Are you travel wise or travel curious? kysyi entinen Cirque du Soleilin taiteellinen johtaja James Tanabe keskiviikkona. Boulderin yliopistolla pyörii tällä viikolla Conference of World Affairs, paneelikeskusteluiden sarja, ja olin lähtenyt kuuntelemaan tilaisuutta, jonka aiheena oli Wanderlust.
Travel wise eli matkaviisas on Tanaben mukaan ihminen, joka tiedostaa, että suurin osa hänen ”matkailu-urastaan” on jo takana päin. Travel curious eli matkautelias taas on joku, joka olettaa jatkossa matkustavansa enemmän kuin tähän asti. Suurin osa salista ilmoitti olevansa matkauteliaita, eikä sali koostunut pelkistä yliopisto-opiskelijoista. Myös moni harmaahapsinen eläkeläinen luotti matkustavansa jatkossa enemmän, mitä ei ole vaikea uskoa, koska lyhyiden lomien Yhdysvalloissa matkailu on nimenomaan eläkeläisten heiniä.
Matkautelilaille Tanabella oli kysymys:
What keeps you from traveling more?
Suosituimmat syyt olivat rahan tai ajan puute: rahan kohdalla moni viittaajista näytti olevan opiskelijoita, ajan kohdalla taas viittasivat vähän vanhemmat ihmiset. Pari rohkeaa ilmoitti syyksi pelon. Joku taas kertoi ongelmien terveyden kanssa estävän matkustamisen, ja yksi nauraen totesi, että hänellä syy on ihan rehellisesti laiskuus: kotoa lähtemisessä on liikaa hommaa, että sitä jaksaisi tehdä.
Yksi syy kuitenkin sai kuuntelijat ja Tanaben nyökkäilemään: velvollisuudentunto. Syyn esille ottanut nainen mainitsi ikääntyneet vanhempansa, joku toinen taas mainitsi työnsä, jolle on omistautunut. Tanabe itse kertoi, että on laittamassa matkailun tauolle perheen takia.
Tanabe alkoi listata asioita, joita matkustamisesta seuraa: se vaikuttaa ihmissuhteisiin, haittaa työtä, pitää meidät poissa läheistemme luota… eivätkö nämä olekin klassisia merkkejä huumeriippuvuudesta, jotain mitä yleensä pidetään pahana? Tanaben mielestä matkustaminen onkin perustavanlaatuisesti itsekästä toimintaa. Silti me teemme sitä. Miksi?
Jokaisella on oma vastauksensa tähän, ja jotenkin me kaikki perustelemme toimintaa itsellemme. Tanaben perustelu oli, että hänelle matkustaminen konkretisoi monia asioita, jotka Yhdysvalloissa näyttäytyvät niin kovin abstrakteina. Rasismi, seksismi ja epätasa-arvo tulevat iholle konkreettisina asioina länsimaiden ulkopuolella matkustaessa, ja toisaalta niihin ei viitata epämääräisinä käsitteinä vaan nähdään syy-seuraussuhteita, jotka toistuvat samanlaisina kaikkialla maailmassa, mutta joille on vaikea tehdä mitään. Voi kuitenkin yrittää ymmärtää maailmaa.
Entä mitä Tanabe kysyi matkaviisailta?
Do you wish you’d traveled more?
Kaikki salin matkaviisaat vastasivat ”kyllä”.
Kumpaan kategoriaan sinä kuulut, ja mitä olisit vastannut?
Huomisesta ei kukaan tiedä, meillä on vain tämä päivä. Toivon silti pääseväni matkauteliaiden joukkoon, ja matkustavani enemmän kuin tähän asti.
Ajasta on kuitenkin pulaa (se vaivainen yksityisen sektorin 5 viikkoa), ja rahaakin voisi olla enemmän kun haluaisin nauttia sekä matkanteosta että perilläolosta 😊
Aika olisi ollut minunkin vastaukseni tähän. Voin hyvin tinkiä matkustamisen kustannuksista eikä sohvasurffaaminen, teltassa nukkuminen tai busseissa istuminen haittaa, mutta tuntuu, että vaikka aikaa olisi kuinka paljon, niin sitä haluaisi silti enemmän.
Toivottavasti utelias. Olisi aika ikavaa, jos suurin osa nahtavista olisi jo nahty. Itsella se on tyo, joka hidastaa matkustamista. Hankalaa, koska tyota tarvitaan, etta voi matkustaa…..Haaveena olisi joskus pitempi reissu. Amerikkalaistyyliset ’pitka viikonloppu’ jutut eivat juuri tarpeeksi rentouduta. Niin paljon on viela nahtavaa.
Leena on viimeisimpänä kirjoittanut: Cape Hatteras – se kuuluisa majakka NC
Mä olen tykästynyt pitkiin viikonloppuihin, kun niitä harrastettiin myös Luxemburgissa neljän viikon kesälomien sijaan. Olisi kuitenkin ihana joskus lähteä usean kuukauden reissuun.
Minä olen mielestäni ehdottomasti matkautelias. Syitä siihen, miksei tule matkustettua enemmän, on useita: päällimmäisenä puute ajasta ja rahasta. Yksi oleellinen syy on kuitenkin myös se, etten halua omalla matkustamisellani tehdä mitään peruuttamatonta tuhoa. Olen yrittänyt pitää vuosittaiset lentomäärät kahdessa meno-paluu-lennossa ja pysyä paikan päällä sitten pidempään.
Tavoittenani onkin koko ajan etsiä matkakohteita, joihin pääsisi mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Hankaluutena vain on se, ettei Suomen lähialueilla ole lämmintä silloin, kun Suomessakaan ei ole. Ja silloin, kun lähialueille kannattaa matkustaa (eli kesällä), on Suomessakin kivaa. Mielenkiintoista kuitenkin, ettei James Tanabe ottanut ympäristönäkökulmaa ollenkaan esille.
Ympäristönäkökulmasta ei valitettavasti puhunut paneelissa kukaan. Tuntuu, ettei se ole kovinkaan pinnalla amerikkalaisten keskuudessa, kun osa porukasta ei edes usko ilmastonmuutokseen. Suomessa onneksi tietoisuus aiheesta tuntuu olevan ihan toista luokkaa!
Hurjan mielenkiintoinen juttu! Empä olekaan ajatellut matkustamista itsekkäänä ja samaan tapaan riippuvuutena, kuin verrattuna huumausaineisiin. Jotain samankaltaista niissä kuitenkin on, nyt kun tarkemmin alkaa ihan ajattelemaan.
Mie ainakin matkustan siksi, että ymmärtäisin enemmän miten maailma toimii ja miten elämä sujuu ihan toisella puolella palloa.
Maarit Johanna on viimeisimpänä kirjoittanut: Tuulen virettä metsästämässä Kaldoaivilla
Tuo tiedonjano vetää itseäkin maailmalle. Asiat ymmärtää ihan toisella tavalla, kun ne näkee itse, verrattuna siihen että kirjoista lukisi.
Kyllä matkailuun jonkunlainen riippuvuus syntyy, aina haluun lisää ja lisää, viikon matka riitti ennen, muttei enää. Paljon matkustava ystäväni sano ihan samaa. Välillä oon niin lähössä, en malttas keskittyä kouluunkaan..
Helena Arvio on viimeisimpänä kirjoittanut: Aina ei tarvitse mennä kauas
Vaikka riippuvuusvertailu oli aika osuva, niin ainakin toivon, ettei tämä riippuvuus ole yhtä turmiollinen kuin monet muut. :)
Me ollaan ehdottomasti uteliaita, mutta aika rajoittaa matkustusmahdollisuuksia. Tehdään paljon lyhyitä reissuja, päiväreissuja ja 1-3 yön reissuja, kun ne on paljon helpompi järkkäillä ajallisesti. Sen takia valitaan usein kohteita, jotka on suht lähellä tai joihin pääsee lentämällä suht helposti ja nopeasti. Pitkät lomat menee käytännössä Suomessa lomaillessa, kun halutaan viettää aikaa meidän perheiden ja ystävien kanssa.
Kuulostaa tutulta. Me ollaan yritetty säästää pidempiä aikoja täälläkin lomailuun, koska paikallinen mentaliteetti estää kuitenkin yli puolentoista viikon lomien pitämisen putkeen, joten siihen on Suomessa käyntiin tyytyminen. Suurin osa meidänkin reissusta on kuitenkin vain pitkiä viikonloppuja, ja ne on oikeastaan aika kivoja, kun niitä voi harrastaa usein.
Matkautelias, koska en ole vielä edes käynyt Euroopan ulkopuolella. Minä en keksi mitään syytä olla matkustamatta, jos siitä aidosti pitää. Jos on hyvät välit sukulaisiin niin tietysti silloin on kiva viettää aikaa sukulaisten kanssa. Minun suvussani (ei vanhemmat mutta pari muuta) asiat eivät ole noin enkä halua/aio väkisin yrittää kuulua kenenkään seuraan. Kun matkustan olen myös vapaa ilman sitä että tarvitsisi kuunnella tietynlaista jatkuvaa tuomitsemista siitä miten kaikki mitä minä teen on väärin. Silloin kun matkustin vain kerran vuodessa joidenkin sukulaisteni mielestä sekin oli väärin että vietin aikaa kotona. Nykyään on paljon parempi kun teen juuri niin kuin itse haluan ja saan matkustaa minne haluan, ilman edellämainittujen mielipiteiden huomioon ottamista :)
Muiden ihmisten mielipiteet siitä, kuinka paljon tai usein matkustaa, kannattaa keskimäärin jättää omaan arvoonsa. Hienoa, että sinä teet juurikin niin!
Todella kiinnostava postaus! :)
Onhan matkustamisessa myös todella iso ero, että onko käynyt esim. koko maan läpi, tai pelkästään kilometrin säteellä pääkaupungista, silleen jos kohteiden määrää ajatellaan :D
Roxy on viimeisimpänä kirjoittanut: KUKA? MITÄ? HÄH?
Joo, matkustamisen määrien mittaaminen on niin vaikeaa ja monimutkaista ja moniselitteistä, ettei ehkä kannata edes yrittää. :)
Molempia, päivästä riippuen :) Hauska ajatus!