on oma tunnelmansa, U-bahnit rämisevät tunneleissaan kellon ympäri eikä kaupunki tunnu ikinä nukkuvan ja arkkitehtuuri todistaa synkästä lähihistoriasta, jota kuitenkaan hädin tuskin huomaa ihmisistä ja elämisenilosta, jota Berliini ja berliiniläiset sykkivät.
Menipä runolliseksi, mutta pääpointtina siis, että kyllä minäkin tykkäsin, eikä tämä varmasti jää viimeiseksi Berliinin reissukseni.
Matkaseurana oli Iiro, joka oli käynyt kaupungissa viimeksi kymmenisen vuotta sitten.
Alexanderplatz & Itä-Berliini
Lensimme Berliiniin Suomesta aikaisin perjantaiaamuna ja suuntasimme pienen hotellilla vietetyn välikuoleman jälkeen lounaalle Alexanderplatzille. Kyseinen paikka oli minulle aiemmin tuttu vain nimenä – en edes ollut tajunnut, että se oli aikoinaan Itä-Berliinin keskustori – joten nyt on hyvä käsitys siitä, miltä DDR:n neuvostorealistinen arkkitehtuuri parhaimmillaan näytti. Rumalta. Samalla siitä tuli kuitenkin jotenkin etäisesti mieleen jotkut suomalaiset kaupunkikeskustat. Eipä näkymä ihan hirveästi eroa siitä, että Helsingin Hakaniemessä kääntäisi selkänsä kauppahallille ja ihailisi eräänkin SAK:laisen liiton päämajaa.
Kaunista.
Alexanderplatzille näkyy TV-torni, jonne moni kiipeää ihmettelemään Berliiniä taivaalta käsin. Me suosimme näiden näkymien sijaan Panoramapunktia, mutta siitä lisää joskus myöhemmin.
Deutsches Currywurst Museumin mukaan Berliinissä syödään joka vuosi 70 miljoonaa currywurstia. Tässä niistä kaksi.
Ruoka Berliinissä
Innostuimme niin saksalaisesta ja erityisesti berliiniläisestä ruoasta, että meiltä jäi kokonaan väliin myöskin kaupungissa vahvasti näkyvä turkkilainen keittiö. Ensi kerralla sitten. Lauantai-iltana lähdimme Kreuzbergiin Bergmanstrasselle syömään erään paikallisen kanssa, jonka olin tavannut viikkoa aiemmin kaupungissa pitkän välilaskun yhteydessä, ja silloin päädyimme sushille, joka oli todennäköisesti hintalaatusuhteeltaan parhainta, mitä olen ikinä syönyt. Ei ehkä ihan niin maukasta kuin jossain huippusushipaikoissa, mutta missä muualla Länsi-Euroopassa tai Yhdysvalloissa voi syödä vatsan täyteen sushia 10 eurolla? Suosittelen siis lämpimästi Aki Tatsu Sushi & Morea tuolla päin pyöriville sushin ystäville.
Oikeasta yläreunasta: baijerilainen ”makkaraparaati”, camembertilla ja lauantaimakkaralla päällystetty lämmin leipä, eisbeiniä eli berliiniläistä sianpotkaa, ja lisää makkaraa. Näistä suussasulava eisbein oli suosikkini, mutta camembertikin maistui, sillä Yhdysvalloissa kaikki hyvät pehmeät juustot ovat törkeän kalliita.
Oberbaumin silta
Tempelhofin lentokenttä
Suurkiitos kaikille Berliinin vinkkejä jakaneille, sillä niiden ansiosta tajusimme käydä Tempelhofin lentokentällä. Kyseessä on yksi kentistä, joiden kautta liittoutuneet pyörittivät Länsi-Berliinin koko huoltoa Berliinin saarron ajan 1940-luvun lopulla, mutta kenttä pyöri vielä 2000-luvulle saakka ja viimeiset kaupalliset koneet nousivat kentältä 2008. Pari vuotta myöhemmin kenttä avattiin puistoksi, ja nyt siellä liikkuivat lenkkeilijät, pyöräilijät, koiranulkoiluttajat, vauvanvaunujentyöntäjät, rullaluistelijat, skeittaajat, leijanlennättäjät ja leijaskeittaajat.
Harvemmin on mahdollisuutta pitää piknikiä keskellä kiitotietä.
Ihmisten lisäksi Tempelhofilla näkyi viihtyvän myyrät sekä yksi tuulihaukka.
Hotelli: Lindner Hotel Am’Kudamm
Kuten aiemmin kerroin, voitin Berliinin-matkan #germany25reunified-Instagram-kilpailusta. Yöpyminen oli järjestetty Lindner Hotel Am’Kudammissa* lähellä Zoologische Gartenin juna- ja metroasemaa, josta pääsi kätevästi ympäri kaupunkia – ja olisi päässyt vielä kätevämmin, ellei junalakko olisi perunut S-bahneja lauantaina. Ku’dammin shoppailukatu välkkyi yötä päivää hotellin ulkopuolella laajoine shoppailumahdollisuuksineen. Me jätimme ostostelut tällä kertaa väliin mutta tykkäsimme silti näkymistä, jotka avautuivat ylimmän kerroksen huoneestamme. Veikkaan, että tuossa huoneessa 724 oli hotellin komeimmat näkymät.
Huone oli siisti ja moderni, joten mitä muuta voi hotellilta pyytää? No aamupalapöytää! Ja se oli täällä erinomainen: laajat leivänpäällisvalikoimat, mukaanlukien himoitsemiani pehmeitä juustoja, paljon mehuja, hedelmiä ja jugurtteja, sekä lämpimiä englantilaistyylisiä aamiaisvaihtoehtoja suoraan buffetista. Viikonloppuisin aamiainen kesti puolille päivin, joten aamu-uniset on kerrankin otettu huomioon. Voin suositella hotellia lämpimästi!
Näiden mainittujen juttujen lisäksi vierailimme Stasin tutkintavankilassa ja ajelimme ympäri keskustaa segwaylla – reissun kohokohta! – mutta niistä lisää myöhemmin. Viikonloppu Berliinissä oli loistava! Seuraavaksi minulla on vuorossa se matkan tylsin osuus: matkalaukun purkaminen…
Hitto mun pitaa kylla paasta Berliiniin uudestaan. Olin siella viikonloppureissulla noin 10 muun vaihtarin kanssa 2010 ja meijan ”opas” oli jarkannyt niin tiiviin ohjelman koko viikonlopuksi, etta omille menoille ei jaanyt ollenkaan aikaa kun hiihdettiin vaan sen perassa paikasta toiseen. En tykkaa tuollaisesta minuuttiaikataulusta! Siksi en varmaankaan saanut kauhean hyvaa kuvaa kaupungista (tai oikeastaan yhtaan minkaanlaista kuvaa!)…
Mua ei minuuttiaikataulu häiritse niin paljoa, mutta oppaan perässä hiihtäminen häiritsee! Tykkään, kun saan jonkinlaisen käsityksen kaupungista kartan kanssa, ja jos vain kuljetaan peräkanaa jonkun mukana, niin mulle jää helposti ihan epäselväksi, missä edes ollaan käyty. Ja ehdottomasti lähdet Berliiniin uudestaan ASAP! :)
Berliinissäkin Segway-mahdollisuus? Palaan kaupunkiin oitis! Menneenä kesänä hullaannuin Segwayhin täysin. Jo kolme kertaa takana, viimeisiin Lissabonissa reilu viikko sitten. Toki hullaannuin Berliiniin ihan sellaisenaankin, kun viimeksi kävin.
Meille kummallekin tämä oli ensimmäinen kerta, ja oli kyllä hauskaa! Hetki kesti, että oppi ohjaamaan, mutta sen jälkeen oli kunnon viiletystä. Fat Tire Bicycles järkkää noita Berliinissä, suosittelen!
Teillä näyttää olleen kiva reissu! Mielenkiinnolla odottelen juttua siitä Stasin tutkintavankilasta, se kuulostaa ihan mun jutulta jos päädyn vielä joku kerta Berliiniin! Mä olen käynyt siellä kaksi kertaa ja en ole vieläkään ihan varma mitä siitä ajattelen :D Viime vuonna olin siellä joulumarkkinoiden aikaan jotka oli kyllä super kivat. Ehkä täytyy vielä tehdä kolmas visiitti sinne :)
Se tutkintavankila oli kyllä aika mielenkiintoinen paikka. Itse luin siitä sopivasti juuri ilmestyneestä Mondosta, jossa oli juttua DDR:n aikaisista nähtävyyksistä. ”DDR-ravintola” ei kuulostanut erityisen herkulliselta, DDR-kirppiskaupat eivät kiinnostaneet, kun nykyään yritän pitää kaiken ostostelun minimissä (mulla on ihan tarpeeksi rojua), ja Itä-Berliinin uimarannat ja puistot eivät olleet täysin yhteensopivia sään kanssa, mutta tuo tutkintavankila oli hyvä vinkki. Ehdottomasti siis tulossa siitä juttu!
Amerikassa Havaijilla Hilossa sai mahan täyteen sushia (noin 15 kpl nigireitä ja makeja) tuolla alle 10 eurolla (about $11). Meksikolaisten tekemää ja superhyvää! Olen luullut hinnan ja laadun kulkevan sushijutuissa käsikädessä, mutta olen ollut väärässä.
Oho, aika hyvä hinta, varsinkin jos oli hyvää! Meillä oli Georgiassa naapurissa sushi buffet, joka maksoi lounaalla vain $9 (plus juoma $3 plus verot $1 plus tippi $2-3, eli kyllähän siitä sitä hintaa kertyi), mutta siinä välillä tuntui, että vatsan täyttävyys perustui siihen, että makeissa oli todella paljon riisiä ja minimaalisesti täytteitä. Mutta joo, silti aika eri hinnoissa kuin mitä Suomessa… taisi sielläkin olla meksikolaiset työntekijät.
Ooh, aamupalapöytä…mmmm…. mun mielestä se on vähän kuin rikos, että monissa hotelleissa aamiaistarjoilu suljetaan kymmeneltä aamulla. Itse en ole aamu-uninen, mutta mies usein on, ja olisi kiva käydä yhdessä hotelliaamiaisella, mutta usein joudun tallustamaan sinne yksin.
Näyttää muutenkin kivalta paikalta. Jotenkin mä en oo koskaan (myöskään?) tajunnut sitä Berliinin hienoutta, mutta sehän onkin mainio syy lähteä käymään siellä vielä joskus! Kiitos hyvästä virtuaalimatkasta :)
We are looking forward to welcoming you! :)
Me ollaan molemmat jossain määrin aamu-unisia, joten todella usein herätään puoli tuntia ennen aamiaistarjoilun loppua ja mennään syömään aamiaista tukka pystyssä. Vasta sen jälkeen suihkut sun muut. Nyt tällä kertaa oli molempina aamuina pakottava syy nousta aiemmin, mutta jos olisin kunnon rentoilulomalla enkä olisi niin nähtävyyksien perään, ehdottomasti suosisin tällaista aamiaistarjoiluajoitusta!
Kiva että tykkäsit. :)
Ah, Berliini on kyllä minunkin lempikaupunkeja Euroopassa! Olen käynyt siellä viime vuosien aikana kahdesti, mutta voisin mennä milloin tahansa uudelleen eikä kyllästyttäisi yhtään. Kiitos sushi-vinkistä, pitää muistaa kun seuraavan kerran menee! Vaikka Berliinissä ei kyllä juurikaan voi mennä vikaan ruuan kanssa, joten ihan sokkonakin onnistuu :)
Vähän tuollainen fiilis mulla tuolla tuli, että siellä ei oikein hirveästi tuntunut olevan turistirysämeininkiä ravintoloiden kanssa, vaan kaikki, missä käytiin, oli erittäin asiallisia hintalaatusuhteeltaan. Ihmetytti myös, että tuolla Panoramapunktin näköalakahvilassa juomat maksoivat kutakuinkin saman mitä melkein 100 metriä alempana, eli sielläkään ei ollut turistilisää. Iso plussa siitä koko kaupungille!
Berliini on kyllä munkin lempikaupunkeja!
Se on se paikka, johon palaa jostain syystä aina uudestaan. Tai no onhan niitä syitä vaikka kuinka ja paljon. Vaikka Berliinissä on tullut käytyä yli kymmenen kertaa, niin jotenkin se on niitä kohteita, joihin tulee matkustettua vähintään joka vuosi. Elokuussa olin siellä viimeeksi ja nyt suunnitelmissa olisi käydä vielä joulukuussa, jotta pääsisi nauttimaan joulutorien tunnelmasta.
Saksassa joulutorit on jotain ihaninta ja koko se aivan erilainen joulutunnelma missä päin Saksaa tahansa. Suosittelen ehdottomasti! :)
Joulutorien ihanuutta voin kompata täysillä! Minä kävin viime vuonna Kölnissä katsomassa ”isomman maailman meininkiä” noissa toreissa (siitä juttu löytyy arkistoista täältä: http://globecalledhome.fi/2013/12/kolnin-joulumarkkinat-ja-dom/ ), mutta tykkäsin ihan piskuisen Luxemburginkin torimeiningistä. Varmaan joka toinen ilta töiden jälkeen luuhattiin siellä toreilla fiilistellen joulua, eikä paljoa haitannut, että paikalliset eivät oikein ymmärtäneet pikkujoulujen konseptin päälle. ;)
Kaverit, jotka kiertelivät joulutoreja oikein urakalla naapurivaltioissa, kertoivat, että hienoin joulutori, missä he kävivät, oli yllättäen Strasbourgissa Ranskan puolella. Minä en sinne saakka ehtinyt viime vuonna, mutta ehkä tänä vuonna pitää harkita vakavasti, koska näillä näkymin piipahdan Luxemburgissa joulukuussa.
MIna en ole koskaan Berliinissa kaynyt. Mies on ollut tyonsa puolesta pari kertaa eika tykannyt ollenkaan. Enpa siis juuri osaa sanoa yhtaan mitaan. Mielenkiintoista olisi menna kaymaan muodostamaan oma mielipide. :) Teilla ainakin naytti olleen hieno reissu.
Jännää, että ei ole tykännyt ollenkaan. Toisaalta työmatkalla helposti jää erilainen käsitys kaupungista kuin turistina, kun joutuu juoksemaan konttorilta toiselle, eikä välttämättä näe muuta kuin lentokentän ja hotellin. Lentokenttä tuolla on tällä hetkellä ihan horror-tasoa, kunnon vanha läävä. Ovat rakentamassa uutta, ja syystäkin…
Olen tosi iloinen että viihdyitte! Tahtoo kans. Myös: Missäköhän Amerikassa saisi saksalaisen aamiaisen? Ehkä vain omassa kotona, täkäläiset ei ymmärrä leikkeleiden kuuluvan muualle kuin lounasleivän väliin.
Ihan hyvä kysymys, en ole oikeastaan tullut ajatelleeksi kun olen ollut vielä aika tyytyväinen huevos rancheroseihin, pannukakkuihin ja pekonimunayhdistelmiin. Ne sopivat minulle, toisin kuin ranskalainen aamiainen, hilloa, croisantteja ja suklaata… Kaikki muu vielä menettelee, mutta millä logiikalla suklaa on osa aamiaista?
Hei. Olen lähdössä ensimmäistä kertaa Berliiniin marraskuun lopussa ja kiva lukea blogeista vinkkejä. Tuolla panoramapunktissa ajateltiin käydä, joten kiva olis lukea kokemuksianne siitäkin. :)
Pitää siis kirjoitella Panoramapunktista vielä tässä kuukauden sisään. :) Siitä voin sanoa jo nyt, että suosittelen menemään puolisen tuntia ennen auringonlaskua ja ottamaan vaikka kahvit tai viinilasilliset yläkerran kahvilassa. Sieltä on tosi hyvät auringonlaskunäkymät.
Kiva että tykkäsit, ja toivottavasti löydät vinkkejä myös uusimmasta Berliini-postauksesta!
Ihana Berliini, vuodesta toiseen. Tempelhof on huippu, ihan paras paikka auringonlaskun aikaan!
Me oltiin siellä kun alkoi jo hämärtyä, mutta oli sen verran vilpoisaa, että ei sitten kuitenkaan jaksettu odottaa itse auringonlaskua. :)