Haussa Au Pair Yhdysvaltoihin

Jo kauan ennen vauvan syntymää aloimme miettiä, mitä teemme sitten, kun minä palaan töihin – ja palatahan minä aion, vaikka pari työkaveria hienovaraisesti kyselikin, aionko jäädä kotiäidiksi. Tarkoitus olisi aloittaa uudestaan työt ensi vuoden alkupuolella Suvin ollessa reilu puolivuotias, ja vaikka moni paikallinen laittaa lapsensa päiväkotiin jo kolmekuukautisena, tuntui se minusta vaihtoehtona liian aikaiselta. Pari työkaveriani on palkannut vauvoilleen oman lastenhoitajan, ja sitä vaihtoehtoa miettiessä aika nopeasti päädyimme meille sopivimpaan lopputulokseen: me hankimme au pairin!

Miksi au pair?

Au pairin suurin etu on sama kuin amerikkalaisessa lastenhoitajassa, eli helppous. Ei päiväkotiin viemisiä, ei aamurumbaa vauvan valmiiksi saamisessa, sen kus aamutoimien jälkeen antaa vauvan jo valmiiksi kotona olevalle hoitajalle. Oma työni on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi etätöitä, joten imetyshetket onnistuvat tarvittaessa myös päivisin. Tämä tuntuu ihanan stressittömältä vaihtoehdolta verrattuna niihin työkavereihin, jotka pumppaavat useamman kerran päivässä maitoa työpaikan äitiyshuoneessa. Jokaiselta isommalta amerikkalaistyöpaikalta löytyy lakisääteisesti huone, jossa pienten lasten äidit voivat pumpata maitoa, mikä toki järjestelynä on hieno, mutta vielä hienompaa mielestäni olisi, jos niillä äideillä olisi halutessaan mahdollisuus olla kotona täysimetyksen loppuun.

Kotona hoidetut lapset myös sairastelevat vähemmän kuin päiväkodissa olevat – ja kun lapsi kuitenkin joskus sairastuu, meidän ei tarvitse Iiron kanssa miettiä, kumpi jää kotiin häntä hoitamaan. USAssa ei ole mitenkään yleistä, että sairaan lapsen hoitoon saisi sairaslomaa, vaan moni joutuu käyttämään tähän vuosilomapäiviä, mutta meillä suurin ongelma on käytännöllinen: kumpikaan meistä ei tee työtä, josta olisi mahdollista jäädä viime hetkellä pois ilman merkittävää haittaa sekä itselle että työyhteisölle. Vaikka minäkin teen kotoa töitä, etätöiden tekeminen sairasta lasta hoitaen ei onnistu, kun työpäivästä merkittävä osa on videokonferenssipuheluita asiakkaiden kanssa. Siksi onkin ihanaa ajatella, että vaikka lapsi olisi flunssassa, au pair voi silti lasta hoitaa. Nyt vaan sormet ristiin, että au pair ei tule kovin usein kipeäksi…

Miksi sitten au pair eikä amerikkalaista lastenhoitajaa? No tietenkin koska kieli. Meillä on aikomuksena hommata meille suomalainen au pair, joka tukisi Suvin suomenkielen oppimista, sillä selvää on muita amerikansuomalaisia perheitä seuratessa, että englannin kyllä lapsi oppii vaikka kumpikin vanhemmista olisi suomalaisia – sen verran vahva ympäristön vaikutus on. Lisäksi vaikka kumpikin puhumme englantia päivittäin, suomi on kuitenkin äidinkieli, joten tämä helpottaa myös äärimmäisen tärkeää vanhempien ja hoitajan välistä kommunikaatiota. Pienenä anekdoottina lastenhoitosanastosta: jouduin eilen kysymään amerikkalaiselta kaveriltani, mikä ihme tämän vauvan pötkyläisen vaatekappaleen nimi oikein on englanniksi… siis body, paitsi että englanniksi se ei tietenkään ole body vaan onesie.

Sen lisäksi että sanoja ei tarvitse suomalaisen hoitajan kanssa hakea ja väärinymmärryksiä tulee vähemmän, uskon myös, että lastenhoitokulttuureissa on eroja – ja tietenkin suomalaisena mielestäni suomalainen kulttuuri on parempi! Meidän lapsemme syö suomalaista ruokaa myös päivisin, hän oppii suomalaiset lastenlaulut ja tietää muumien nimet, mutta myös: hänen hoitajansa toivottavasti suosii muita kasvatuskeinoja kuin fyysistä kurittamista. USAssa lapsen fyysinen kuritus on yhä sallittua monessa osavaltiossa, mukaanlukien omassamme, ja monen amerikkalaisvanhemman mielestä lapsen lyöminen rangaistuksena pahanteosta on ihan ok kasvatusmetodi. Kun tähän vielä lisää sen, kuinka paljon tiukemmassa perinteiset sukupuoliroolit ovat amerikkalaisessa yhteiskunnassa, ja kuinka itse haluaisin, että tyttölapselleni tarjottaisiin muitakin kuin pinkkejä kotileikkejä, uskon, että löydämme helpommin meidän perheeseen sopivan hoitajan suomalaisten parista.

Viimeisimpänä kohtana listalla on kustannukset. Hyvä päivähoitopaikka vauvalle tai taaperolle on helposti $1600-$2000 kuussa, mikä on suunnilleen sama kustannus kuin au pairin palkka kaikkine sivukuluineen (viisumi, vakuutukset, lennot, ohjelmamaksut, ruoka). Yksi meidän talomme makuuhuoneista on tällä hetkellä lähinnä varastokäytössä sekä minun vaatehuoneenani – makuuhuoneessamme on hävyttömän vähän vaatteidensäilytystilaa – joten pienellä uudelleenorganisoinnilla meiltä myös löytyy au pairille vaadittu oma huone.

…joten mistä se au pair löytyy?

USAssa au pairin palkkaaminen on paljon säädellympää kuin mitä Euroopassa. Olen seuraillut Facebookissa au pair -ilmoituksia esim Lontooseen, ja ne ovat ihanan epävirallisia – lyhyitä jaksoja, lastenhoitoa joitain tunteja viikossa, vähän taskurahaa. USAssa au pair -viisumi säätelee mm. minimijakson (vuosi), iän (18-26-vuotias), tarvittavan kokemuksen (vauvaperheessä vähintään 200 tuntia aiempaa lastenhoitokokemusta alle 2-vuotiaista), koulutusvaatimuksen (au pairin pitää käydä kielikursseja tms täällä ollessaan) ja au pairin palkan (noin $800/kk) sekä vähimmäistyöehdot (töitä korkeintaan 45h/viikko ja palkallista vapaata vuodessa vähintään 2 viikkoa – me totesimme että tarjoamme 40h/viikko työtunteja ja 4 viikkoa vuosilomaa, koska uskomme siihen, että levänneenä kuka tahansa hoitaa työnsä paremmin). Lisäksi au pairin pitää aina saapua maahan virallisen au pair -järjestön kautta, joita on liittovaltio valtuuttanut toistakymmentä, mutta ei sen enempää.

Moni amerikkalaisperhe hankkii au pairinsa tällaisen järjestön kautta, mutta me uskomme sosiaalisen median voimaan ja siihen, että löydämme kätevämmin juuri meille sopivan suomalaisen au pairin itse sen sijaan että yrittäisimme laittaa amerikkalaiset järjestöt asialle. Niinpä laitoimme alkuviikosta Facebookiin hakuilmoituksen, jota lähti suureksi yllätykseksemme leviämään kulovalkean lailla, ja saimme monia hyviä hakemuksia. Seuraavan parin viikon aikana haastattelemme lupaavimmat ehdokkaat Skypessä, ja ykköskandidaatin selvitessä otamme vasta yhteyttä järjestöön, joka aloittaa viisumiprosessin. Pienenä plussana jos au pairin etsii itse, saa minimaalisen alennuksen ohjelmamaksuihin, mutta tärkeämpänä motivaattorina minulla ainakin on usko siihen, että onnistun itse löytämään mahdollisimman hyvän hoitajan tälle nytkin sylissäni tuhisevalle kirpulle. Välillä töissä olen tehnyt virherekryjä, ja ne työelämässäkin harmittavat, mutta nyt sellaiseen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Jos siis kaikki menee hyvin, ensi vuonna meillä on täällä kokenut suomalainen hoitaja Suville, jolle pääsemme myös esittelemään paikallista elämäntyyliä. Minusta on kiva näyttää kelle vaan Coloradon parhaita puolia, ja jos au pairia vain kiinnostaa, kierrätämme häntä vuorilla, kesällä vaeltamassa ja talvisin lumikenkäilemässä. Jos hän laskettelee tai lumilautailee, toivottavasti ottaa Suomesta sukset tai laudan mukaan, että voi lähteä minun tai Iiron seuraksi rinteisiin talvella, ja lomillaan annan mieluusti vinkkejä, minne päin Yhdysvaltoja kannattaa lähteä reissaamaan. Vaikka Suvin hoito on tärkein motivaattori tässä, olen täysin tietoinen, että au pair -vuosi on seikkailu, ja minusta on hauskaa päästä tukemaan jonkun nuoren seikkailua Coloradossa!