Luxemburgin kolme virallista kieltä, ranska, saksa ja luxemburgin kieli eli letze, aiheuttavat välillä kunnon sopan kaupungilla asioidessa. Saksan voi unohtaa heti kättelyssä – luxemburgilaiset kyllä puhuvat kaikki sujuvaa saksaa, mutta keskustassa enemmistö työntekijöistä on ranskalaisia – joten käytännössä asiat hoidetaan ranskaksi tai letzeksi, tai ulkomaalaisen ollessa kyseessä joskus harvoin englanniksi.
Moikkaus vaikuttaa siihen, miten keskustelu menee. Näihin minulla on kolme vaihtoehtoa:
- Hello viestii suoraan, että englanti on vahvin kieleni, ja tällöin englantia osaavat tietävät keskustella englanniksi. Miinuksena englantia osaamattomat, eli enemmistö, menevät helposti lukkoon, ja palvelu saattaa olla vähäsanaista ja töykeää. Siksi käytän tätä vain tilanteissa, joissa voin olettaa vastapuolen osaavan englantia.
- Bonjour toimii ranskalaisten kanssa. Auttavalla ranskan taidollani pärjään jo pitkälle, ja moni Luxemburgissa töissä oleva osaa puhua selkeästi, jotta en suinkaan vaan pyytäisi heitä puhumaan englantia. Toisaalta jos vastapuoli onkin luxemburgilainen, suhtautuminen on neutraalia tai jopa negatiivistä. Muillakin kuin suomalaisilla on antipatioita ranskalaisia ja ranskan kieltä kohtaan.
- Moien on paras, kun vastapuolen kielitaidosta tai kansallisuudesta ei ole varmuutta. Ranskalaiset eivät ota siitä nokkiinsa ja jatkavat sujuvasti ranskaksi, koska he olettavat luxemburgilaisten osaavan ranskaa; luxemburgilaiset tykkäävät, että osaan edes yhden sanan heidän kieltään, mutta kuulevat kyllä lausumisestani, etten ole natiivi, ja vaihtavat yleensä suoraan englanniksi tai ranskaksi.
Tänä aamuna hakiessani postista kirjattua kirjettä tervehdin englanniksi. Julkisella puolella työntekijät ovat aina luxemburgilaisia, joilla kielitaito on ranskalaisia laajempi, joten englantia voi olettaa kuulevansa rautateiden lipunmyynnissä, postissa tai vaikkapa uimahallilla. Tänään postin virkailija kuitenkin vastasi Hellouhuni Moienilla ja esitti minulle pyynnön letzeksi.
Sorry?
ID card, postivirkalija tokaisi englanniksi, ja kun olin sen hänelle ojentanut, jatkoi jakamalla ohjeita letzeksi. Olin näköjään törmännyt kansallismieliseen luxemburgilaiseen, yhteen niistä, joita ulkomaalaisten ylivalta maassaan ärsyttää. Ei ihme: me maahanmuuttajat tulemme tänne, oletamme pärjäävämme englannilla tai ranskalla, laitamme lapsemme kansainvälisiin kouluihin ja pysyttelemme kaukana letzen kielikursseista. Harva näkee tarvetta opetella kieltä, jolla on vain joitain satoja tuhansia puhujia, kaikki erittäin kielitaitoisia, ja joista osa ei edes osaa kirjoittaa kunnolla omaa kieltään, koska kirjakieli kehitettiin vasta 80-luvulla.
Onneksi täällä asuessa passiivinen letzen sanavarasto on kasvanut. Dréckt näkyy ovissa, kun niitä pitää työntää, joten tajusin painaa nappia, ja Ënnerschrëft on näkynyt tarpeeksi monessa virallisessa kaavakkeessa, että tajusin virkailija haluavan allekirjoitusta. Merci ja äddi!
Vaikka mun mielestä on tärkeää opetella paikallista kieltä, niin valitettavasti ne tilanteet joissa sulle vaan puhutaan itsepintaisesti kieltä jota et vielä täysin osaa tai ymmärrä vaikka kuinka haluaisit, on todella kiusallisia. Varsinkin siis jos puhuja pystyisi myös puhumaan englantia, niin halutessaan! Toissakesänä Saksassa leirintäalueen tiskillä ukko puhui vain itsepintaisesti meille saksaa vaikka selkeästi ymmärsi ja puhui myös englantia.
Monesti kun itsellä on venäläisiä asiakkaita jotka eivät puhu ollenkaan englantia tai suomea ja itse puhun hyvin rajoitetusti venäjää, yritän kyllä sitten jotenkin saada puristettua edes jotakin sanoja venäjäksi että saataisiin tilanne hoidettua. Parempi sekin, kuin että jatkaisin vain englannin tai suomen puhumista, joista ei ole asiakaille mitään hyötyä kun eivät niitä ymmärrä. Maassa maan tavalla, mutta kyllä joskus voi vähän joustaa!
Anne | Metallia Matkassa on viimeisimpänä kirjoittanut: Budjetteja, lahjoja ja matkakassoja
Musta on tiettyyn pisteeseen asti ihan ok, että ihmiset jaksaa puhua mulle esim ranskaa eikä vaihda englanniksi, vaikka mun ranskan taidot on aika alkeelliset, että pääsen harjoittelemaan… mutta joo, toi on aika tympeää ettei sitten suostuta vaihtamaan, vaikka selvästi kommunikointi sujuisi helpommin toisella kielellä ja toinen sitä aktiivisesti tahtoisi. Mäkin olen tota joskus kohdannut, mutta onneksi aika harvoin, ja yleensä ne on just sellasia keski-iän ylittäneitä ukkkoja, jotka päättää vähän ojentaa englantia puhuvaa nuorta tyttöä ja korostaa omaa asemaansa. Musta se on vain korostaa näiden ihmisten huonoja asiakaspalvelutaitoja.
Kummaltakin osapuolelta kaivataan tällasissa tapauksissa joustoa, ja yleensä sitä löytyykin. Vastapuolelta pahimmat taas on jotkut jenkit, jotka valittaa jostain Tsekkien pikkukylästä, että ”siellä ei edes puhuttu englantia”… ja eivät tietenkään itse puhu yhtäkään vierasta kieltä.
Aina oppii uutta! Mä olen aina olettanut että luxissa puhutaan ranskaa mutta en ollutkaan koskaan kuullut tästä letzen kielestä! Mä en hirveästi ruvennut opettelee ranskaa kun asuin Brysselissä niin lyhyen aikaa mutta välillä ne eri kielet kyllä aiheutti mielenkiintoisia tilanteita :) mun lähikaupan tyttö oli onneksi aina tosi söötti ja elehti kamalasti että tajuaisin mitä hän yrittää sanoa :)
Laura/My post-University Life on viimeisimpänä kirjoittanut: Häämatka haaveilua
Mä luulin ennen tänne muuttoa, että täällä puhuttaisiin saksaa. ;) Todellisuudessa luxemburgilaiset puhuu mieluummin saksaa kuin ranskaa, koska sitä opetetaan koulussa alemmalta luokalta lähtien, mutta täällä asuu ja erityisesti käy töissä satoja tuhansia ranskalaisia (tai walloneita, melkein sama asia), joten ranskan asema sitten korostuu arkikäytössä. Lakihan on pelkästään ranskaksi, mutta parlamentissa keskustelut käydään yhä enenevissä määrin luxemburgiksi.
Musta on parasta, kun ihmiset panostaa elekielellä kommunikointiin! Sillä pääsee usein jo tosi pitkälle. :)
Tosi kiinnostava postaus, selkeästi sulla on insightia tähän asiaan! Yritän itsekin aina esim. matkoilla ollessa ja töissä käyttää paikallista kieltä sen verran mitä osaan, mutta välillä on niitäkin tilanteita että ei oikein tiedä miten päin sitä olisi. Esim. se tilanne missä ensin tervehdin suomeksi, enkä saa mitään vastausta ja jatkan seuraavassa vaiheessa englanniksi jolloin asiakas sanoo jotain ”voi kyllä ihan suomekski puhua hei” -tyylistä, ärsyttää kyllä. Sori kun en oo mikään ennustaja… :D
Nuo tilanteet on just välillä huvittavia, mutta välillä ärsyttäviä, joissa kestää aikansa, että saa selville, mitä kieltä pitää puhua. Kaikkein ärsyttävintä on kuitenkin ihmiset, jotka asiakaspalvelutilanteessa ei puhu mitään! Taannoin kun olin pesulassa töissä tuli näitä tyyppejä, jotka olisivat halunneet selvitä tilanteesta hiljaa (tai koko ajan kännykkään puhuen), mutta kuitenkin tarvitsin tiedon siitä, mitä sille vaatteelle haluttiin tehtävän…
Hei Jenni, kiva kirjoitus taas kerran ja upea kuva Grundista!. Taidat kuvata ihan ”oikealla” kameralla. Mä olen toistaiseksi omassa blogissani tyytynyt kännykkäkuviin. Pohdinnassa on kuitenkin pienen järjestelmäkameran hankkiminen jossain vaiheessa.
Tekstissäsi oli kuitenkin yksi lause, joka jäi hieman kaihertamaan ”Muillakin kuin suomalaisilla on antipatioita ranskalaisia ja ranskan kieltä kohtaan”. Itselläni kun sympatiat ovat suuret ranskan kieltä ja useimmiten myös ranskalaisia kohtaan, en oikein tykännyt tuosta kategorioinnista. Irtisanoudun siis niistä suomalaisista, joilla antipatioita olisi.
Hyvää matkaa ja lomaa Coloradoon!
Aino
Aino Salminen on viimeisimpänä kirjoittanut: Mikä Club Med?
Mä kuvaan sekä kameralla että kännykällä, ja tämä kuva Grundista on otettu kännykällä. :) Mä suosittelen kaikille järkkärin hankkimista harkitseville tutustumaan eka niihin säätöihin pokkarilla tai kännykällä – niissäkin säätöjä riittää. Sitten tietää paremmin, mista haluaa maksaa. :)
En tietenkään tarkoittanut sanoa, että kaikilla suomalaisilla olisi antipatioita ranskalaisia kohtaan. Itse olen kuitenkin huomannut, että monella on – ehkä jopa yllättävän monella ottaen huomioon kuinka harva on ollut paljon tekemisissä ranskalaisten kanssa – joten siksi tällainen ilmaisu.
Kiitos toivotuksista!
Tosi mielenkiintoinen postaus! Ite en ollut aiemmin tuosta letzen kielestä edes kuullut.. :D
Jenna / Journey Diary on viimeisimpänä kirjoittanut: Jollekkin voit olla murunen, mut mulle oot pelkkä pulla
Enpä ollut minäkään kuullut ennen tänne muuttoa. ;)
On varmaan tosi mielenkiintoista asua maassa/kaupungissa, jossa on noin monta kieltä koko ajan käytössä. Käytän nyt päivittäin suomea, espanjaa ja englantia – mutta eihän se ole sama asia ollenkaan. Kauppaan mennessä on selvää, että suomea puhutaan :D
Luxemburgin omasta kielestä olin kyllä tietoinen, kiitos paikallisen kaverin, mutten tiennyt sitä letzeksi kutsuttavan :)
Luxemburgin kieli on letzeksi Lëtzebuergesch, eli siitä tulee nimitys. Lausutaan ”letseböijesh”…
Mä sentään käytän päivittäin vain suomea ja englantia sekä yksinkertaista ranskaa. Kolmen kielen sujuva puhuminen sikin sokin on jo aika saavutus.