Karu totuus ”tyypillisestä” amerikkalaisesta kaupungista

Tiedän kyllä, että iltapäivälehdissä asioita on tapana kärjistää ja karrikoida lukijoita kalastellessa, ja ainakin toivon, että enemmistö suomalaisista osaa lukea niitä kriittisesti. Silti en voi olla kommentoimatta, kun eilen Iltalehti paljasti karun totuuden elämästä jenkkikaupungissa.

Maailman ystävällisimmät ihmiset, upea luonto ja hehkeä arki Hollywood-tähtien tapaan? Elämä tyypillisessä amerikkalaisessa kaupungissa on kaikkea muuta kuin jenkkileffojen luomat mielikuvat.

…ja siinä se eniten korvaan särähtävä kohta onkin: tyypillinen amerikkalainen kaupunki. Onko sellaista? Yhdysvallat on suuri maa, jonka sisällä on selviä kulttuurieroja, joten yhtä hyvin voisi etsiä tyypillistä eurooppalaista kaupunkia. Kuvittelepa ajatusleikkinä, että amerikkalainen toimittaja lähtisi puoleksi vuodeksi Saksaan opiskelemaan ja kirjoittaisi sen perusteella jutun elämästä eurooppalaisessa kaupungissa ja siitä, kuinka se ei vastaakaan mielikuvaa, jonka hän oli saanut ranskalaisista elokuvista, eikä luontokaan ollut yhtä hienoa kuin Pohjoismaissa. Varmasti siitä saisi hyvän jutun Buzzfeediin, mutta siis…

Ihanko totta?
Ihanko totta?

Kiinnostavaa kyllä, Muncien pikkukaupunkia Indianassa on pidetty esimerkkinä tyypillisestä amerikkalaiskaupungista… 1920-luvulla. Silloin sosiologit tutkivat sitä Middletown-tutkimuksissa, joita myöhemmin on kritisoitu siitä, että Muncie ei silloinkaan vastannut täysin tyypillistä amerikkalaiskaupunkia vaan tyypillistä valkoista amerikkalaiskaupunkia. Tutkijat jopa jättivät täysin huomiotta Muncien pienen mustan vähemmistön, eikä Munciessa nykyäänkään asu kovinkaan monta rotuvähemmistön edustajaa. Jo 1960-luvulla julkaistiin artikkeleita, joissa pohdittiin, vastaako Muncie yhä amerikkalaista keskivertoa, ja usein jo tuolloin todettiin, että ajat ovat muuttuneet.

Ehkäpä Muncieta voisi pitää sen sijaan tyypillisenä pohjoisten osavaltioiden yliopistokaupunkina: noin neljäsosa Muncien asukkaista on yliopisto-opiskelijoita. Laajassa maassa kannattaa kuitenkin varoa tekemästä minkään sortin yleistyksiä, koska saattaa olla, että se, mitä väittää ”amerikkalaiseksi” onkin todellisuudessa vain ”indianalaista” tai ”muncielaista”. Tämä mielessä pitäen oma (rajoittunut) mielipiteeni väitteistä:

1. Maailman ystävällisimmät ihmiset – Todellisuus: Et voi luottaa mihinkään, mitä sinulle sanotaan

Tämä kuulostaa kulttuurishokilta, jonka varmaan kaikki Yhdysvaltoihin muuttavat suomalaiset kokevat jossain vaiheessa, ja josta jutun kirjoittaja ei ole tainnut puolessa vuodessa päästä ylitse. Kohteliaisuuksia lauotaan täällä huomattavasti enemmän kuin mitä Suomessa, ja usein niitä oikeasti tarkoitetaankin, vaikka suomalaisen korvaan ne saattavat kuulostaa ylipirteiltä. Vaatekaupoissa niihin ei tarvitse suhtautua kovinkaan vakavasti – monessa kaupassa myyjiä on ohjeistettu aina kehumaan kassalla asiakkaan ostoksia – mutta kuten aiemmin kirjoitin, muuten ero johtuu eniten siitä, että kehuminen on amerikkalaisessa kulttuurissa helppoa ja vaivatonta.

Jutun kirjoittanut toimittaja kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa hänen opiskelukaverinsa ovat ensin kehuneet hänen reppuaan ja sitten haukkuneet sitä selän takana. Tähän ei voi sanoa muuta kuin että kusipäitä on aina olemassa, ja koulukiusaaminen on harvinaisen samanlaista kaikkialla maailmassa.

2. Näppärästi metrolla paikasta toiseen – Todellisuus: Ilman omaa autoa olet pulassa

En voi käsittää, mistä jotkut eurooppalaiset saavat päähänsä, että Yhdysvalloissa pääsisi näppärästi metrolla paikasta toiseen. Ihanko oikeasti ihmiset eivät katso telkkarista muuta kuin Sinkkuelämiä? Ja siinäkin suhattiin jatkuvasti taksilla!

Olen nimittäin minäkin törmännyt tähän harhaluuloon valittaessani julkisen liikenteen puutteellisuudesta. ”Mutta kyllä minä New Yorkissa ainakin pääsin ihan kätevästi kulkemaan metrolla”, saattaa eurooppalainen tuttuni siihen vastata. Haloo! Manhattan on ehkäpä ainoa paikka, jossa julkiset oikeasti toimivat, ja siihen tarvitaan Yhdysvaltojen mittakaavassa kaupunki, joka on niin tiivis, että autojen sinne samaan syssyyn ahtaminen olisi tilastollinen mahdottomuus. Jo Los Angelesissa kaupunkirakenteen hajoaminen eli urban sprawl on niin pitkälle kehittynyttä, että auto on ehdottomasti paras tapa liikkua kaupungissa.

Kerrataan siis vielä nyt tässä, että ei, Yhdysvalloissa ei pääse näppärästi metrolla paikasta toiseen missään muualla kuin parissa hassussa suurkaupungissa, ja vaikka pääsisi, niin valkoisella keskiluokalla on keskimäärin aika kovat antipatiat julkista liikennettä kohtaan, joten enemmistö heistä kulkee silti autolla, ja Greyhoundin busseissa valkoisena on helposti vähemmistössä. Tässä siis ihmeellistä alkuoletusta lukuunottamatta juttu on täyttä asiaa.

3. Luonto on kuin Niagaran putoukset – Todellisuus: Luonto tarkoittaa likaista jokea

Tässä tullan aiheeseen, jossa osavaltiot saattavat erota toisistaan kuin yö ja päivä, ja jos jutun kirjoittajan kokemuksia on uskominen, niin Indiana lienee sieltä vaisummasta päästä luontokokemuksia. Minä en nimittäin tunnista tästä yhtäkään asuinosavaltiotani.

Georgiassa asuessamme kuntosalin juoksumatot olivat suosittuja pitkälti siksi, että ulkona oli suuren osan vuodesta liian kuumaa ja kosteaa, että lenkille olisi jaksanut lähteä. Tämän lisäksi jalkakäytävät asuinalueellamme olivat joko huonokuntoisia tai olemattomia, mutta tämä ei itsessään estänyt ulkona lenkkeilyä: lenkille vaan piti lähteä autolla. Esimerkiksi läheisen Kennesaw Mountainin parkkipaikka oli usein aivan tupaten täynnä lenkkeilijöitä, jotka juoksivat ylös 200 metriä korkeaa nyppylää, ja jos jaksoi ajaa pidemmälle, niin Silver Comet Trail oli todella suosittu pyöräilijöiden keskuudessa, Chattahoochie-joen varrella taas näki hanhien sijaan peuroja ja Red Top Mountain State Parkissa sai halutessaan käyttöönsä oman liuskekivisen hiekkarannan lämpimän Allatoona-järven rannalta.

Silver Comet Trail
Silver Comet Trail on asfaltoitu pyörätie, joka on rakennettu vanhan junaradan reitille ja puikkelehtii keskellä metsämaisemaa. [Kuva: Cynthia Phillips]
Allatoona-järvi
Red Top Mountain oli saanut nimensä punaisesta maaperästä, ja vietimme siellä päivän kävellen pitkin metsäpolkuja, joilta välillä pilkahteli järvimaisema.

Georgiassakin siis luontoa ja lenkkeilymahdollisuuksia riitti ihan hyvin, ja kaupungit olivat laittaneet rahaa lenkkipolkujen ylläpitoon. Entäs sitten nykyinen asuinkaupunkini Boulder? Ehkä on vähän epäreilua verrata kuntoiluun hurahtanutta Boulderia, joka tunnetaan myös polkujuoksijoiden ja maastopyöräilijöiden mekkana ja jossa asuu parikin triathlonin Ironman-matkan maailmanmestaria, yhtään mihinkään, mutta sanotaan vaikka näin, että olen täällä aika monta kertaa lähtenyt juoksu- tai pyöräilylenkille oman kotitalon pihasta, enkä ole vieläkään kolunnut läpi kaikkia lähialueen lenkkeilyreittejä. Meistä parin kilometrin päässä alkaa lisäksi Chautauqua-puisto, jonka rinnalla Suomen metsien lenkkipolut eivät enää tunnu kovinkaan ainutlaatuisilta:

Chautauqua Park, Boulder, CO
Boulderissa on käytössä vajaan prosentin liikevaihtovero, jonka tuotot käytetään pelkästään puistoihin: maan ostoon, hoitoon lenkkipolkujen ylläpitoon.
Chautauqua Park in October
Aurinkoisena ja helteisenä lokakuun päivänä lenkkipolut ovat tupaten täynnä.
View from Boulder Flatirons towards Golden
”Open Space and Mountain Parks” -liikevaihtovero on säädetty kansanäänestyksellä, ja sitä on nostettu niinikään kansanäänestyksellä useaan otteeseen. Asukkaat siis ymmärtävät maisemien arvon.

Ihmiset tykkäävät eri asioista ja se heille suotakoon, mutta itse olen rehellisesti sitä mieltä, että luonto on Yhdysvaltojen paras puoli.

4. Jenkeissä kaikki sujuu niin täydellisesti – Todellisuus: asioista sopiminen ja aikatauluissa pysyminen on mahdotonta

Jenkeissä on 320 miljoonaa asukasta, joiden joukkoon mahtuu niin säntillisiä pohjoisen kulttuurin edustajia kuin vähän toista maata olevia latinoitakin – ja totta kai kaikkiin kansanosiin mahtuu vielä kumpiakin ääripäitä. Yksi asia kuitenkin on totta: We should get together sometime on ennen kaikkea kohteliaisuus, joka ei ilman erillistä sopimista tarkoita mitään. Kuitenkin jopa osavaltiosta toiseen muuttavilla amerikkalaisilla saattaa olla ongelmia erottaa, milloin vastapuoli haluaa oikeasti nähdä ja milloin vain ollaan kohteliaita, mitä sivutaan vähän tässä jutussa.

Kun kulttuuriin kuuluvan tapaamiskoodiston on oppinut, asioista sopiminen ja aikataulussa pysyminen on ollut omien kokemuksieni mukaan Yhdysvalloissa helpompaa kuin Euroopassa kansainvälisessä porukassa.

5. Opiskelijaelämä on rentoja kotibileitä – Todellisuus: yläluokkaankin kuuluvat jenkit tekevät ympäripyöreää päivää ja maksavat opiskelulainat keski-iässä

En ole ollut Yhdysvalloissa opiskelijana, mutta kotibileet ja ympäripyöreät päivät eivät ole toisiaan poissulkeva asia, ja kuten kirjoittaja myöntää, kumpaakin esiintyy. Hyvät yliopistot ovat kalliita – varsinkin kun vertaa Suomen ilmaiseen koulutukseen – ja kuten jutussa kerrotaan, opintolainojen takaisinmaksuun voi mennä vuosikymmeniä. Tässä kohtaa moni amerikkalainenkin myöntää, että koulutusjärjestelmä ei toimi enää niin kuin pitäisi tilanteessa, jossa opintolainan yhteismäärä on kolminkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Jos asia kiinnostaa, niin John Oliver kertoo tästä lisää:

Koska opinnot ovat kalliita, opiskelijat opiskelevat täysillä saadakseen opintonsa mahdollisimman nopeasti päätökseen. Suomessa korkealle arvostettu laaja-alainen sivistys sekä opintojen aikainen alan työkokemus saattaavat jäädä vähemmälle, mutta kolikon toisena puolena yliopisto-opetuksen resurssointi parhaimmissa yliopistoissa on aivan muuta kuin Suomen massaluentoja. Lisäksi jos pääsee arvostetuimpiin yliopistoihin rahakkaimmille linjoille – esimerkiksi vaikka oikeustieteelliseen – isotkin opintolainat maksaa nopeasti pois huimilla alkupalkoilla. Se, kumpi järjestelmä on omasta mielestä parempi, riippuu pitkälti siitä, mitä itse arvostaa, mutta hyvin erilaisia nämä järjestelmät ainakin ovat.

Siis yhteenvetona yksi ”täysin eri mieltä”, kaksi ”jokseenkin eri mieltä”, yksi ”tavallaan mutta” ja yksi ”ehdottomasti, mutta miten ihmeessä kukaan luulee muuta”. Näistä kommenteista huolimatta, kuten alussa sanoin, jutun kirjoittajalla voi hyvinkin olla näissä pointtinsa. Minähän en koskaan ole asunut Indianassa – käynytkin vain nopeasti Kentuckysta rajan ylitse – enkä ollut kuullutkaan Munciesta ennen tätä aamua.

Kirjoittajasta

Jenni

Jenni muutti ulkomaille kesällä 2012 ja on siitä lähtien ihmetellyt maailman menoa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Blogissa tutustutaan nähtävyyksiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä eletään ulkosuomalaisen arkea, yleensä pilke silmäkulmassa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena patikointipolut kauniin luonnon keskellä ja maailmanperintökohteet missä vaan. Nykyinen asuinpaikka Boulder, Colorado, USA.

29 kommenttia postaukseen “Karu totuus ”tyypillisestä” amerikkalaisesta kaupungista”

  1. En ole ikinä ollut vaihdossa, mutta olin aina luullut, että siihen pystyy vaikuttamaan, minne on menossa ? Minun käy vähän sääliksi, jos tuon alkuperäisen artikkelin kirjoittaja ei ottanut selvää tai tiennyt minne oli menossa. Olen noista kohdista kanssasi samaa mieltä. Tämä on niin iso maa, että kaikenlainen yleistäminen tuntuu pahalta. Myös ihmettelen vähän tuota jutun julkaisukynnystä Suomessa ?
    Leena on viimeisimpänä kirjoittanut: Säätiedotus ja hai varoitus

    1. Pystyyhän siihen, tosin jos on ollut kyse vasta kolmosvaihtoehdosta niin ei ole välttämättä niin tarkkaan mietitty. Toisaalta itse vaihdossa olleena tiedän, että ei se ykkösvaihtoehtokaan välttämättä ole niin tarkkaan mietitty, että olisi otettu selvää kaikesta etukäteen. Esim mulle aikoinaan tuli vähän puun takaa asuminen kahden hengen huoneissa, ja valitin siitä kyllä koko vaihdon ajan. :)

  2. Tuota Iltalehden juttua vastaavia totaalisen typeriä kirjoituksia on vuosien varrella tullut sen verran vastaan etten jaksa niistä enää muuta kun korkeintaan hymähtää kirjoittajien milloin naiiviutta, milloin tietämättömyyttä, milloin täydellistä typeryyttä.

    _whatever_ :)
    sim on viimeisimpänä kirjoittanut: Australian eläkejärjestelmä

    1. Mä vielä yritän korjailla käsityksiä, ettei ihmisille jäisi täysin ihmeellistä kuvaa tästä maasta. Niin moni taitaa kuitenkin ottaa nuo tosissaan, kun ei ole käsitystä aiheesta!

        1. Tässä kyllä pitää nostaa hattua toimittajalle, joka kommentoi asiallisesti tätä juttua Twitterin välityksellä. :)

      1. Mitä?? Ai kaikki mestat ei ookkaa nii kauheita ku True Detectivessä??

        1. Joo, en ole vielä ainakaan tuolla metässä patikoidessani törmännyt RV-bordelleihin tai luurankokasoihin. Niitä herätysliikkeiden telttoja kyllä näkyy välillä. :D

  3. ”luonto on Yhdysvaltojen paras puoli” – Aamen! Enpä 16-vuotiaana tiennyt kun päädyin sattumalta vaihto-oppilaaksi Alaskaan kuinka paljon se tulisi muhun elämäni aikana vaikuttamaan… ehkä vaihtoopiskelijalla on jokseenkin eri mahdollisuudet valita ja tehdä päätöksiä kuin vaihto-oppilaalla, mutta mulla ei ollut silloin mitään valtaa siihen mihin mut lähetettiin. Mun vaihto-oppilasperhe oli valinnut mut AFS:n ”katalogista” sen perusteella, että laskettelin ja harrastin urheilua/ulkoilua. Asiat meni kuitenkin just niinkuin pitikin, sillä päädyin Alaskan mittakaavalla hyvin liberaaliin kaupunkiin, hyvin liberaaliin perheeseen, jonka arvomaailmat kohtas omien kanssa ja vielä paikkaan, jossa harrastus/ulkoilumahdollisuuksia riitti ja joka tarjosi mulle keskiverto-Amerikkaa juuri niillä mausteilla kuin pitikin. Siellä oon myös oppinu, että stereotypioita, ääripäitä, ihmisiä ja paikkoja on joka junaan.

    Mielenkiintoinen juttu taas kerran!
    Kea | Deep Red Blues on viimeisimpänä kirjoittanut: It Doesn’t Grow on Trees

    1. Hurjaa, mä en tiennytkään, ettei vaihto-oppilaat voi vaikuttaa osavaltioon tai edes alueeseen. Siinä sitä ollaankin, kun oppilas on toivonut Floridaa ja päätyy Idahoon… Alkaa vähän paremmin ymmärtämään niitä tarinoita, joissa vaihtarit tulevat maitojunalla kotiin. Hyvä, että sulle kävi parhain päin!

  4. Iltalehti nyt on Iltalehti – sen jutut pyrkivät viihdyttämään ja kärjistämään, eivät esittämään punnittuja faktoja.

    1. Siispä täältä blogin puolelta vastapainoksi edes yritys niiden faktojen punnitsemiseen. :)

  5. Jätän iltapäivälehdet lukematta niiden urpojen juttujen takia. Kun ei klikkaa eikä mene koko lehtien sivustoille, ei tarvitse kärsiä henkisesti näistä journalismin kukkasista. :)

    Tuosta metromatkustamisesta ja ylipäätään julkisilla liikkumisesta on pakko kommentoida, että mun mielestä osa suomalaisista kuvittelee, että ihan täällä Suomessa pääsisi julkisilla joka paikkaan. Ehkä samat tyypit kuvittelevat, että ”suuressa maailmassa” näin nyt ainakin olisi. Jenkeistä olen kuitenkin enemmän kuullut sellaista uskomusta, että siellä ei pääse yhtään missään liikkumaan julkisilla, mikä nyt ei sekään ihan pidä kutiaan. Yleistykset – niin ärsyttäviä!
    Jepa Unelmatripillä on viimeisimpänä kirjoittanut: Staten Island Ferry ja vaateostoksia pakon edessä

    1. Mä taidan olla joskus ollut sitä mieltä, että Suomessa pääsee julkisilla joka paikkaan – kun en ole koskaan asunut niiden vaikutusalueen ulkopuolella. :) Myönnän siis, että itsekin sorrun joskus näihin äryttäviin yleistyksiin, ja Jenkeissä on todellakin monta tasoa tässä. Täällä ehkä eniten painaa tuo ihmisten (erityisesti paikallisten) asenne, että ”julkiset eivät toimi”, kun todellisuudessa niitä busseja on ihan yllättävänkin paljon.

    1. Toivotaan niin, että Miamissa pääsee liikkumaan, olen nimittäin lähdössä sinne reilun viikon päästä ja ensimmäiset 24h menee ilman autoa. :D Katselin jo, että kentältä majapaikkaan kestäisi autolla 40min, julkisilla 2,5h, huoh…

  6. Hyvä kirjoitus Jenni. Mua kyllä ihmetyttää nämä ”toimittajien” kokemuspohjaiset kirjoitukset, joissa lähteet ovat ties missä. Siis kun itsekin olen toimittaja. Kolumnina tai blogikirjoituksena olisi vielä mennytkin, mutta että artikkelina? Klikkauksia vissiin haettiin tälläkin.
    Héléna @ Chez Héléna on viimeisimpänä kirjoittanut: Kaksi litraa kyyneleitä / Two litres of tears

    1. Kesä, kärpäset ja kesätoimittajat vauhdissa… Eniten tässä kyseenalaistaisin lehteä, päätoimittajaa tai ketä ikinäkin tuon jutun on hyväksynyt, sillä olet ihan oikeassa, ettei tämä oikein uutisartikkeliksi sopinut.

      1. Ei tällaiset paskanjauhantajutut päätoimittajaa kiinnosta. Aihe on kuulostanut kivan keveältä aamupalaverissa ja kun toimittaja on väittänyt tietävänsä asiasta jotain, päällikkötoimittaja on näyttänyt vihreää. Suurinta osaa suomalaisista ei kiinnosta tippaakaan, vahvistetaanko tällaisella jutulla stereotypioita USA:sta ja amerikkalaisista. Paras keino on lähettää toimittajalle runsaasti kritiikkiä. Hän miettii sen jälkeen takuulla vähän tarkemmin ennen kuin seuraavalla kerralla paljastaa ennakkoluulonsa ja kapeakatseisuutensa.

  7. En lukenut koko juttua vaikka useamman linkkauksen siihen näin: Aivan kuin olisin tiennyt, että blogistasi pääsen sekä jyvälle jutun sisällöstä että saan samalla kommentaarin, jolle voin joka kohdassa nyökkäillä. Pisteet taas sulle Jenni. :)
    Pilvi on viimeisimpänä kirjoittanut: Kotimatkalta napattua

    1. Jee, kiitos! :) Ja hyvä vaan, ettet lukenut, koska niistä klikeistähän nämä lehdet elävät.

  8. Ah voi hyvää päivää :D Mahtuu tosiaan USAn kokoiseen paikkaan monenlaista. Ja hei, ei se elämä Suomessakaan kaikilla ole kuten Salkkareissa :O
    Minusta tuo pohjoisamerikkalainen tapa olla kohtelias ja puhelias ilman varsinaista syytä on vain positiivista. Tai se ainakin luo sellaisen positiivisen kuvan, kun hetken rupattelee ah aina niin iloisten Victoria’s Secretin myyjien kanssa.
    Ja olen 100% samaa mieltä, että USAn paras puoli on sen luonto -tosin mahtuu sinne sekaan muutamia ihania kaupunkejakin!

    1. Mä aluksi pidin sitä tekopirteänä ja vähän ärsyttävänä, mutta aika pian siihen rupatteluun on tottunut, ja nykyään se on vain piristävää.

      Olisi kyllä aika järkkyä, jos Suomessa olisi sama meno kuin Salkkareissa…

  9. Hyvä ja mielenkiintoinen vastine, kiitos siitä! Toivottavasti lähetit linkin juttuusi myös Iltalehden jutun kirjoittaneelle toimittajalle tai laitoit hänelle muuten asiallista palautetta.

    Kuten varmaan tiedätkin, valitettavasti toimitukset, etenkin iltapäivälehdet, kirjoittavat siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mikä kerää lukijoita. Taloudellinen paine siihen on kova. Iltapäivälehtien verkkosivut ja lööpit on myös rakennettu niin, että sinne hukkuu ne hyvät asiajutut.

    Ainoa tapa saada muutosta juttujen tasoon on se, että lukijat äänestäisivät toimintatavoillaan. Tuossa jutussa ei edes kalastella pelkällä otsikolla, vaan sitä on jaettu paljon somessa, mikä – ikävä kyllä – monesti tulkitaan toimituksissa siten, että tätä kannattaa tehdä lisää. Toivon, että juttua jakaneetkin ymmärtävät, että jutussa on tarkoituksella (?) kärjistetty asioita. Ja edelleenkin hyvä, että sä kirjoitit omista näkemyksistäsi.

    Vieno toiveeni olisi muuten, ettei huonoja juttuja aina kuitattaisi sillä, että taas on kesätoimittaja asialla. Hyviä ja huonoja toimittajia tavalla tai toisella on aina sekä kokeneissa että vasta-aloittelijoissa, ja vastuu sisällöstä on aina kokeneella esimiestasolla.

    Sitä mä en kyllä tajua, miten joku voi kuvitella Jenkkeihin lähtiessään, että siellä pääsee kaikkialle metrolla! Minäkin tiedän, että se on autoilun ihmemaa, vaikken siellä ole koskaan käynytkään. :D

    Sori pitkä avautuminen. Nämä media-aiheet herättää aina intohimoja, kun on itse alalla. :)
    Anu Haapala on viimeisimpänä kirjoittanut: Vinkkejä kevyeen pakkaamiseen

    1. Juu, kuten jo tuossa aiemmassa kommentissa mainitsin niin Twitterissä heitin tämän toimittajalle, joka kyllä ihan asialliasesti vastasi. :) Onneksi on Twitter keksitty, en nimittäin välttämättä sähköpostitse tms olisi jaksanut alkaa hätyytellä…

      …ja kiitos todellakin tästä ”pitkästä avautumisesta”! On todella mielenkiintoista kuulla, miltä nämä asiat näyttävät toimittajan näkökulmasta käsin. Rankkaahan tuo toimittajan työ taitaa olla, sillä harvassa muussa duunissa joutuu omalla nimellään laittamaan työpanoksensa ”koko kansan” arvioitavaksi, ja siksi minusta on tärkeää pitää toimittajille annettava palaute asiallisena, vaikka tässä tapauksessa taisin kirjoittaa aika tiukasti.

  10. Minä en ole koskaan vielä edes käynyt Amerikassa mutta minunkin mielestäni Amerikan monipuolinen luonto on parasta siellä! löytyy niinkin erilaisia kohteita kuin vaikkapa Alaska ja Florida, jotka ovat luonnon osalta täysin toistensa vastakohtia mutta kummatkin varmasti upeita kohteita. Mitä tuohon lainojen maksamiseen tulee niin kyllä Suomessakin varsin moni ottaa lainaa ja maksaa niitä pois sitten koko ikänsä esim. asunnon tai suuren remontin takia. Ne ovat vain valintoja jotka jokainen voi itse tehdä että mitä valitsee ja mitä ei. Likaisia jokia löytyy kyllä myös Euroopasta ja varmasti myös Suomesta, joten se ei ole kauhean hyvä perustelu miksei joku kohde miellytä, silloin pitää vain yrittää osata suunnata luontokohteisiin
    Susanna on viimeisimpänä kirjoittanut: Nürnberg Medieval Historical city

    1. Asuntolaina ja opintolaina ovat sillä tavalla erilaisia, että toisesta pääsee tarvittaessa eroon myymällä sen asunnon. Opintolaina taas on harvinaisen sitkeä tapaus ja iso ongelma aika monen amerikkalaisen taloudessa.

      Muuten samaa mieltä sun kanssa!

  11. Mistä kannattaa kysyä asuntoa Boulderissa? Mielin kovasti muuttoa sinne. Ajatuksen tasolla. Enhän tiedä miten asiaa lähtisin viemään eteenpäin.

    1. Me löysimme ensimmäisen vuokra-asuntomme Craigslistilta. Sinne postaavat sekä yksityiset ihmiset ilmoituksia että myös vuokrausfirmat ja välittäjät. Budjetista riippuen voi myös kysellä valmiiden apartment complexien saatavuutta. Esim Two Nine North.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

CommentLuv badge