Pulahdus katamaraanilta lämpimään mutta auringonlaskun jälkeen pimeään Tyyneen valtamereen. Yritän pysyä mahdollisimman pinnassa, olla laskematta jalkoja alas, jotta en pelottaisi niitä pois. Kellun surffilaudan pohjaan rakennetun ledivalaisimen luokse, puhallan snorkkelista vedet pois ja painan pääni pinnan alle.
Välittömästi näen ison liitävän hahmon tulevan kohti. Tämän paholaisrauskun siipienväli on kolmisen metriä, ja perässään sillä on pitkä terävän näköinen piikki. Minua lähestyessään se avaa suunsa, ja tunnen paniikin iskevän. Snorkkeli suussa on vaikea huutaa. Parikymmentä senttiä minusta rausku kääntyy selälleen, ja mahamme melkein hipovat toisiaan.
Olisin pystynyt halutessani koskettamaan rauskua, mutta mitäköhän mieltä rausku olisi ollut siitä?
Kestävää matkailua – mistä kannattaa kieltäytyä?
Lomalla matkanjärjestäjät ja paikallisyrittäjät tarjoavat kuluttajille milloin mitäkin eksoottista eläinkokemusta. Länsimaissa delfinaarioesitykset ovat suuria showta, karhut temppuilevat sirkuksissa, ja Sea Worldissa pääsee taputtelemaan rauskuja. Aasiassa norsuratsastukset ovat suosittuja, ja Thaimaassa pääsee vierailemaan tiikeritemppeleihin, joissa tiikereitä pääsee silittämään. Välimeren maissa turisteja viedään katsomaan paikkoja aasin selästä käsin. Ja lista jatkuu.
Näille kaikille esimerkeille yhteistä on, että niissä mennään turistien eikä eläinten ehdoilla.
- Delfinaarioissa delfiinit masentuvat, sillä luonnossa ne ovat tottuneet liikkumaan toistasataa kilometria päivässä, ja vankeudessa syntyneet delfiinit jäävät hyvin harvoin henkiin. Delfiinit kommunikoivat naksuttelemalla ja kaikuluotaamalla, ja betonialtaissa kommunikointi hankaloituu. Älykkäinä eläiminä ne tarvitsisivat enemmän virikkeitä, kuin mitä delfinaarioilla on tarjota. Lisäksi jos delfiinejä pyydystetään delfinaarioon luonnosta, tuetaan samalla delfiinien massateurastuksia. Lisätietoa delfiinien tilanteista Vaihda vapaalle -blogista.
- Karhujen ja monien muiden sirkuseläinten kohdalla ongelma on niiden pitäminen pienissä häkeissä sekä kouluttaminen kivulla.
- Sen lisäksi, että taputtelualtaiden rauskut eivät välttämättä nauti taputtelusta, ihmisten käsistä leviää niihin tauteja, ja usein näissä altaissa rauskut kuolevat nopeammin kuin mitä muuten vankeudessa.
- Norsujen koulutus aloitetaan prosessilla, joka tunnetaan nimellä crushing the spirit, ja jossa norsua pahoinpidellään ja kidutetaan niin paljon, että se alistuu pelosta ihmiselle. Lisäksi norsut usein pyydystetään luonnosta, vaikka ne ovat uhanalaisia. Lisää aiheesta Tarinoita maailmalta -blogissa.
- Thaimaan tiikeritemppeleissä tiikereitä on huumattu, jotta ne eivät hyökkäisi ihmisten kimppuun.
- Aaseilla ratsastavan ei pitäisi painaa yli 20% aasin painosta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että aaseilla ratsastaminen pitäisi jättää lapsille.
Tuskin kukaan haluaa oikeasti tukea eläinten kaltoinkohtelua, vaan syy tällaisen toiminnan tukemiseen on usein tietämättömyydessä. Olen itsekin käynyt useassa delfinaariossa, keikkunut norsun selässä ja ratsastanut aikuisiällä aasilla pitkin Egyptin maaseutua, ja monesti olen saanut tietää ongelmista vasta jälkeenpäin. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa vaan vähentää sitä, kun ihmiset oppivat, minkälaista toimintaa kannattaa olla tukematta.
Kokonaan toinen asia ovat matkanjärjestäjät, jotka aktiivisesti markkinoivat kyseenalaisia retkiä turisteille. Monet matkanjärjestäjät ovat julkisesti sitoutuneet kestävän matkailun periaatteisiin ja eläinystävälliseen toimintaan, mutta silti tarjonnassa saattaa olla esimerkiksi norsuratsastuksia. Yksittäisellä kuluttajalla ei aina ole mahdollisuutta arvioida toiminnan eettisyyttä, mutta matkanjärjestäjillä kyllä on. Kuluttajien sen sijaan on mahdollista kysyä lisätietoja ja esittää kriittisiä kysymyksiä, jotka luovat matkanjärjestäjille paineita toimia paremmin tulevaisuudessa.
Kriittiset kysymykset kannattaa muistaa myös silloin, kun toimintaa markkinoidaan luontoystävällisyydellä. Jos yritys markkinoi mahdollisuutta uida delfiinien kanssa luonnossa, niin onko delfiinejä kuitenkin painostettu rantaa kohti? Mennäänkö valassafarilla liian lähelle valaita? Ovatko villieläinten kuvausmatkat häiriöksi eläimille? Koska aidosti reilun matkailun lisäksi on paljon myös viherpestyä matkailua, kriittisten kysymysten esittämisen lisäksi kannattaa tarkistaa internetistä, mitä paikasta puhutaan. Esimerkiksi Right Tourismilla on hyvä tietokanta, jossa on arvioitu eri paikkojen eläinystävällisyyttä.
Reilu matkailu ei rajoitu pelkästään eläinten hyvinvointiin. Reilun matkailun yhdistyksen luomat Reilun matkailijan ohjeet sisältävät seuraavat kohdat:
- Hanki tietoa matkakohteesta
- Matkusta huippusesongin ulkopuolella
- Valitse vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä
- Suosi paikallista
- Säästä energiaa ja vettä
- Minimoi jätteet
- Kunnioita paikallista kulttuuria
- Suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa
- Kerro näkemästäsi ja kokemastasi
Kaikkein vaikeinta matkailussa on yleensä sen selvittäminen, kuka käärii voitot, eikä siihen aina kykene. Ohjenuorana kuitenkin on, että paikallisille yhteisöille on sitä parempi, mitä suurempi osa voitoista jää paikan päälle sen sijaan, että rahat valuisivat suuryrityksille, yleensä köyhemmistä maista rikkaampiin maihin. Lisäksi poliittisella tilanteella on oma roolinsa: taannoin äitini selvitti Indonesiaan matkustaessaan, ettei hotelli ollut diktaattorin suvun omistuksessa.
Entäs ne rauskut? eli yksi esimerkki reilusta vaihtoehdosta
Paholaisrauskut eivät tosiaan olisi tykänneet koskettelusta, koska niiden ihoa peittävä suojakerros olisi kärsinyt siitä ja altistanut ne tulehduksille. Tämän takia meillä oli mukana asiantunteva opas, joka neuvoi, miten rauskujen kanssa tulisi käyttäytyä: ole mahdollisimman paikoillasi ja anna rauskun tulla sen verran lähelle kuin se itse haluaa.
Paholaisrauskut ovat valtamerten jättiläisiä, painavat helposti toista tonnia ja niiden siipiväli on useamman metrin, mutta ne ovat ihmisille täysin vaarattomia, myrkyttömiä ja hampaattomia. Niiden kanssa uiminen oli yksi hienoimmista kokemuksista, mitä Havaijilla koimme, ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille Havaijille matkustaville. Jälkeenpäin matkalla takaisin satamaan hörpimme kuumaa kaakaota samalla, kun opas kertoi meille, miten Eka Canoe Adventures tukee yritystoimintansa ohessa paikallista yhteisöä opettamalla köyhempien perheiden lapsia purjehtimaan.
Osallistun tällä kirjoituksella #ReilutBlogit-kampanjaan, jossa bloggaajat nostavat tietoutta kestävästä matkailusta ja kannustavat matkailijoita miettimään valintojaan. Tämän tiimoilta haastan Emmin, Lauran ja Satun, kertomaan omissa blogeissaan suhteestaan kestävään matkailuun sekä yhdestä mukavasta kokemuksesta aiheeseen liittyen, sekä kaikki lukijat jakamaan kokemuksiaan kommenttikentässä. Millaisia kokemuksia sinulla on kestävästä matkailusta?
Huh, olipa tietopaketti! Mua rauskujen kohtaaminen luonnossa kyllä varmaan karmisi, niissä on jotain tosi mystistä, sellaisella karmivalla tavalla.
Laura / Tuntemattomaan ja takaisin on viimeisimpänä kirjoittanut: #ReilutBlogit: Kohti eettisempiä reissuja
Mua eniten karmi se suuri suu, joka tuli pimeydestä mua kohti. Ei voinut olla miettimättä, että apua kohta se syö mut, vaikka hyvin oli tiedossa, että eläin on kasvissyöjä.
Hieno teksti Jenni :) Ja kiitos haasteesta. Tää aihe menee mulla nyt mietintämyssyyn ! Pakko kyllä jotain on saada rustattua hyvän aiheen puolesta! Asetit bloggarikolleegojesi kanssa vaan riman aika korkealle ;)
Emmi H on viimeisimpänä kirjoittanut: Osta osta osta osta
Kiva, että otat haasteen vastaan! Oon varma, että saat aikaiseksi jotain, mikä pistää sunkin lukijat miettimään. :)
Mahtavaa kun lähdit mukaan kans ja vau tuota sun rauskujuttua! En yhtään tiennytkään, että paholaisrauskut olisivat noin isoja..! Olisin varmaan muutenkin tiennyt niihin olla koskematta, mutta en äkkiseltään heti tiennyt sitä syytä miksei niihin saisi koskea -Nytpä tiedän senkin, joten kiitos :)
Annika – Tarinoita Maailmalta on viimeisimpänä kirjoittanut: Elämää planeetan kylmimmässä pääkaupungissa
Mä en tiennyt rauskuista etukäteen oikein mitään, joten siltäkin kannalta tuo rauskusukellus oli todella hieno kokemus. Siinä oppi todella paljon näistä jättiläisistä.
Mielenkiintoinen kirjoitus tärkeästä aiheesta. Oli varmasti unohtumaton kokemus päästä uimaan rauskujen lomassa. Kiitti myös haasteesta, täytyykin katsoa mitä sitä keksisi, kuten Emmikin totesi, olette asettaneet riman todella korkealle :)
Laura/My post-University Life on viimeisimpänä kirjoittanut: Lyme Parkin upeat saksanhirvet
Eipä tämä ole kilpailu, vaan jokainen postaus toivottavasti tavoittaa jonkun uuden ihmisen. :) Kiva, että lähdet mukaan!
Loistava postaus! Kiitos Jenni :) Nostit monta tärkeää asiaa esille. Onneksi on kestäviäkin tapoja päästä näkemään eläimiä.
Elina / Vaihda vapaalle on viimeisimpänä kirjoittanut: Maailmanympärimatka
Musta tässä kampanjassa hienoa on juuri se, että nostetaan esille niitä kestäviä tapoja. Usein valitetaan, kuinka eläinoikeus-/luonnonsuojelija-/yms-popula haluaa vain ”kieltää kaiken”, mutta kun niitä vaihtoehtojakin on oikeasti olemassa!
Tarkea aihe ja tosi hyva postaus, entisena oppaana olen nahnyt kaikenlaista rahastusta elaimilla, onneksi nyt on heratty ilmeisesti useammankin matkanjarjestajan puolesta miettimaan etta se kestava kehitys tulisi miettia tarkkaan jokaisen matkailijoille suunnatun retken ja tapahtuman kohdalla.
Petra on viimeisimpänä kirjoittanut: Musta maanantai
Todellakin kiva huomata, että tämän suhteen kehitys menee aina vaan eteenpäin. Aika pitkälle ollaan kuitenkin tultu viimeisten vuosikymmenien aikana.
Hyvä, että nousee esille ja varmasti kyse on monen turistin kohdalla vain tietämättömyydestä. Mullekin tämä puoli norsuratsastuksista selvisi ihan vasta. Mainostettiin lapsille tulevaa Thaimaan reissua norsuilla. Aloin sitten lukemaan asiasta ja todellakin päätin, että ei todellakaan mitään norsujuttuja meille!! Tunsin todellista syyllisyyttä siitä yhdestä kerrasta, kun olen elefantin selkään kiivennyt. Ja kyllä juurikin suomalaisen matkatoimiston pakettimatkan retkellä. Mutta ihan vilpittömästi voin sanoa, etten tiennyt kuinka paljon norsut kärsii noista kuskauksista. Eläinten iso koko hämää varmaan useimpia.
Siis juuri tämä! Minullekin tuo norsuasia selvisi vasta pari vuotta sitten, ja muistan, että vielä vuonna 2009 Kambodzassa mietin, että norsuratsastus voisi olla hauska juttu. En usko, että kukaan selväjärkinen ihminen haluaisi tukea moista toimintaa, jos tietäisi noista norsujen ”koulutusmenetelmistä”. Mutta kun tästä(kään) asiasta ei yleisesti missään mediassa puhuta, ja matkatoimistot eivät myöskään erityisen aktiivisesti jaa tietoa aiheesta norsuratsastuksista kyselijöille.
Hyvä kirjoitus, Jenni! Tää juttu on tosiaan ollut pinnalla viime aikoina ja hyvä niin. Tuo Tjareborgin juttu taisi olla viimeinen niitti, vaikka toki tuota opasta käykin himpun verran sääliksikin… varmasti ihan tietämättömyyttään jutun laittoi eteenpäin ja vastuu on toki itse matkatoimistolla. Tämä blogipöhinä on kuitenkin varmasti saanut aikaan muutosta jo nyt ja toivotaan että lisää on tulossa. :)
lena / london and beyond on viimeisimpänä kirjoittanut: Finland Ice Marathon, Matteo ja luistelemaan opettelu
Musta tämä juttu ei missään tapauksessa ollut tuon yksittäisen oppaan vika, ja olen aika pettynyt Tjäreborgiin, että syy tapahtuneesta on yritetty vyöryttää hänen niskoilleen. Tjäreborgin vastuulla pitäisi olla mm. opastaa oppaitaan tiikeritemppelien ongelmista, jotta nämä pystyvät sitten kertomaan eteenpäin kyselijöille kohteessa, ja tässä ei selvästikään ole näin toimittu.
Musta on aivan mahtavaa, että tästä on seurannut jo nyt jotain konkreettista – tuo Aurinkomatkojen päätös nyt selvimpänä itselle kantautuneena.
Aaaa, rauskusukellus!!! Want!!!
Kommenttina eläinrääkkäysturismiin: katsokaa
Blackfish http://www.imdb.com/title/tt2545118/?ref_=fn_al_tt_1
ja The Cove http://www.imdb.com/title/tt1313104/?ref_=tt_rec_tt ja tukekaa Sea Shepherdin toimintaa!
Toi Blackfish on mulla ”pakko kattoa”-listalla, The Covelle multakin lämpimät suositukset. Aika silmiäavaava dokkari.
Muutaman päivän blogitauon jälkeen aloin lukemaan näitä kampanjapostauksia ja tärkeitä aiheita nousee esille. Juuri tässä lukukauden kestävää matkailua opiskelleena on jotenkin erityisen pinnassa nämä jutut ja saan varmasti blogikirjoituksistakin materiaalia eräälle esseelle, joka pitää vielä kirjoittaa :)
Musta on hienoa, kuinka eri tavalla bloggaajat on lähteneet käsittelemään tätä aihetta. Siistiä, jos ne auttaa vielä esseen kirjoittamisessa. :)
Hyvä aihe, en ole itse tuohon aasiratsastukseen törmännyt Välimerellä, tosin en ole Kreikassa käynyt jossa se taitaa vielä nykypäivänä olla valitettavan yleistä. Asiahan on niin että pelkästään poniratsastuksessa ihmisen pitäisi painaa 50kg, ei sen enempää. Myös lemmikkieläimiä kaltoinkohdellaan harmittavan paljon, lapsena minua ihmetytti luokkatoveri joka piti kaniaan pimeässä vessassa lukitussa häkissä. Huomautin asiasta ja koulukiusaaminen alkoi. Espanjassa olen kuullut olevan paikallisille ”normaalia” hylätä koira kadulle, todella vastuutonta käytöstä. Minä hyväksyn kyllä Rooman yhden eläintarhan, koska sinne on otettu juurikin näitä sirkuseläimiä sun muita kaltoinkohdeltuja eläimiä eikä vapaudesta vangittuja, hyväksyn myös sen jos Korkeasaareen tuodaan loukkaantunut hylje hoitoon. Mutta sitä en minäkään hyväksy kun villieläimiä pyydystetään sademetsistä ja viidakoista vankeuteen. Nämä ovat vähän kaksipiippuisia juttuja, jos joku omistaa vaikkapa kanin jota pitää vessassa niin varmaan tukee myös tuollaisia norsusafareita sun muita :/
Susanna89 on viimeisimpänä kirjoittanut: Italian music
Surullista kyllä, kaikki eivät pidä eläimiä kovinkaan suuressa arvossa. :/ Uskon ja toivon silti, että suurin osa ihmisistä tukee epäeettistä toimintaa tietämättömyydestä eikä välinpitämättömyydestä.