Pari viikkoa sitten Trump kävi kampanjoimassa Coloradossa, ja päätin lähteä kuuntelemaan mitä tällä kuulema karismaattisella puhujalla oli sanottavana sekä katsomaan, keitä siellä vaalitilaisuuksissa oikein käy. Kun kerroin asiasta Facebookissa, eräs tuttu kommentoi: Be safe.
Naureskelin ensin ajatukselle – kai nyt vaalitilaisuuteen voi kehittyneessä demokratiassa osallistua ilman väkivallan uhkaa? – mutta ajatus jäi kätemään takaraivoon. Kun sitten kauniina lauantaina suuntasimme kohti vaalitilaisuutta, fiilis oli vähän epävarma, oliko tämä hyvä idea.
Olimme tähdänneet olevamme paikalla noin tunti ennen Trumpin saapumista, mutta tavoite ei ihan onnistunut. Jo parin kilometrin päässä vaalitilaisuuden pitopaikaksi valitusta rodeosta jäimme jumiin liikenneruuhkaan, joka oli pitkälti vaalitilaisuuden aiheuttama. Kun saimme auton lopulta parkkiin, jouduimme kävelemään yli kilometrin autokauppojen takapihojen ja ojien poikki, ja lopulta ehdimme paikalle juuri ennen tilaisuuden alkua. Lato, jossa Trump puhui, oli jo aikoja sitten täynnä, joten tyytyminen oli seisomapaikkoihin ulkona, jossa pystyimme seuraamaan tilaisuutta isolta ruudulta.
Matkalla paikalle parista ohiajavasta autosta kuului vihaista huutelua Trumpin kannattajille. Nämä vastasivat samalla mitalla ja dissasivat toisilleen ”liberaaleja” suvaitsemattomuudesta. Rodeon läheisyydessä alkoi kuulua rytmikkäitä U-S-A-huutoja.
Kannatuskyltit olivat tilaisuudessa kiellettyjä, joten ihmiset olivat paikanneet tilannetta painamalla sanomansa paitoihinsa. Abortinvastaisia paitoja näkyi jonkin verran, ja vielä useammassa paidassa oli lainaus Raamatusta. Monella oli asemyönteinen paita – ”minun aseeni voit viedä vain asein” – ja erityisesti naisilla näkyi iskulauseena Hillary Clintonin deplorables-kommentista väännetty ”Adorable Deplorable”-sanapari glitterillä varustettuna. Amerikanlippuja, metsästäjäntakkeja, cowboy-hattuja. Päätellen ruuhkan suunnasta moni oli saapunut Denverin lähiössä pidettyyn vaalitilaisuuteen vuorilta, ja mustia en tainnut nähdä katsomossa yhtäkään. Sen sijaan paitamyyjistä poikkeuksetta kaikki olivat vähemmistöjen edustajia.
Trumpin astuessa lavalle hurraukset kaikuivat villinä myös ladon ulkopuolella. Trump jaksoi puhua reilu puoli tuntia, minkä aikana yleisö usein keskeytti hänet hurraahuudoilla. Kuulijat olivat täysin messissä, ja naisia taisi olla vähän enemmän kuin miehiä. Kun Trumpin puhe kääntyi Crooked Hillaryyn, vieressäni seissyt viisikymppinen nainen huusi tasajalkaa hyppien: Jail that bitch! Minä pelkäsin, että joku kohta tajuaa, etten ole innoissani enkä taputa.
Tilaisuuden loppuessa suuntasimme Iiron kanssa hiljaisuuden vallitessa poispäin. Hiljaisuuden, koska olo tuntui tyhjältä, mutta myös siksi, että olin spotannut usemmankin Speak English or get the fuck out of my country!! -tekstin. Portilla pari anti-Trump-protestoijaa huusi Trumpin vastaisia iskulauseita, ja Trumpin kannattajat reagoivat huutelemalla takaisin samalla mitalla. Liekö ollut paikalla olleiden poliisien ansiota, ettei huutelu eskaloitunut.
Tilaisuuden jälkeen lounaalla pohdin, että olipa masentava tilaisuus. Harvemmin vaaleissa minulle on tullut tunne, että yksi ehdokkaista olisi suoraan juuri minua vastaan, mutta Trumpin tilaisuudessa tuntui juurikin tältä. Lohduttauduin sillä, että Trumpista tuskin tulisi presidentti, kun mielipidemittaukset olivat mitä olivat. Tunsin kyllä Trumpin kannattajia ja olin jo pitkään varonut asiakkaiden kanssa politiikasta puhumista tavallista enemmän, mutta kaikkien skandaalien jälkeen Trumpin valinta ei vain tuntunut mahdolliselta.
Tänään olen shokissa. Harmitta, surettaa. Henkilökohtaisesti pelkään jossain määrin tulevaa, koska Trumpin valinta presidentiksi tuo tulevaisuuteen epävarmuuden tunnetta, mutta vielä enemmän pelkään, miten käy amerikkalaisten. Vaalikampanjan aikana kävi selväksi, että kansa on jakautunut vahvasti kahtia: ei pelkästään ole kaksia eri mielipiteitä tai arvomaailmoja, vaan ihan koko maailma, missä eletään, saattaa olla täysin eri poliittisista mielipiteistä riippuen. Seurataan eri medioita, liikutaan eri piireissä… ja jos kaveri kannattaakin väärää puoluetta tai ehdokasta, olen useammasta tapauksesta kuullut, jossa se yksistään riittää katkaisemaan välit.
Tuntuu, ettei Yhdysvallat ole ollut näin jakautunu sitten sisällissodan. Kuinka kansan saisi yhdistettyä ja puhaltamaan yhteen hiileen? Ratkaisemaan suuria haasteita, joita tulevaisuus tuo tullessaan? Saamaan oikeastaan ikinä mitään aikaiseksi tappelun ja vänkäämisen sijaan? Vähentämään sitä vihan tunnetta, mitä moni tuntee ”väärää” puoluetta äänestänyttä kohtaan?
En tiedä. Varmaa kuitenkin on, ettei Trump ainakaan edistä tätä.
Tää on aivan käsittämätöntä.
Mies on amerikkalainen. Ollaan aina silloin tällöin puhuttu muuttavamme joskus sinne päin.
Tänään Miehen äiti soitti heti aamusta. Kysyi kai me olemme muuttamassa keväällä sinne (äidit.. ollaan puhuttu koko ajan lähtevämme aasiaan, hän silti elää kuvitelmassa että muutamme lähelle häntä). Mies parahti puhelimeen, että emmehän me nyt enää voi. Muutto Amerikkaan muuttuu taatusti hankalammaksi. ”Mutta Trump puhui vain meksikolaisista”, oli Miehen äidin vastaus. Ja lopulta hän onnistui kääntämään, että on Clintonin vika, koska Trump joutuu hankaloittamaan nyt KAIKKIEN maahan pääsyä, jottei meksikolaisia tulisi enempää (?)..
Pidän kovasti Mieheni äidistä eikä hän pahaa tarkoita, mutta hän on loistava esimerkki siitä, miten ihmiset ei vain ajattele. Ja miten pieni se heidän oma maailmansa on.
Mulle on kanssa useampi kaveri sanonut omiin tuskailuihini, että ”eihän tämä sinua koske, koska et ole muslimi” tms. Vaikka itselle ei olisikaan uudella presidentillä suoraa lakitekstillistä vaikutusta (enkä siitäkään olisi täysin varma), niin kyllähän tämä vähintään fiiliksen tasolla vaikuttaa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä epätervetulleeksi asuinmaassani kuin mitä vaalien jälkeisenä aamuna.
Kiitos kiinnostavasta kuvauksesta, miltä Trumpin kannattajajoukko paikan päältä katsottuna näyttää ja tuntuu. Itse kun on niin vaikea käsittää koko juttua. Erityisen käsittämätöntä on juuri lukemani tilasto, jonka mukaan 50 % naisista äänesti Trumpia ja vain 44 % Clintonia. En voi ymmärtää. Italia rämpii yhä samanlaisen misogynistin Berlusconin jäljiltä, oisivat ottaneet opikseen. Vaaleista olen tietenkin puhunut täälläkin paljon, koska suuri osa ystäväpiiristäni on amerikkalaisia. Kaikki heistä äänestivät (tietääkseni) Clintonia, ulkomailla asuminen viimeistään avartaa. Amerikkalaisethan muodostavat varsin suuren siirtolaisyhteisön aika monessa maassa USA:n ulkopuolella, minkä Trump kätevästi unohtaa. Vaikka tietenkin he ovat expateja, eivätkä siirtolaisia, vaikkei kaikilla paperit ja työluvat ihan kunnossa olekaan.
Jään odottamaan raporttia paikan päältä, miltä siellä näyttää sitten vuoden alun jälkeen!
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta on viimeisimpänä kirjoittanut: Maanjäristyksen jälkeen
Suomen keskusteluita seuranneena välillä tuntuu, että osa suomalaisistakin on unohtanut maahanmuuttajista puhuessaan, että moni suomalainen on maahanmuuttaja ulkomailla. Mamut sitä mamut tätä… itse mamuna välillä karmii.
Mä kyllä vielä toivon/uskon että tää muuttuu hyväks :) Ainakin haluan uskoa, että käyttäytyminen nyt kampanjoinnin aikana olisi vain äänien kalastelua ja mieleen painumista. Että yhdessä kongressin kanssa homma pelaisi hyvin. Ei luovuta toivosta ennen seuraavaa maailmansotaa ja karkotuksia :D Hiltto… siis Hillaryn menneisyydestä luin oikeastaan vasta eilen.
Sara┃Sara’s Fab Life on viimeisimpänä kirjoittanut: NAME: Nojatuolimatka Hawajille!
Mä en jaksa tuohon uskoa, vaikka pahimpia ylilyöntejä kongressi varmasti rajoittaa. Kongressi on kuitenkin republikaanien vallassa, eikä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle republikaaneilta yleensä löydy ymmärrystä. Mutta toivotaan, että olen väärässä!
Olen järkyttynyt. Sitä vaan uskoi viimeiseen asti, ettei amerikkalaiset voi olla niin uunoja, että äänestää tuon sketsihahmon presidentiksi, mutta niin siinä näköjään vain kävi. Tuo käytös, mitä kuvasit vaalitilaisuudessa on vain jotain ihan kamalaa. Ihan kuin se porukka olisi jossain ihmeellisessä hurmostilassa.
Elina | Vaihda vapaalle on viimeisimpänä kirjoittanut: Mitä maksoi viikon omatoiminen Kanadan matka ja mitä siihen sisältyi
Hurmostila todellakin kävi itselläkin mielessä osan porukasta kanssa. Etenkin se vieressä seissyt nainen… siis kuka saa päähänsä huudella jotain tuollaista? Etenkin kun naisen edessä seisoi vanhempiensa seurassa pari pikkutyttöä?
Onpa ollut pelottavan kuuloinen tilaisuus. Kiitos kiintoisasta postauksesta!
Mielenkiintoinen postaus! Sun kokemus tukee niitä käsityksiä ja olettamuksia joista olen itse lukenut ja kuullut opettajiltani.
Tuo kahtiajakautumisen fiilis tuntuu kovin tutulta Suomenkin tilanteen perusteella (mittakaava täällä on tietysti aivan eri eikä Suomella maailmanpolitiikassa ole juuri roolia; tarkoitankin tässä Suomen ”persut” vastaan ”kukkahattutädit” -ilmapiiriä enkä yritä rinnastaa USA:ta ja Suomea muuten). Kanssakäymisestä tuntuu hävinneen täysin toisten kunnioittaminen, ja on siirrytty törkeään solvaamiseen ilman mitään filtteriä. Osa jengistä päästää suustaan ihan mitä sylki sinne sattuu tuomaan. Mun mielestä Trumpin voitto on osa maailmanlaajuista ilmiötä, jossa harkitsevainen keskustelu on ihan kokonaan unohdettu ja keskitytään mieluummin väkivallan lietsomiseen, provosointiin ja toisten ihmisten mahdollisimman törkeään haukkumiseen. Elämme mielenkiintoisia aikoja…
Jenni / Unelmatrippi on viimeisimpänä kirjoittanut: Vogel-vuorella hakemassa lintuperspektiiviä
Erittäin hyvä kommentti ja aivan samaa mieltä. Ikään kuin takavuosien pahimmat internettrollismit olisivat valuneet kasvokkain kanssakäymiseen.
Mulla ei riitä ymmärrys. Vieläkään. Tiedän yhden työkaverin, joka äänesti Trumpia. Muuten koko paikka on täynnä maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjen edustajia, firman perustajaa myöten. Vaalien jälkeen tämä työkaveri vähän anteeksipyydellen tuli juttelemaan meidän porukalle, että ei äänestänyt teitä tai teidän oikeuksianne vastaan, mutta NE MUUT. Kukaan ei sanonut mitään, tuijotettiin vaan. On ollut vähän vaivautunut olo, mutta en voi mitenkään hyväksyä että joku väittää olevansa kaveri ja välittävänsä meistä ja silti äänestää näin. En myöskään jaksa vielä yhtään sitä ”no meidän nyt pitää kuunnella sitä toista puolta”. Mitä jos se toinen puoli, se vanhastaan hyvin etuoikeutettu puoli vuorostaan kuuntelisi?
Salla on viimeisimpänä kirjoittanut: After the Shock
Aika paikkansapitävä tuo pointti vanhastaan etuoikeutetuista. Kun vanhemmat valkoiset miehet valittavat, että heitä ”syrjitään”, niin useinhan se tarkoittaa vain sitä, etteivät he ole enää yhtä etuoikeutettuja kuin aiemmin.
Täällä Ranskassa toitotettiin niin voimakkaasti Hillaryn voittoa jo ennakkoon, että lopputulema tuntui suorastaan epäuskottavalta. Nyt pelkäämme tietysti tulevia Ranskan pressanvaaleja. Niiden aika on ensi keväänä. Ilmeiseti mikä tahansa on mahdollista myös täällä. P.S. Blogissani on sinulle tunnustus!
Nuo Ranskan pressanvaalit todellakin pelottaa. Siinä olisi Trumpilla aika vahva samanmielinen G8-kokouksissa.
Kiitos ihan mielettömästi tunnustuksesta! Viime aikoina vapaa-aika blogin kanssa on jäänyt todella vähiin eikä inspistäkään aina ole, joten päivitystahdin hitaudesta huolimatta tällaisen tunnustuksen saaminen piristää päivää. :)