Joka vuosi suunnilleen näihin aikoihin laadin listan ihmisistä, joita haluan muistaa tänä jouluna. Lista on aina monimutkaisten tekijöiden summa: häntä rakastan, hän on ollut tänä vuonna tuki ja turva, hän muisti minua viime vuonna, ja hän on läsnä kun muistan jotakuta muuta. Perhettä, sukulaisia, ystäviä, kavereita. Ja lisäksi pari ”varalahjaa”, jos joku sattuu tavatessa vetämään lahjapaketin esille enkä ollut häntä tajunnut listalle lisätä.
Minun varatumiseni ei ole mitään amerikkalaisiin verrattuna.
Sen lisäksi, että amerikkalaiset tuntuvat lahjovat kaikki kumminkaimat, naapurit ja kaukaisetkin sukulaiset, listalle pitää lisätä myös tuntemattomat. Ne ihmiset, joihin saatat törmätä elämässä, mutta joita yleensä et huomaa. Kas näin:
Siivooja. Matalapalkkaiset alat, jotka suoraan auttavat kotisi ylläpidossa, ovat tippauskulttuurin huipulla. Amerikkalaiset suosittelevat, että annat siivoojallesi joululahjaksi noin yhden siivouksen palkan.
Postikusti. Yhdysvaltojen postiviranomainen on laatinut ohjeistuksen, että postinkantajille ei pidä antaa lahjaksi rahaa, ja että lahjan ei tule olla merkittävästi yli $20 arvoinen. Siis on laatinut ohjeistuksen!
Lehdenjakaja. Jos tilaat jotain paikallista lehteä, tämä kyllä tehdään sinulle helpoksi. Lehden mukana tulee nimittäin joulun aikaan kuori, johon rahalahja ohjeistetaan laittamaan ja jättämään joku aamu oven ulkopuolelle. Sopiva summa on $10-$30 riippuen siitä, tuleeko lehti päivittäin vai vain viikonloppuisin.
Muut kotonasi käyvät tahot. Leikkaako joku nurmikkosi? Anna rahaa. Tilaatko paljon Amazonista? Muista myös UPSin tai Fedexin lähettiä. Mites roskakuski? Muista myös häntä. Uima-altaan huoltomiehet, termiittimyrkyttäjät, pesulalähetti… tiedät miten toimia. Vähintään $20, paitsi jos kyseessä on tiimi, joka työn hoitaa. Silloin $10 riittää.
Kampaaja. Jos sinulla on vakkarikampaaja, hän odottaa sinulta jonkinlaista joululahjaa. Juoruilun tasosta riippuu, tulisiko lahjan olla rahaa vai tavaraa. Kavereita ei tipata!
Pedikyristi. Olin ajatellut vaihtaa vakkaripedikyristiäni, mutta nyt tuntuu, että pidetäänkö minua kylmänä ja saitana, jos teen vaihdon juuri ennen joulua??
Personal trainer, hieroja, kauneushoitaja... Yhden vierailun hinta lienee sopiva, vai mitä? Ja muista myös itsesi lisäksi lastesi käyttämät palvelut, äläkä unohda koiran trimmaajaa!
Näiden lisäksi muistettavien joukossa ovat tietenkin opettajat, omista ranskankurssiopettajista lasten luokanopettajiin. Tämä oli ainoa ammatti, jonka muistaminen nyt joulun alla kiertävillä ”muista näitä ihmisiä”-listalla kuulosti tutulta Suomesta.
Kääk, tuleepa äkkiä kalliiks! Ja jotenkin vieraalta tuntuu tuollainen velvollisuus antaa lahjoja… Nehän on nimenomaan lahjoja eikä palkkioita palveluksista, miltä tuommoinen enemmän kuulostaa. Mutta maassa maan tavalla :)
Tämä koko tippauskulttuurihan on vähän asiakaskohtaista hinnoittelua, kun näiden ammattien palkat ovat paljon Suomea pienemmät mutta tipit sitten korvaavat, ja tippejä maksetaan vähän fiilispohjalta. Mun mielessä nämä on nimenomaan tippejä eikä lahjoja, mutta suhtautuminen varmaan vaihtelee.
Mä oon aikoinani sekä jakanut lehtiä että siivonnut ja toi lahjakulttuuri on kyllä kuulunut molempiin myös Suomessa! Tietysti kellään ei ole ollut mitään pakkoa antaa lahjoja, mutta joulun lähestyessä tosi monet siivouskohteet on jättäneet keittiön/toimistonpöydälle suklaarasian ja kiitokset kuluneesta vuodesta. Musta on ollut tosi kiva että siivoojia, joiden työtä ihmiset ei yleisesti ottaen pidä suuremmassa arvossa (tai pitää mutta ammatti ei ole arvostettu), on muistettu noilla pienillä asioilla. Samoin on ollut aika kiva kun oot ollut taas kerran jonkun lumimyrskyn keskellä jakamassa postia ja joku on syöksynyt etuovesta ulos tuomaan sulle sen samaisen suklaarasian. Toisaalta ei näitä ole koskaan odotettu vaan ne on tullut aina positiivisinä yllätyksinä siinä missä toi jenkkien touhu kuulostaa lähinnä pakotukselta. Mutta toisaalta taas, pakkoa koen minäkin siinä mielessä, että ostan lahjoja tietyille ihmisille vain siksi että he joka vuosi muistavat mua :)
Jasmin on viimeisimpänä kirjoittanut: Kansalaisylpeys, kansalaisidentiteetti ja niiden puute
Tosi kiva kuulla, että siivoojia ja postikusteja muistetaan Suomessakin! Musta tuo suklaarasialla tms pienellä lahjalla muistaminen on tosi kiva tapa. Antoiko kukaan kuitenkaan koskaan rahalahjaa, tai oletko kuullut tällaisesta Suomessa, vai onko tämä pelkästään amerikkalainen tapa?
Rahalahjoja ei kyllä koskaan tullut ja ihan hyvä niin! Musta olisi ainakin tosi kiusallista ottaa rahaa vastaan ns. tuntemattomilta henkilöiltä.
Jasmin on viimeisimpänä kirjoittanut: Kansalaisylpeys, kansalaisidentiteetti ja niiden puute
Aika vaikeaa olisi kuvitella, että jättäisin lehdenjakajalle joulutipin, enhän useimmiten edes näe häntä. Kampaajalle vein viime jouluna itse tehdyn joululimpun ja siivoojille pitäisi keksiä joku pieni kiitos. Itse kun olen opettaja, arvostan harkittuja lahjoja, en niinkään sitä ”pakollista” kahvipakettia, joka kuuluu tapoihin.
Pirita, rouva L on viimeisimpänä kirjoittanut: Miniloma Turussa
Mulla on sama, että jos en näe ihmistä käytännössä koskaan, niin tuntuisi hassulta antaa lahjaa, vaikka etikettiasiantuntijat, joiden juttuja tätä postausta varten luin, painottivat nimenomaan sitä, että pitäisi muistaa niitä ”näkymättömiä” ihmisiä jotka huolehtivat arjen pyörittämisestä.
Jenni, aivan mahtava postaus! Niin hauskasti kirjoitettu! =) Sulla on kyllä sana hallussa! Ja voi ihanat amerikkalaiset, yhyyy mulla on tulee K-A-M-A-L-A ikävä tuohon pähkähullun ihanaan maahan! <3
Just naureskelin, että on se kyllä karseaa miten hyvät ajatukset häviävät vuorokaudessa päästä. Tuolla kävelin äsken juuri räntäsateessa katsetta maasta nostamatta. Ehei, ei olisi tullut mieleenkään hymyillä vastaantulijalle saati sanoa jotain mukavaa. Vaikka olin niin aikonut ottaa tämän tavan mukaani Amerikasta. Mutta kun räntäsade ja ja tuuli iskivät täysillä vasten kasvoja, vedinkin huppua syvemmälle ja vedin askel askeleelta raivokkaampaa ilmettä naamalle.
En voi uskoa, että toissapäivänä vielä söin aamiaista uima-altaalla! Hello from the other side…
Sää vaikuttaa kyllä tosi paljon fiilikseen! Olin tänä aamuna vähän ärtyneellä päällä, mutta jo parin minuutin kävely tuolla auringonpaisteessa sai mielen muuttumaan.
Joulufiilistä sen sijaan on vähän vaikea hakea, kun eikös joulun kuulukin olla pimeä ja kylmä… :D
Aikamoinen muistaminen noissa, huh. Ja varmaan saa hävetä, jos unohtaa! Jo pelkkä varalahja voi kuulostaa suomalaisen korviin vähän ylivarautumiselta, mutta Jenkeissä se ei varmasti ole sitä.
Jenni / Unelmatrippi on viimeisimpänä kirjoittanut: Tallinnan KGB-museo
Mä en oikein tiedä miten näihin pitäisi totta puhuen suhtautua. Itelle ajatus tuntuu niin vieraalta, mutta toisaalta taitaa vain kuulua asiaan… ehkäpä välttelen loppukuun kaikkia palveluita.
No jo on melkoista, että paikallislehden mukana tulee oikein tippauskuori! :D Luulisi, että ovien ulkopuolelle jätetyt kuoret houkuttelisi epärehellisiäkin kuorien poimijoita.
Mutta kuten Jasmin tuossa aiemmin jo kommentoi, osa näistä on pienemmässä mittakaavassa käytössä Suomessakin. Ainakin siivoojaa muistetaan meidän työpaikalla (muistaisin varmaan kotonakin, jos mulla olisi varaa siivoojaan…), mutta aika vähän sitten muita. Huhhahhei vaan tälläiselle ei-jouluihmiselle, jos pitäisi vähän joka toista puolituttua alkaa lahjomaan. :D
Elina | Vaihda vapaalle on viimeisimpänä kirjoittanut: Junalla safarille
Mä myös luulisin, että Amazon.comin tapa jättää kaikki paketit oven ulkopuolelle, houkuttelisi epärehellisiä, mutta ilmeisesti sitten ei! Mä en joskus tajua tätä, että murtovarkaita pelätään niin paljon, että ostetaan kaikille aseet kotiin, mutta sitten kuitenkin usean sadan paketteja ei suinkaan tarvitse hakea postista tai ottaa vastaan henkilökohtaisesti, vaan ne voi huoletta jättää oven ulkopuolelle hengaamaan.
Ei apua, mä just mietin tätä asiaa viime viikolla, koska mulla on aika kosmetologille ennen joulua! Oon käynyt tällä kosmetologilla säännöllisesti. En tippaa häntä koskaan, koska hän omistaa paikan ja on ainoa työntekijä siellä ja omistajaa ei kuulemma tarvitse tipata (joskin siitäkin on erilaisia näkemyksiä…). Mutta nyt viime viikolla jouduin ihan paniikkiin siitä, etten tiedä, miten nyt ennen joulua kuuluu toimia. Tulee joulu aika kalliiksi… Inhoon tätä tippaustapaa! :D
hannael on viimeisimpänä kirjoittanut: Joulukuu saapui
Mua hämää todella paljon juuri tuo, että jos on omistaja, niin pitääkö tipata, ja mistä sellaisenkin asian tietää. Pääsisi niin paljon helpommalla, jos hinnat vaan olisi mitä ovat ja arvailu jätetty pois!
No jo on melkoista, että paikallislehden mukana tulee oikein tippauskuori! :D Luulisi, että ovien ulkopuolelle jätetyt kuoret houkuttelisi epärehellisiäkin kuorien poimijoita.
Mutta kuten Jasmin tuossa aiemmin jo kommentoi, osa näistä on pienemmässä mittakaavassa käytössä Suomessakin. Ainakin siivoojaa muistetaan meidän työpaikalla (muistaisin varmaan kotonakin, jos mulla olisi varaa siivoojaan…), mutta aika vähän sitten muita. Huhhahhei vaan tälläiselle ei-jouluihmiselle, jos pitäisi vähän joka toista puolituttua tippailla.
Elina | Vaihda vapaalle on viimeisimpänä kirjoittanut: Junalla safarille
Ainakin täällä Floridassa sanomalehden mukana tulleessa kuoressa on lehdenjakajan osoite valmiina ja se postitetaan, Toisen tilaamani lehden laskun maksamisen yhteydessä (tietokoneella) kysytään kohteliaasti että lisätäänko tippi. Ja aina lisään.
Huh, empä olisi tälläistä edes ajatellut! Luojan kiitos Australiassa ei harrasteta tippaamista, olisi nimittäin tämäkin suomityttö aika hukassa tuon touhun kanssa. Ymmärrän kyllä homman pointin, mutta kyllä se kieltämättä hieman kismittää, sillä itse haluan mieltää lahjojen oston mukavana ja etenkin vapaaehtoisena juttuna. Vihaan jo muutenkin turhia lahjoja, joita keksitään väkisin koska on ”pakko”. Vaan maassa maan tavalla. :)
Helena on viimeisimpänä kirjoittanut: Tiimalasissa
Tässä kai tarkoitus on yleisemmin antaa rahaa kuin lahjoja näille henkilöille, joten vähän samalla tavalla ”vapaaehtoista” kuin tippaaminen yleisestikin Yhdysvalloissa. Ei siis missään määrin vapaaehtoista, ja satikutia tulee jos unohtaa!
Hahhah.. Mutta sehän on kiva, että annetaan oikein ohjeistukset niin ei tarvitse miettiä ;)
Kyllä tosiaan Suomessakin ainakin postinjakajia toiset muistaa, samoin neuvolan henkilökuntaa tai sairaaloiden, mutta eihän se nyt yleistä ole.
Täällä meillä kiertää kyllä jouluna ainakin roskakuskit ja joku palokunta pyytämässä joulurahaa. Täytyykin muistaa taas varata käteistä tai olla avaamatta ovea, ne kun ei varsinaisesti ihan matalapalkkaisia täällä ole :D
Postinjakajalle jätin yhtenä vuonna suklaata kun oltiin jo tultu tutuiksi.. Mut en mä tiedä antoiko muut tai mitä se siitä ajatteli :)
Mulla ei ole koskaan tullut mieleenkään lahjoa postinkantajaa, mutta varmaan tulisi, jos olisi jotain kautta tutustunut (tai edes kunnolla nähnyt naaman).
Palokunta on vähän hassu. Siis pyytävätkö he ihan itselleen rahaa, vai jotenkin yleisesti paloaseman virkistystoimintaan? Jälkimmäisen ymmärtää mutta ensimmäinen aiheuttaisi mussa silmänpyörityksiä.
En mä vaan tiedä, mihin se palokunta sitä rahaa pyytää… :) Joskus joku läheinen vpk onkyllä käynyt hakemassa ”karkkiraha” Nikolauksen päivän kulkuetta varten. Sen nyt ymmärtääkin, kun sinne voi omatkin lapset mennä niitä karkkeja hakemaan. Mutta kyllä tässä joulun alla noita rahan pyytäjiä välillä käy. Omakotitalo-asumisen huonoja puolia.. Oon myös huomannut, että samat keräykset toistuu vuodesta toiseen. Aina keväällä joku läheinen päiväkoti tulee pyytämään vanhoja leluja jotain installaatiota varten (?!).. Mutta se nyt ei tietty tippaamiseen liity :)
Tuo tippaaminen on oma taiteenlaji, itse olen siinä perisuomalainen ja tippaan vaan jos saan erikoisen hyvää palvelua, enkä valitettavasti muista ajatella ajatella asiaa siltä kantilta, että työnantajat eivät maksa alaisille koko palkkaa. Mulla pukkaa jo ressiä parin viikon loman aikana, paljonko? Onko summa ok? Vai ei? En uskalla edes ajatella miten ressaantunut olisin jos asuisin tippikulttuurissa! Veikkaanpa että kampaaja ja kosmetologi käynnin hoitaisin marraskuussa ;) Toki luonnollista olisi tipata esim. postinkantajaa tai roskakuskia jos heidät tuntisi ns. Paremmin ja rupattelisin heidän kanssa päivittäin, meillä paketteja tuo useat eri henkilöt vaikka onkin pienehkö paikka. Siivoojaa tippaisin ehdottomasti, hänhän olisi minun työntekijä ja minä arvostan suuresti heidän työtä, miten ihanaa tulla raikkaaseen ja siisti kotiin, siivooja onkin tänä vuonna 1. Lahjatoiveeni! Tykkään suomalaisesta tipittömättä kulttuurista enemmän, missä työnantaja hoitaa palkanmaksun sekä muistamisen jouluna ja asiakkaat maksavat palveluista selkeän hinnan, kukin voi tipata tai olla tippaamatta omien mieltymysten mukaan…
Martan Matkassa on viimeisimpänä kirjoittanut: 5. Sinterklaas ja kiistelty apuri Musta Petteri
Inhosin aiemmin tätä tippauskulttuuria, mutta nykyään siinä on ruvennut näkemään puolensa, kun Suomessa on alkanut huomaamaan huonoa asiakaspalvelua, jota aiemmin piti vain ”käytännöllisenä” tai ”suorasukaisena”. Aluksi stressasin tippausta paljonkin, mutta parin vuoden aikana peruselämiseen liittyvä tippaaminen on mennyt niin selkärankaan, ettei sitä tule paljoa ajateltua. Poikkeustilanteissa (esim juuri tällaiset joulujutut) olen vielä ihan ulalla!
Mielenkiintoista! mielestäni tuo siivoojan lahjominen on hyvä idea :) siis etenkin jos siivooja on ollut ahkera, ei tietenkään silloin tarvitse lahjoa jos siivoojalla on esimerkiksi tapana vain esittää että siivoaa ja häipyy heti. Kaikenlaiseen tullut törmättyä matkoilla. Olen myös törmännyt uskontoihin joissa ei joulua vietetä mutta ilmeisesti niissä kulttuureissa saa kumminkin vastaanottaa lahjoja. Kun taas minulla on se periaate etten ehkä jakele kumminkaa lahjoja aivan kaikille. Siis tarkoitan tällä sitä että jos henkilö ei edes vietä joulua miltään osin uskontonsa vuoksi niin miksi sitten vastaanottaa lahjojakaan. Mielipiteitä on monia. Euroopassa ei onneksi yleensä ole pakkotippaamiskulttuuria, vaikka tuossa tapauksessa että muistetaan esim. siivoojaa se on hyvä asia. Toisaalta taas esim. Italiassa täytyy ravintoloissa käydessä maksaa pöytämaksu, rinnastan sen tuohon tippimaksuun vaikka nimi on eri
Susanna on viimeisimpänä kirjoittanut: I Love Traveling and I can’t stop going because I Love traveling too much
Mä en ole koskaan rinnastanut pöytämaksua tippiin, koska pöytämaksu on aina saman suuruinen riippumatta pöydän hyvyydestä. Toisaalta onhan täälläkin automaattitippejä tietyissä tapauksissa, joihin ei ilman suurta vänkäämistä voi pahemmin vaikuttaa…
Meillä tippaaminen on aina vähän stressaamisen ja väittelyn aihe. Tuleekin siitä heti mieleen tämä hauska mutta järkevä video: http://www.huffingtonpost.com/2015/01/13/why-tipping-should-be-ban-adam-conover-college-humor_n_6462350.html
Timo on viimeisimpänä kirjoittanut: Timo ei asu täällä enää
Tuossa on kyllä sinänsä hyvä pointti, että hyvien asiakaspalvelijoiden kannustaminen ja kouluttaminen pitäisi olla työpaikan eikä asiakkaan tehtävä.