Koska ruokakauppa kertoo enemmän paikallisesta elämästä kuin yksikään matkailunähtävyys, minua kiinnostaa kovasti nähdä, millaisia lähiruokakauppoja teillä on kotimaissanne? Haastan siis nyt kaikki kertomaan, millainen teidän lähiruokakauppa on? Mitä sieltä saa ja miten paljon ruoka maksaa? — Salamatkustaja
Tervetuloa luxemburgilaiseen lähikauppaan! Minulle se on rue de Strasbourgin Cactus rautatieaseman lähellä. Cactus on Luxemburgin suurimpia työnantajia ja ainoa suuri kotimainen ruokakauppaketju maassa, jossa belgilainen Delhaize ja ranskalainen Auchan ovat mukana vankalla jalansijalla, ja ranskalainen Monoprixkin on päättänyt tunkea markkinoille. Oma lähikauppani on ihan vaan marché, vähän niinkuin keskikokoinen Alepa, erotuksena suuremmille supermarchéille ja minikokoisille shoppille.
Ensimmäisenä kauppaan tullessa vastassa ovat lihatiskit, ja nyt pieni varoitus, että luxemburgilaiset syövät sitten lihaa hyvin laajalla skaalalla ja vaihtelevasti. Osa kuvista saattaa olla joidenkin mielestä vähän ällöttäviä.
Lihavalikoima Cactuksessa on selvästi laajempi kuin suomalaisessa Alepassa, ja mukana on aina myös vaihteleva määrä vähän omituisempia lihatuotteita. Tällä kertaa myynnissä ei ollut ikisuosikkia hevosta, mutta sen sijaan seuraavat ainesosat löytyivät rajatuilta hyllymetreiltä:
Kalatiski sijaitsee lihatiskin vieressä, ja minun lähikaupassani se on pieni. Yleensä myynnissä on kalafileitä (lähinnä valkoisia kaloja, joiden nimiä ei tunnista, mutta yleensä myös lohta), kokonaisia kaloja (joita yleensä en tunnista), valmissushia, sinisimpukoita ja kampasimpukoita. Isommissa supermarketeissa on usein oikeat kalatiskit, ja niiden valikoima on ajoittain todella eksoottinen. Sentään haita täällä ei myydä, ja siitä on iso lappu Auchanin kalatiskillä.
Niin, mikroateriat eivät suinkaan ole mikään suomalainen keksintö, mutta täällä maksalaatikon ja lihapullamuusin sijaan on saatavilla sinisimpukoiden lisäksi lehmänkieltä ja currywurstia. Tästä jo huomaa, että sekä Saksa, Ranska että Belgia ovat vaikuttaneet luxemburgilaisten ruokailutottumuksiin.
Myöskään mitään vaatimusta siitä, millä kielellä tuoteselosteet pitäisi olla, ei ole. Ruokakaupassa näkyy iloisesti sekaisin ranskaa, saksaa ja välillä hollantia ja portugalia.
Hevi-osasto on yllättävän samanlainen kuin suomalaisissa kaupoissa. Vain ruukuissa kasvatetut salaatit ja yrtit puuttuvat. Mitään tunnistamattomia hedelmiä harvemmin näkee, mikä kertoo kai eniten siitä, kuinka hyvä hedelmävalikoima meillä on Suomessa. Hevi-osastolta löytyvät myös oliivit, joita tykätään täällä ostaa muovipurkissa kylmästä mieluummin kuin säilöttynä.
Hetken aikaa jo kalatiskillä ehdin ihmetellä, mihin kuivattu kala oli hävinnyt, mutta se olikin siirretty väliaikaisesti hevi-osastolle tomaattien viereen:
Kuten tuosta hintalapusta voi päätellä, bacalhau on täällä myynnissä lähinnä suuren portugalilaisvähemmistön tarpeisiin. Myös kanatiskikuvista voi bongata joistain tuotteista Portugalin lipun. Noin 15%:lla Luxemburgin asukkaista on Portugalin kansalaisuus, ja oletettavasti toisen tai kolmannen polven portugalilaisia on vielä huomattavasti enemmän.
Jos pitää valita yksi asia, joka on Luxemburgin ruokakaupoissa ylitse muiden, niin se on mielestäni ehdottomasti juustovalikoima. Juustoja on paljon, ne ovat hyviä ja ne ovat halpoja. Kiitos, Ranska, tästä vaikutuksesta!
Luulitko, että avainlippu ja kotimaisuus kunniaan on suomalainen juttu? Ehei, tämä on kovaa kamaa myös Luxemburgissa, erityisesti maitotuotteissa, jotka ovat maan päämaataloustuote. Luxemburgilaiset juustot kyllä tunnistaa, ja maitotölkki saattaa olla Luxemburgin lipun väreissä, jotta ihmiset osaisivat ostaa kotimaista. Itse suosin luxemburgilaista, koska uskon, että lehmien hyvinvointi on täällä paremmalla tolalla kuin naapurimaissa: lehmiä näkee laitumilla käytännössä ympärivuotisesti, ja maidon tuottajahinta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna (täällä noin 0,80eur/litra, Suomessa 0,40eur/litra), joten eläinten hyvinvointiin on myös varaa panostaa.
Oikeasti lähikauppani olisi vieläkin lähempänä sijaitseva Monoprix, mutta suurin syy, miksi yleensä jaksan kävellä Cactukseen saakka, on leipomo:
Mikään ei voita tuoretta juuri uunista ulos tullutta patonkia (0,60eur/kpl), rapeakuoriset täysjyväleivät ovat maukkaita ja jos joskus haluan leivonnaisia, niin Cactuksen pienen leipomotiskin valikoima pärjäisi fiineysvertailussa vaikka Stockan herkulle – hinnat vaan ovat murto-osat siitä mitä Stockmannilla.
Kaupan keskiosaa hallitsee paikallisessa mittakaavassa pienehkö valikoima viiniä, jossa tärkeässä osassa ovat ranskalaiset samppanjat ja luxemburgilaiset kuohuviinit. Tunnettujen samppanjatalojen tuotteet alkavat 20 eurosta, pienempien samppanjatalojen tuotteita saa 12 eurolla, mutta itse usein suosin paikallista crémantia, joka on sekin todella hyvää, ja vain 6-8 euroa pullo vähän merkistä riippuen. Pari kertaa vuodessa Cactuksessa on käynnissä samppanja-alet, joista viimeksi raahasin kotiin monta pulloa Suomeen ja Yhdysvaltoihin vietäväksi.
Sellainen ruokakauppa. Ranskalaiseen tapaan tämä ei tietenkään riitä, vaan saman kadun varrella, melkeinpä samassa korttelissa, on myös kalakauppa, lihakauppa ja hedelmä&vihannes-kauppa. Viimeisimmästä ostan välillä mukaan appelsiinimehua, jonka puristan itse kaupan laitteella pulloon. Kallista mutta ah-niin-hyvää.
Vastaavia ruokakauppakertomuksia suomalaisesta näkökulmasta löytyy ainakin Koreasta, Taiwanista, Hong Kongista, Afghanistanista, Australiasta, Etelä-Ranskasta, Islannista, Italiasta, Scotlannista sekä Yhdysvalloista Teksasin ja Washingtonin osavaltioista.
Näiden lisäksi mua kiinnostaisi vielä lukea aiheesta Saudi-Arabiasta, Sveitsistä, Espanjasta ja Portugalista. Miten on, blogien pitäjät? Ja tarttukaa toki kaikki muutkin ulkosuomalaiset bloggaajat aiheeseen!
PS. Vielä on aikaa osallistua laukkuarvontaan blogissa!
Hahah, toi mun teksti on kyl iha maailman vanhin. Tosin, tilanne ei ole juurikaan muuttunut, mitä nyt enempi kokemusta muista ruokakaupoista eikä lähikauppa ole enää Coles. Ehkä jossai vaiheessa vois kirjoittaa päivitetyn tekstin jos jotakuta kiinnostaa.
Kun kerran laittaa nettiin niin se ei sieltä ikinä lähde pois! Eli ihan hyvä teksti vaikka vanha olisikin. :)
Hei, kiva juttu! Tykkään itsekin aina reissuilla havainnoida kulttuurieroja ruoan ja ruokakauppojen kautta. Kana- ja broiskuvalikoimasta kannattaa huomioida, että luomua on ollut saatavana jo vuosia – toisin kuin Suomessa. Toinen lihatiskin ero Suomeen verrattuna on vasikan saatavuus ja valikoiman laajuus.
Ekokassin kyljessä lukee ”Äiti ja isä, älkää unohtako ekokassia!”. Mulla on saksanopinnot takana ja luxoakin yhden tason verran, joten pärjään tavallisimmissa arjen tilanteissa passiivisesti.
Maitojen osalta tarkentaisin, että rasvatonta saa siis kyllä UHT:na. Lauseyhteydestä ei käy ihan selväksi, että tarkoitit sen puuttuvan vain tuoreen maidon valikoimasta.
Sun lähi-Cactus ei ole mun reitin varrella, mutta kenties joskus piipahdan siellä. Juttusi ansiosta mulle kävi selväksi, että Cactus nähtävästi sopeuttaa valikoimansa asiakaskuntaan. Näin ainakin oletan, sillä siankärsiä ja savustettuja sorkkia ei täällä hyvin homogeenisen asukas- ja -asiakaskunnan Walferdangessa ole. Taitavat olla suunnattu asemanseudun monikulttuurisemmalle väestölle :-)
Aino Salminen on viimeisimpänä kirjoittanut: Kevään iloja
Mä en ole huomannut luomukanaa, ja tuossa ihan viikko sitten yritin katsoa, jos kanaa löytyisi Auchanin luomuosastolta luomuna, enkä löytänyt. Oli vaan kaikenlaista kinkkua. Mutta erittäin hyvä, jos sitä jostain löytyy!
Mä en osaa saksaa enkä letzeä, mutta onneksi ruotsin pohjalta pystyy välillä jotain päättelemään. Ja onneksi letzen puhujat puhuvat yleensä myös englantia. :D (En muuten edes tiennyt, että nuo on ekokasseja.)
Olet jo toinen ihminen, joka kertoo mulle rasvattomasta maidosta, mutta sitäkään en ole onnistunut itse bongaamaan, ja olen jo aikoja sitten luovuttanut etsintöjen kanssa ja tyytynyt Luxlaitin 1.5%:iin.
Mäkin mietin hetken ja toisenkin, että kenelle nuo siankärsät yms on suunnattu, ja luulen että olet oikeassa. Ei näitä siis kovinkaan usein täällä näy, tarjonta on tosi vaihtelevaa ja näiden harvinaisempien tuotteiden kohdalla vaihtuvuus suurta. Silti tuntuu, että aina tuolla tiskissä on JOTAIN omituisempaa tavaraa. :)
Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Kelpaisi kyllä mulle lähikaupaksi. Hintaero tänne Zürichiin, jossa lähes kaikki luomuvihanneksia ja maitotuotteita lukuunottamatta maksaa 2-3 kertaa sen mitä kotona, on ilmeisesti huikea.
luimupupu on viimeisimpänä kirjoittanut: Voi voi
Täällä ollaan ruoan hinnoissa samassa luokassa kuin Suomessa maitoa, juustoja ja leipomotuotteita lukuunottamatta, joten varmaankin näin. Nämäkin hinnat riittävät jo saamaan aikaan maineen kalliina maana, ja osa tutuista käy ostamassa ruokansa Saksasta.
Heh, katoin eka etta nuo maidot oli viineja. Samanlaisissa purkeissa kun viinit on Ruotsissa ja Suomessa ainakin :) Noihin elaimiin ja niiden osiin en valttamatta haluaisi tormata kauppareissullani. Mielenkiintoista oli kylla nahda milta itselle niin kaukaisessa ja eksoottisessa Luxemburgissa nayttaa kaupassa!
Emmi H on viimeisimpänä kirjoittanut: Paikalliskulttuuria
Eksoottinen Luxemburg! Tuossa sanapari mitä ei itse ihan hirveän usein kuule. :D Muistan muuten kun ensimmäisen kerran kävin kaupassa, piti hetken jos toisenkin hakea, että missä täällä ovat maidot, kun ei tunnistanut purkkia.
Nama ruokakauppajutut jaksaa kylla aina kiinnostaa, Turkissakin on erittain laaja ja mielenkiintoinen tuo lihavalikoima, kunhan ehdin niin menen kameran kanssa kaupoille :)
Hei kun menet niin linkkaa toki tännekin, niin lisään linkin postaukseen!
Ei vitsit, että kesti kauan tajuta, miksei tuolla heviosastolla ollutkaan CD-levyjä ja mustia bändipaitoja… Menetänkö nyt Suomen kansalaisuuteni? :D Mutta tosi kiva postaus tämä ja olen ihan samaa mieltä tuon lainauksen kanssa, että ruokakauppa kertoo enemmän kuin turistinähtävyydet!
Lyra on viimeisimpänä kirjoittanut: Golden Hair!
Haha, eiks nimenomaan tuo ole todistus siitä, että olet hyvinkin suomalainen – hevimusiikki aina mielessä? ;)
Hauska postaus, kiitos siitä! Minustakin paikallinen ruokakauppa kertoo paljon paikallisesta kulttuurista, sen vuoksi käyn melkein aina reissuilla kiertelemässä ruokakauppoja.
Itse kaipaan entisten asuinmaideni Espanjan ja Kreikan kaupoista etenkin tuoreita hedelmiä ja juustotiskejä. Suomessa on niin vaikeaa kokeilla uusia, tuoreita juustoja varsinkaan edullisesti. Ja hedelmiä saa luonnollisesti vain harvoin kovin tuoreina ja yhtä maukkaina kuin ulkomailta.
Anu Haapala on viimeisimpänä kirjoittanut: Brunssilla SIS. Deli + Caféssa
Voin kuvitella, että Espanjasta ja Kreikasta kaipaa juuri noita, mutta näköjään kaikki on suhteellista: minä Yhdysvalloissa asuessa kaipaan Suomesta juurikin ”edullisia” juustoja (siis ei mitenkään edullisia, mutta halvempia silti kuin USAssa) sekä parempia hedelmä- ja vihannesvalikoimia.
Olipas hauskan arkinen postaus! Mutta siis aivan erilaiseltahan tuolla näyttää kuin täällä Kanadassa, ehkä tartun itsekin siis aiheeseen :D Hauska tuo kuivattu kala hevi ostastolla, jospa se nyt ois kuitenkin vaan väliaikaista. Mutta joo, tuo lihatiski ei houkuta yllättäin yhtään, näin vegenäkökulmasta puistattaa :/ Sen sijaan hyvältä vaikuttaa tuo maidonhinta ja toivottavasti sen mukana tuleva eläinten hyvinvointi. Tuollainen appelsiinimehustandi olisi kyllä aika poikaa täälläkin, ainakin kesällä!
Annika – Tarinoita Maailmalta on viimeisimpänä kirjoittanut: Nisun vinkit Ottawaan
Juu toki tartut! Olisi ihan hauska nähdä, poikkeaako ottawalainen ruokakauppa coloradolaisesta miten. :)
Mä en ole satavarma siitä, kulkevatko tässä tapauksessa maidon hinta ja eläinten hyvinvointi käsi kädessä, mutta kovasti on sormet ristissä että kulkisivat – ja sen verran paljon niitä lehmiä laitumilla näkee, että vaikea uskoa, että parsinavetat olisivat kovinkaan yleisiä. Onneksi Suomessa tähän epäkohtaan on herätty, ja esimerkiksi Juustoportilta saa vapaan lehmän maitotuotteita.
Haaste otettu vastaan! Olenkin jo aika kauan suunnitellut tämmöistä postausta, ensi viikolla lupaan toteuttaa sen :-) Munkin mielestä tuommoinen appelsiinimehu puristin olisi ihana lisä lähikauppaan!
Soile on viimeisimpänä kirjoittanut: Toivepostaus: Ulkomailla työskentely
Mahtavaa! Luulen nimittäin, että sun ruokakauppapostaus olisi mun silmissä aidosti eksoottinen. :)
Shampanja-ale…voi veljet!
Hauskaa, että tuo munkin parin vuoden takainen postaus löysi tiensä tänne :) kiitos linkkauksesta!
Terhi on viimeisimpänä kirjoittanut: Synttäreillä keskusteltua
Hauska, että näitä postauksia alkaa tiettyhin blogeihin kertyä jo parin vuoden takaa. ;) Mielelläni siis linkkasin, kun yhä ajankohtainen juttu!
Tää oli hauska postaus! Mun mielestä ruokakaupoissa käyminen on aina mielenkiintoista kun kun reissussa! Mun on pitänyt itsekin toteuttaa tämä mutta sitten unohdan aina kuvailla :)
Laura/My post-University Life on viimeisimpänä kirjoittanut: Rentoa biitsielämää Sansibarilla
Mulla taas esteenä oli pitkään se, etten kehdannut ottaa järkkäriä kauppaan, mutta onneksi kännykkäkuvistakin tuli ihan siedettäviä. Kirjoitat vaan seuraavalla kerralla kauppalistaan ”kuvia kaupasta”. ;)
Hyvän näköistä teidän kaupassa:) On niin kiva kurkistaa muiden maitten ruokakauppoihin;D
Tein itse samantapaisen postauksen joitakin vuosia sitten (jouduin ottamaan salakuvia;D)
http://appelsiinejahunajaa.blogspot.co.il/2012/10/kaynti-supermarketissa.html
Jael on viimeisimpänä kirjoittanut: Kukkakaaliherkku + #ruokakuvantarina
Ai sinäkin! Käynpä heti lukaisemassa, sen verran vanha tuo sinun postauksesi että en tainnut silloin kauheasti ulkosuomalaisia blogeja vielä seurata. :)
Mahtava haaste! Ja juuri oikeaan osoitteeseen tuli, sillä rakastan ulkomaisia ruokakauppoja! :D Toteutan tämän heti kunhan ehdin vähän kauemman aikaa jossain portugalilaisessa ruokakaupassa pyöriä. Mielestäni ruokakauppa kertoo tosi paljon paikallisesta kulttuurista ja paikallisten ruokatottumuksista. Juuri Kööpenhaminassakin kiertelin oikein ajan kanssa ihan jokaikisen hyllyn läpi, kun se oli jotenkin todella kiehtovaa,
Hienoa, että lähdet mukaan! Jännä nähdä mun puolesta, miten paljon yhteistä Luxemburgin ja Portugalin kaupoilla on, kun täällä kerran on tämä iso portugalilaisvähemmistö. ;)
Tosi mielenkiintoinen postaus, itsekin tykkään ihan turisteillessakin käydä tsekkaamassa paikallisen ruokakaupan :)
Ei kukaan häiriintynyt sun valokuvaamisesta? Meidät melkein heitettiin kaupasta ulos Guatemlassa, kun yritettiin ottaa kuvia :D
Annika – home & away on viimeisimpänä kirjoittanut: Pingviinejä Patagoniassa
Kuvasin aika huomaamattomasti kännykällä, joten enpä tiedä, kuinka moni edes tajusi, että otan kuvia. Joskus aiemmin minut on oikeasti heitettykin ulos kaupasta, kun kuvasin siellä, joten olen vähän varovainen nykyään tämän suhteen – vaikka oikeasti en edes tajua, miksi kaupassa ei saisi ottaa kuvia!
Nämä ruokakauppapostaukset on niin kivoja! Ja erityiskiitos, kun olen viitsinyt koota kirjoituksen loppuun nuo linkit (meidän) muiden maiden ruokakauppajuttuihin!
Heli on viimeisimpänä kirjoittanut: Vino sfuso eli hanaviiniä italialaiseen tapaan
Eipä tosiaan kestä, musta on kiva että kun on tällainen teema niin lukijat löytäisivät helposti samaan teemaan kuuluvia juttuja. :)
Ihan mahtava postaus! Mä käyn aina matkoilla ollessa ruokakaupoissa ihmettelemässä tarjontaa. On tosi kiinnostavaa nähdä, millaisia tuotteita on myynnissä ja mihin hintaan. Nuo valikoimat tuolla lähikaupassasi ovat uskomattoman hyvät. Viiniä ja juustoja ihanat valikoimat! Mun puolesta Suomessakin saisi olla monipuolisemmin lihoja myynnissä. Onhan se vähän kieroutunutta, että monille lihaa syöville eivät Suomessa kelpaa kuin ne ”parhaat” palat (ja valitettavasti kuulun itsekin tähän nirsoilijoiden joukkoon). Nuo ”omituisemmat” osat heitetään Suomessa varmaan roskiin, tai mihin lie menevät – eivät ainakaan lihatiskille myyntiin. Mutta eipä niille taitaisi olla ostajia, kun meillä ei vain väki ole tottunut niihin enää.
Jepa Unelmatripillä on viimeisimpänä kirjoittanut: Los Angelesista etelään ja sananen amerikkalaisista
Täysin samaa mieltä tuosta lihavalikoiman monipuolisuudesta, onhan se nyt tosi sääli jos eläimiä tapetaan eikä edes käytetä hyödyksi koko ruhoa. Tosin olen käsittänyt, että omituisemmat osat jauhettaisiin massaksi ja niistä tehtäisiin makkaroita yms valmistuotteita, että sentään jotain käyttöä niillekin on.