Seuraa neljäs osa Tämä matka-blogin Annan positiivisuushaastessa. Eli viisi positiivista juttua tältä päivältä, höystettynä kuvilta tämän päivän patikointireissulla. Aiemmat osat haasteessa olivat sunnuntai, tiistai ja torstai.
1. Kävimme patikoimassa porukalla. Erityisen positiivista tässä oli, että tällä porukalla on yritetty sopia patikointireissua jo melkein vuoden verran, ja vihdoin onnistuimme: kukaan ei sairastanut yllättäen, päivä ei ollut sateinen eikä kenellekään tullut yllättäviä ylitöitä tai muuten vaan väsyttänyt. Nyt kun saatiin yksi positiivinen kokemus alle, eiköhän päästä liikkeelle uudestaankin.
Helppo 10 kilometrin reitti, koska mukana oli kokemattomia patikoijia, joita vähän pelotti, jaksaisivatko he. Hyvin jaksoivat.
2. Tänään ei satanut. Säätiedotus oli viime hetkeen asti epävarma – chance of rain – mutta totesimme, että we’ll take our chances. Lopputulos oli, etteivät harmaat pilvet missään vaiheessa muuttuneet sateeksi, ja aurinkokin pilkahteli välillä pilvikaton välistä.
3. Useldangen keskiaikafestarit yllättivät positiivisesti. Olin bongannut viikko sitten netistä ilmoituksen Useldangen keskiaikafestareista, ja osittain sen takia valitsimme patikointireitin, joka päättyi tämän linnan raunioiden luokse. Festarit olivat laajat ja viihdyttävät, ja hengasimme paikalla kolmisen tuntia ennen takaisin kaupunkiin suuntaamista.
4. Kerroin kavereille olevani syksyn Jenkeissä, ja kaverit pohtivat vakavissaan, pitäisikö tulla käymään. Tuntuu, että vaikka täältä jossain vaiheessa muuttaisin pois pysyvästi, nämä kaverit jäävät elämääni pysyvämmin.
5. Varasin lentoliput Madridiin heinäkuuksi. Muistaako joku vielä vuoden takaisen sohvasurffaajani Marían? Päätin vihdoin lähteä moikkaamaan häntä viikonloppureissulle, kun täältä kerran pääsee Madridiin suht nopeasti. Tiedossa siis ensimmäinen reissuni manner-Espanjaan!
Spottasimme patikointireissulla purjelentokentän, jossa koneet vedettiin jonkinlaisen maahan yhteydessä olevan narun perässä taivaalle.
Seuraavaksi haastan Kunnon kaipuu -blogin Mintun.
Hih, tulin tekemään vastavierailun blogiisi! Ja lueskelemaan arkistoja. Voi että, samoja huomioita tosiaan eri osavaltioista huolimatta! Ja olen ihan kauhuissani niistä miehistä, jotka yrittivät iskeä sua keskellä motaria! Oon niin huomannut, että täällä nää miehet on kovia iskuyrityksissään. Ja meillä on avoauto… En ehkä uskalla ajaa katto auki yksinäni. :D
t. hannael
Kieltämättä se oli vähän häiritsevää, mutta mä jatkoin silti katto auki ajamista, sillä totesin, että on paljon helpompaa huomioida liikennettä niin – ja mun ei-kovinkaan-kaksisilla ajotaidoilla jo tekee eron. Tsemppiä liikenteeseen ja paikallisten miesten kanssa pärjäämiseen!
Kiitoksia haasteesta. Pitääpä tsekata säännöt ja ruveta hommiin. Hienoja kuvia, muuten. Varsinkin tuo eka viljapeltolähikuva.
Kiitti! Mä otin noista pelloista kuvia ihan innoissani. Ai minäkö kaupunkilainen?