Babymoon Arizonan Sedonassa – patikointia ja punakiviä aavikolla

Viime lokakuussa ostimme halvalla lomapaketin, joka sisälsi kolme yötä erään pienemmän amerikkalaisketjun resorteissa. Alkuperäisenä ajatuksenamme oli lähteä Virginia Beachille kesäkuussa, mutta kun vain pari viikkoa myöhemmin saimme tietää odottavamme vauvaa syntyväksi heinäkuun alkuun, suunnitelmia piti hieman muuttaa. Sopivaksi ajankohdaksi lomalle valikoitui pääsiäinen huhtikuussa, ja koska Virginia Beachilla olisi tällöin vielä vähän viileää, kohteeksi vaihtui Sedonan kaupunki Arizonassa.

Lomasta tuli saman tien meidän babymoon, eli viimeinen pariskunnan ihan vaan kahdestaan viettämä loma ennen vauvan syntymää. Yhdysvalloissa tämä konsepti on melkein yhtä suosittu kuin honeymoon, häämatka. Yleensä babymoon-kohteiksi tupataan suositella rantalomakohteita ja ajankohdaksi raskauden toista kolmannesta, jolloin matkustaminen on vielä helpohkoa. Me lähdimme keskelle aavikkoa patikointikohteeseen raskauden viimeisellä kolmanneksella, koska miksipä ei.

Mistä Sedona sitten on tunnettu?

Sedonan pikkukaupunki sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä Phoenixista pohjoiseen, toiset pari tuntia Grand Canyonista etelään. Me matkasimme sinne lentämällä Phoenixiin ja vuokraamalla auton. Tämä oli jo toinen kerta kun kävimme kaupungissa: viimeksi pysähdyimme siellä nopeasti osana pidempää roadtrippiä.

Sedona on vähän hassu yhdistelmä luontomatkailua, hyviä resortteja ja ravintoloita, ja ihmeellistä new age -hippeilyä. Jälkimmäisellä saralla Sedona tunnetaan energiapyörteistään (spiritual vortex), joita alan asiantuntijoiden mukaan sijaitsee useita kaupungin alueella. Keskustassa on tämän takia useita vähän hihhulihtavia kauppoja, joissa myydään kaikenlaista energiahärpätintä hengellisyyttä parantamaan. Ei varmaan yllätä ketään, että me keskityimme vierailullamme luontoon ja niihin ravintoloihin.

Sedona: patikointireittejä punakiven ja aavikon keskellä

Sedona on täynnä upeita lyhyempiä ja pidempiä patikointireittejä, joista me valikoimme tällä reissulla niitä lyhyempiä. Näitä kahta reittiä voin lämpimästi suositella kelle vaan kunnosta riippumatta:

• Sugarloaf Mountain. Lyhyehkö kipuaminen upealle näköalapaikalle, joka ei jostain syystä ole yhtään niin suosittu kuin moni muu alueen patikointireitti. Me löysimme tänne, kun ensimmäiseksi aikomallemme reitille ei löytynyt alkupisteestä parkkipaikkaa. Sugarloaf Trailheadillakin oli parkkipaikka täynnä, mutta ympäröivillä kaduilla on runsaasti kadunvarsipysäköintiä. Lisätietoa reitistä AllTrailsissa.
• Seven Sacred Pools. Tämä on yksi suosituimmista Sedonan patikointireiteistä, ja lähtöpisteen parkkipaikka on todella pieni, joten olimme lähtövalmiudessa jo ennen aamukahdeksaa – mikä oli hyvä, koska parkkipaikalta tuskin olisi löytynyt paikkaa enää puolta tuntia myöhemmin. Reitti on kaunis, mutta itse lammikot olivat puoliksi kuivuneita eivätkä siten säväyttäneet samalla tavalla kuin niistä otetut lukuisat Instagram-kuvat. Lisätietoa reitistä AllTrailsissa.

Sedona: fine diningia ja taidetta

Sedonan kaduilla kulkiessa tuntuu, että joka toinen liiketila on taidegalleria. Alueella ilmeisesti asuu paljon taiteilijoita, ja komeat punaiset kalliot varmasti toimivat inspiraation lähteenä. Eniten gallerioita löytyy Tlaquepaquen taide- ja käsityökeskuksesta, jonne piipahdimme yhtenä päivänä lounaalle. En muuten vieläkään tiedä, miten tuon alueen nimi pitäisi lausua, mutta kyseessä on siis hacienda-henkisesti rakennettu alue useine sisäpihoineeen ja suihkulähteineen, jossa taidegalleriat, käsityökaupat ja matkamuistomyymälät vuorottelevat ravintoloiden kanssa.

Sedona ei ole kuin kymmenen tuhannen asukkaan pikkukaupunki, mutta turistien ansiosta ravintolatarjonta on erinomainen: löytyy sekä fine dinigia että kasuaalimpia ravintoloita. Meidän lempparimme oli suosittu italialaisravintola Dahl & Di Luca, jonne olin tehnyt pöytävarauksen netissä pari viikkoa etukäteen ja näin saanut meille pöydän vehreältä sisäpihalta.

Sedona: nelivedolla pitkin hiekkateitä

Kun vuokraa auton Hertziltä ja on liittynyt heidän kanta-asiakasohjelmaansa, saa auton valita vapaasti kyseisen kanta-asiakastason valikoimasta. Niinpä Phoenixin lentokentän Hertzin parkkihallissa seistessä me pohdimme Iiron kanssa autovalintaa: Ford Mustang -avoauto vai SUV? Lopulta minä ylipuhuin Iiron kolmanteen vaihtoehtoon:

Oma mielipiteeni pickupeista eli lava-autoista on, että ne ovat lähtökohtaisesti aika pösilöitä autoja, mutta tietyissä erityistilanteissa niissä on puolensa – ja yksi tällainen erityistilanne on, kun tarvitsee kunnon nelivedon korkealla maavaralla. Sedona on tunnettu nelivetoautoreiteistään, ja turistit maksavat satasia 4WD toureista eli siitä, että joku kyydittää heitä pitkin nähtävyyksiä Jeepillä tai pickupilla. Me päädyimme säästämään ja ajamaan näitä reittejä itse.

Jo mainittujen aktiviteettien lisäksi vietimme useamman tunnin hotellin uima-altaalla. Huhtikuu oli täydellinen ajankohta Sedonan vierailulle: ei ollut vielä liian kuuma patikointiin, mutta oli aivan tarpeeksi lämmin uima-altaalla lötköttelylle. Kuuma Arizonan aurinko tarkoitti, että jo +24C tuntui todella lämpimältä.

Kotimatkalla tuntui, että Sedonassa olisi hyvin voinut lomailla pidempäänkin. Hyvät ravintolat ja rento meininki olivat hyvä yhdistelmä ainakin hetkeen viimeiselle kahdenkeskeiselle lomallemme, mutta Sedona toimisi varmasti myös patikoinnista ja luonnosta kiinnostuneelle lapsiperheelle – mihin kategoriaan me sitten ensi kerralla kuulumme!