Kiitospäivä Kalliovuorilla

Koska Thanksgiving on täällä yksi suurimmista juhlapyhistä palkallisten vapaiden määrällä mitattuna, se oli meille hyvä hetki lähteä mökkeilemään vähän isompiin ympyröihin: Coloradon Kalliovuorille.

Four Mile Canyon
Boulderin kaupungista pääsee vuorille Four Mile Canyonia pitkin

On the road from Boulder to Nederland

Vietimme ensin pari päivää Boulderin hippikaupungissa tasaamassa hengitystä, jotta pyhät eivät menisi vuoristotaudista kärsimiseen. Jo Boulder on noin 1600 metrin korkeudessa, ja mökki, jonka varasimme Estes Parkin läheisyydestä, on 2200 metrissä.

Nederland, Colorado
Nederlandin pikkukaupunki on nimetty hollantilaisen Nederland Mining Companyn mukaan ja tarkoittaa suomeksi ”alavaa maata”… sopiva nimitys 2,5 kilometrin korkeuteen.

On the way to the Mountains

Kävin pari kertaa aamulenkillä Boulderissa, ja jo täällä kaupunkiluonto näyttäytyi aivan erilaiselta kuin mihin on tottunut. Aivan keskustan läpi virtaa puro, jonka vartta lenkkeilin, ja purossa näkyi sorsien lisäksi yksi uiva pitkähäntäinen nisäkäs, joka huomattuaan minut sukelsi. Majava? Toisella kertaa juoksin teollisuusalueen varastorakennuksien välissä sijaitsevan tyhjän tontin ohitse, kun tajusin kymmenien silmäparien tuijottavan minua koloistaan. Preeriakoiria.

View from the Rockies to Bulder
Vuorten välistä näkyy vilaukselta alanko, jossa Boulderkin sijaitsee

Rocky Mountains

Boulderista mökille ei ollut kuin tunnin ajomatka, jota pidensimme puolella tunnilla kiertämällä Peak to Peak Highwayn kautta. Tie ei mennyt aivan nimensä mukaisesti korkeimpien huippujen kautta, sillä ne olisivat olleet lähes neljän kilometrin korkeudessa ja muodostavat mantereen vedenjakajan. Alempana Highwayn varrella oli useampia kyliä, joissa suurin tulonlähde näytti olevan kalastus- ja ratsastusturismi. Kuten usein USAssa, tienpätkien ylläpitoon saatiin rahaa antamalla tiet ”adoptoitaviksi”, ja eräänkin pätkän oli adoptoinut ”Wardin postitoimiston ystävät” – eli postikaan ei tainnut pyöriä pelkästään julkisilla määrärahoilla.

Lookout Mountain
Lookout Mountainin huipulle (3266m) kulkee patikointipolku, pituus vain 3,5 km yhteen suuntaan. Sinne?

Road work near Allenspark

Moni vuoristoteistä oli ollut kiinni koko syksyn syyskuun tuhoisien tulvien jälkeen ja niistä viimeisin, jota pitkin ajoimme, oli avattu vasta päivää aiemmin. Lehtijuttujen mukaan Allensparkin kylän asukkaat olivat juhlineet kaduilla, kun ajoreitti alangolle oli lyhentynyt usealla kymmenellä kilometrillä.

Rocky Mountain Elks
Boulderissa meitä varoiteltiin, että Estes Parkissa kannattaa pitää silmänsä auki vapitien varalta
Rocky Mountain Elks
Varoitus tuli tarpeeseen. Vapitit pomppivat missä sattuu eivätkä olleet huomaavinaankaan autoja.
Rocky Mountain Elks
Vapitit ovat vähän hirviä pienempiä mutta poroja suurempia hirvieläimiä. Ei siis kannata törmätä.

Saavuimme mökille jo keskiviikkona, ja torstaina suuntasimme kohti alueen vetonaulaa, Kalliovuorten kansallispuistoa. Alunperin tarkoituksena oli ollut käydä käppäilemässä, mutta alkava flunssa muutti suunnitelmat näkymien bongaamiseksi lähinnä autosta käsin.

Beaver Ponds
Beaver Ponds (2835m) eli jäätynyt suo on opastaulujen mukaan erityisen tärkeä paikka alueen eläimistölle
View from Many Parks Curve
Näkymä Many Parks Curvesta (2976m) Moraine Parkin suuntaan

Puiston läpi kulkee Yhdysvaltojen korkeimmalla oleva päällystetty läpikulkutie, korkeimmillaan noin 3,7 kilometrissa, mutta se on suljettu lumen takia lokakuusta kesäkuuhun. Nyt marraskuussa puiston läpi ei siis päässyt kulkemaan, ja meidän piti kääntyä takaisin päin Many Parks Curven kohdalla.

Many Parks Curve

Jenni at the Rockies
Lämpötila oli nollan tuntumassa, mutta auringonpaiste sai raottamaan takkia
Bear Lake iced over
Bear Lake (2888m) oli jäätynyt, ja lapset leikkivät sen jäällä kun me istuimme järven laidalla syömässä eväitä

Kalliovuorilla tasaisia alueita kutsutaan nimellä ”park”: Estes Park, Moraine Park… Nimitys tulee 1880-luvulla alueelle saapuneista ranskalaisista uudisraivaajista, jotka käyttivät alueita karjan laidunalueena, parque. Nykyään laiduntaminen taitaa olla lakannut, sillä yhtään lehmää emme vuoristossa nähneet. Hevosturismiin keskittyneitä rancheja sen sijaan näkyi useampia.

Moraine Park
Moraine Park, hyvää laidunmaata vain 2500 metrissä

Beaver Mountain

Illalla oli tarkoitus juhlia kiitospäivää, mutta pahentunut flunssa siirsi kalkkunanpaistoa. Mietimme hetken pizzojen tilaamista, mutta eipä pyhäpäivänä ollut mikään auki. Onneksi kiitospäiväksi aikomastani alkuruoasta, chilisestä kurpitsakeitosta, riitti hyvin myös vähän pienemmäksi pääruoaksi. Uusi yritys kiitospäivän juhlintaan kalkkunan kanssa nyt perjantaina.





14 kommenttia aiheesta “Kiitospäivä Kalliovuorilla”

  1. Nämä vapitit on mennyt ennen multa täysin ohi, nyt tietää niistäkin jos kohdalle osuvat. Toivottavasti olo paranee, nuo maisemat siellä päin ovat aika hienot !
    Hyvää loppureissua !

    1. Vapitit ovat sitten englanniksi ”elk”. Kai niitä voisi myös kanadanhirviksi kutsua, mutta vapiti on jotenkin hauskempi sana. :)

  2. Upea Colorado. Kiitos muistutuksesta, että Kalliovuoret täytyy pitää hyvissä asemissa tulevat matkat -listalla. ;) Parempaa vointia! Toivottavasti teillä on pian kalkkunat pöydässä.

    1. Juuri tässä mietin, jaksaisiko vääntäytyä keittiöön laittamaan kalkkunaprojektia aluille – Iiro tuossa kovasti painostaa siihen suuntaan. ;) Ehdottomasti kannattaa tulla tänne, mahtavat maisemat!

  3. Hieno paikka tuokin! Ja fiksua ensin aklimasoitua alempana ettei tule vuoristotautia, olisi munkin kannattanut tehdä samoin Perussa… Paranemisia!

    1. Miten vuoristotauti sitten ilmeni? Me makusteltiin, tuntuisiko mitään oireita, mutta taisivat olla vain luulosairautta.

  4. Mulla ilmeni sillain että jaksoin kävellä vain n 50-100m kerralla, ja sydän hakkasi makuullakin, eli oli vaikea nukkua. Ja päätä särki. Hampaiden pesun ja yöpuvun pukemisenkin välillä piti huilata :-) Oli vähän pelottavaa kun olin yksin reissussa, mutta lisähappeakin olisi voinut ostaa. Parissa päivässä helpotti.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge