Laskettelua Coloradossa – minne mennä ja mistä hissiliput ja sukset?

Viimeiset pari päivää on mennyt lumisissa rinteissä, hyytävässä pakkasessa mutta sitäkin kauniimmassa auringonpaisteessa. Steamboat Springs on ollut aivan mahtava paikka verestää vanhoja laskettelutaitoja, jotka jossain vaiheessa pääsivät unohtumaan. En ole vieläkään viitsinyt mustiin rinteisiin, mutta muita rinteitä on tullut tahkottua ympäri viittä huippua, joista laskettelukeskus koostuu. Tämän kaiken kunniaksi nyt on tarjolla faktaa Coloradossa laskettelusta.

Minne mennä?

Coloradon Kalliovuorilla riittää laskettelukeskuksia, sekä niitä kuuluisampia että lukemattomia pienempiä ja vähemmän tunnettuja. Tässä niistä joitain:

• Aspen: komea laskettelukeskus, joka samalla toimii näyttäytymispaikka Hollywoodin kermalle. Suosio näkyy hinnoissa, ja niin ravintoloiden kuin asuntojenkin hinnat Aspenin kylässä ovat pilvissä: asuntovaunu trailer parkissa maksaa $600,000.
• Vail: likipitäen kaikilla mittareilla suurin laskettelukeskus Coloradossa. Instituutio jo viidenkymmenen vuoden ajan. Neljä kertaa enemmän rinteitä kuin Levillä, ja rinteet ovat keskimäärin neljä kertaa pidempiä – pisin mäki, Riva Ridge, on noin 7 kilometriä pitkä. Vailin kaupungin puolella palveluita on laidasta laitaan, ja shoppailumahdollisuudet ovat hiihtokeskuksista parhaimpia.
• Breckenridge: hyvät rinteet sekä aloittelijalle että paremmille laskettelijoille, mutta erityisesti snoukkaajille, sillä tämä oli ensimmäinen laskettelukeskus Coloradossa, joka salli lumilautailun mäissään, ja järjesti lumilautailun MM-kisat jo vuonna 1986. Tunnettu yöelämästään – Breckenridgen kylä on söpö, helposti käveltävä ja täynnä ravintoloita ja baareja. Huomaa, että Breckenridge sijaitsee kolmen kilometrin korkeudessa, ja korkeimmat huiput ovat melkein neljässä kilometrissä, eli tänne ei kannata pamahtaa suoraan merenpinnan tasolta tai riskeeraa vuoristotaudin.
• Beaver Creek: luksushiihtokeskus, jossa liukuportaat vievät laskettelijat shuttle-pysäkiltä gondolille, valet-suksisäilytykset lämmittävät monosi sinua varten ja hissijonossa jaetaan ilmaiseksi lämpimiä suklaanakkulakeksejä. Rinteet sopivat parhaiten keskivertolaskijoille.



• Crested Butte: hiihtopummikeskus kokeneille laskijoille sekä niille, jotka haluavat kikkailla ylläpidettyjen rinteiden ulkopuolella. Rento meininki, vähän palveluja.
• Copper Mountain: tämän hiihtokeskuksen erikoisuus on, että eri tasoiset rinteet sijaitsevat eri puolilla vuorta, ja näin nopeat ja hitaat, aloittelijat ja kokeneet laskijat jakautuvat luonnollisesti omille alueilleen. Copper Mountainin yhteydessä ei ole vanhaa kyläkeskusta, vaan laskettelukylät on rakennettu ensisijaisesti laskettelukyliksi.
• Telluride: tunnettiin 1980-luvulla ”Coloradon parhaiten pidettynä salaisuutena”, mikä tarkoitti että pian kaikki tunsivat Telluriden. Monipuolinen laskettelukeskus, jolla on tarjontaa jokaiselle taitotasolle. Isoin vaikutus Telluriden imagoon on kuitenkin ollut 80-luvulla liikkeelle lähteneellä huhulla (joka saattaapi olla tottakin), että se olisi erityisen suosittu huumeparonien keskuudessa. Pahis-imagon myötä myös Tom Cruiset ja Brad Pittit ovat löytäneet laskettelukeskuksen.
• Eldora: laskettelukeskus 45 minuutin ajomatkan päässä Boulderista. Hyvä, jos haluaa käydä laskettelemassa pelkästään päivän verran, koska yöpymismahdollisuuksia ei ole. Paikalliset vähän naureskelevat Eldoralle, koska se on niin ”pieni”, mutta kyllä se silti peittoaa suurimman osan suomalaisista laskettelukeskuksista.
• Steamboat Springs: me päädyimme nyt tänne. Rinteet ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa (ehkäpä johtuen 16 päivän lumisateesta, joka loppui juuri ennen saapumistamme), niitä on vaihtelevasti eri tasoisia, hinnat kohtuullisempia kuin monessa muussa paikassa, ja vaikka keskus ei korkeudella pärjääkään esimerkiksi Breckenridgelle – täällä lasketaan kahden ja kolmen kilometrin välimaastossa – lunta ja maisemia silti riittää. Kuriositeettina Steamboat on tuottanut enemmän olympiatason mäkiurheilijoita kuin mikään muu laskettelukeskus Yhdysvalloissa, ja Trey Parkerilla (toinen South Parkin luojista) on iso huvila keskellä päärinnettä. Steamboat Springsin erikoisuus ovat kuitenkin kuumat lähteet, joihin voi mennä lillumaan laskettelupäivän päätteeksi.

Mistä hissiliput?

Peukalosääntö Coloradon laskettelukeskuksien hissilipuissa tuntuu olevan, että mitä aiemmin ne ostaa, sitä halvemmalla ne saa. Mitään viimehetken diilejä ei kannata odotella.

Kausilippua kannattaa harkita, jos aikoo lasketella enemmän kuin neljä päivää tai useammassa kuin yhdessä laskettelukeskuksessa. Me hankimme Rocky Mountain Super Pass+:n, joka oli halvimmillaan elokuussa alle $500, myöhään hankittuna noin $600, ja joka sisältää rajattoman määrän laskemista Boulderin lähellä olevissa Copper Mountainissa, Winter Parkissa ja Eldorassa sekä kourallisen hiihtopäiviä Steamboatissa ja Crested Buttessa – niin, ja Uuden Seelannin Mt. Ruapehussa. Toinen vaihtoehto on Epic Pass, joka on jonkin verran kalliimpi (noin $700) ja sisältää pääsyn mm. Vailiin, Breckenridgeen ja Beaver Creekiin sekä pariin kalifornialaiseen hiihtokeskukseen.

Lyhyempiä hiihtolippuja saa netistä yleensä sitä halvemmalla mitä aikaisemmin ne ostaa, mutta alennuksia kannattaa kysellä myös majoituksentarjojalta, koska välillä heillä on mahdollisuus tarjota lippuja nettihintoja halvemmalla.

Mistä sukset?

Me olimme alunperin ajatelleet vuokrata sukset koko talveksi, sillä nk. season rentalien hinnat tien toisella puolella olevassa suksivuokraamossa olivat $155/kausi, emmekä olleet täysin varmoja, mitä halusimme suksilta, joten ajattelimme että näin saisimme kokeiltua eri suksia ennen ostopäätöstä. Olimme kuitenkin liian myöhään liikkeellä, sillä season rentalien tarjonta loppui marraskuun alkupuolella, joten lopulta marssimme kauppaan, jolloin netistä löytyneellä alekupongilla hinnaksi tuli noin $300 Salomonin suksiparilta siteineen.

Kauempaa laskettelemaan tulevien kannattaa harkita vakavasti omien kamojen tuomista mukana, jos sellaiset löytyy. Esimerkiksi Icelandairilla, joka tarjoaa ehkä parhaimpia yhteyksiä Helsingin ja Denverin välille, suksipussin saa mukaan edestakaisin 86 eurolla. Sen lisäksi, että omat kamat ovat usein vähemmän naarmuuntuneet kuin vuokrakamat, niiden tuominen mukana saattaa tulla halvemmaksi: suksien, sauvojen ja monojen vuokraus on paikasta ja suksien tasosta riippuen noin $30/päivä, ja lisäksi suksivuokraamossa saattaa joutua jonottamaan kamojaan pitkäänkin, jos on ruuhka-aikaan liikenteessä.

Vaikka suuntaammekin jo huomenna takaisin kohti preeriaa, lisää laskettelukuvia tullee vielä Instagramin puolelle!

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, joka on kansainvälinen tempaus, jonka tarkoituksena on koota yhteen Instagramissa olevia matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Suomessa sitä vetävät Destination Unknown -blogin Satu, Kaukokaipuun Nella ja Veera Bianca. Minut löytää Instagramista nimimerkillä @globecalledhome.