Toissa viikonloppuna matkalla vuorille ajoimme Pohjois-Karolinan kautta ja piipahdimme meitä lähimmälle intiaanireservaatille kylään, jonka nimi on mielikuvituksellisesti Cherokee. Tunnin pysähdys ei jättänyt paljoa aikaa turisteilulle, vaan ykköstavoite oli saada murkinaa muriseviin masuihin, joten suuntasimme suoraan kylän päänähtävyydelle, Harrah’s Cherokee Casinolle.
[Kuva: Bocata]
Koska intiaanireservaateilla täällä on rajoitettu itsehallinto, osavaltioilla ei ole mahdollisuutta rajoittaa uhkapelaamista reservaattien alueella. Tästä syystä moni intiaanireservaatti hankkii tulonsa pyörittämällä maillaan kasinoa tai neljää. Säännöt ovat osavaltiokohtaisia, ja esimerkiksi Nevadassa uhkapelaaminen on ollut laillista 1930-luvulta asti, jolloin Las Vegasia alettiin rakentamaan. Täällä päin uhkapelaaminen on sallittu Mississippissä – mutta vain merenrantakunnissa, ja vain, jos kunnan asukkaat niin päättävät. Georgiassa ja Pohjois-Karolinassa sen sijaan uhkapelaaminen on kokonaan kielletty osavaltion järjestämää lottoarvontaa lukuunottamatta.
Näkymä ravintolatasolta peliautomaattien keskelle. Kuvassa vasemmalla baari, jonka tiskiin oli upotettu kosketusnäyttöjä, joissa pystyi jatkamaan pelaamista. Takaoikealta alkavat pelipöydät.
Pohjois-Karolinan cherokee-intiaanit ovat pyörittäneet kasinoa maillaan vuodesta 1997, eli kasino on suhteellisen uusi. Cherokeet ja osavaltio ovat tehneet sopimuksen, että kasinolla ei olisi pelkkään tuuriin perustuvia pelejä, joten kaikissa peliautomaateissakin on jokin jekku, jolla taidon avulla omia voittomahdollisuuksia voi kasvattaa. Peliautomaattialueet olivat täynnä porukkaa ja vaikuttivat todella suosituilta… hetken pohdinnan jälkeen luulimme keksineemme, miksi: täällä ei ole peliautomaatteja ruokakaupoissa ja huoltoasemilla, joten nekin ovat niin harvinaista herkkua, että niitä varten ihmiset haluavat erikseen kasinolle. Ajattelimme kokeilla automaatteja itsekin, mutta niitä pelatakseen olisi pitänyt rekisteröityä kasinon pistebonusjärjestelmään, mitä emme jaksaneet tehdä.
Taito-osuutta automaateissa on jo se, että tajuaa, miten monimutkainen hökötys toimii. [Kuva: Mark Mathosian]
Pelipöytien ääressä ihmiset keskittyivät tuttuun blackjackiin ja rulettiin sekä minulle täysin outoon noppapeli crapsiin ja pariin eri pokerin muotoon. Alkupanokset olivat poikkeuksetta useita kymppejä, joten päädyimme suosiolla food courtin puolelle hakemaan sitä iltapalaa. Nappasimme kasinon hampurilaispaikasta pienimmät juustohampurilaiset, joiden lisänä jaoimme sipulirenkaat, ideana syödä roskaruokaa vain kevyt satsi.
Jälkeenpäin netistä selvisi, että hampurilaisissa oli 1100 kaloria kummassakin ja sipulirenkaissa yhteensä 880 kaloria. Siis pieni satsi roskaruokaa ilman mitään aterioita 1500 kaloria per henki. Kasinolla näköjään häviää vaikkei pelaisikaan.