Viimeistä viedään! Seuraavat kuvat ovat osa Fat Mum Slimin Photo-A-Day-haastetta, jossa joka päivälle on annettu jokin teema, ja idea on ottaa päivittäin kuva tähän teemaan liittyen. Blogista löytyy myös osat yksi, kaksi ja kolme. Helmikuun haaste päättyy tähän, enkä aio tätä enää jatkaa, mutta jos jotakuta kiinnostaa, maaliskuun haaste on nyt julkaistu. Ja sitten itse asiaan…
22. An Act of Kindness
Viime viikonloppuna lähdin Brysseliin käymään aika vähäisellä varoitusajalla. Tuon reissun mahdollisti ystäväni Marian serkku, joka lupasi majoittaa luonaan tuntemattoman ihmisen: tutustuimme vasta seuraavana päivänä aamiaispöydässä. Kuvassa näkymä serkun asunnon ikkunasta.
23. This is where I relax!
Nykyään tuntuu, että luen kirjoja vain erilaisissa kulkuvälineissä: busseissa, junissa, lentokoneissa… Näistä lempikulkuvälineeni on juna, sillä siinä on yleensä enemmän tilaa istua kuin bussissa, eikä se hytky kuten lentokone. Olen pikkuhiljaa todennut, että huolimatta siitä, että olen matkustanut lentäen koko pienen ikäni, olen viime vuosina onnistunut kehittämään lievän lentopelon: ilmakuoppien kohdalla en jatka coolisti lukemista ja korkeintaan varmista, ettei juomani läiky, vaan tarraan käsinojiin ja vilkuilen ikkunasta ulos. Syytän tästä irrationaalisesta, vähän nolosta ja käsittämättömästi ajoittuneesta kehityksestä ilmastonmuutosta. Varmasti ei ollut tällaisia ilmakuoppia 90-luvulla!!
24. Half
Aloittaessani nykyisessä työssä minulle esiteltiin työpisteeni ja mainostettiin, että siihen oli tilattu suomalainen näppis ihan minua varten. Olin vähän hämmentynyt, sillä näppiksessä oli epätavallisen suuri määrä heittomerkkejä eikä yhtäkään ääkköstä. Pienoisen googlettelun jälkeen selvisi näppiksen olevan mallia iiri, ja minulle saatiin oikeanlainen näppis puolikkaan merkkeineen kaikkineen. Olisin varmaan pärjännyt englantilaisellakin, mutta olen hyvin kiitollinen, ettei kymmensormijärjestelmäni tarvitse selvitä ranskalaisen AZERTY-näppiksen kanssa.
25. Cut
Koti-illat sujuvat minulla usein telkkaria katsellen ja käsitöitä tehden. Minulla on siis telkkari mutta ei kanavia, joten tällä hetkellä seuraan mm. Maikkarin Katsomosta Putousta (näkyy myös ulkomailla ja kaikki vanhat jaksot katsottavissa!), käyn läpi amerikkalaisen kaapelitarjoajamme nettipalvelusta HBO-klassikkoja (Newsroom on paras!) ja kunnon aivojennollaamismateriaalia kaivatessani katson vanhoja Amazing Raceja (and with only a map to guide them…). Käsityönä työn alla on ikuisuusprojektiksi luokiteltava ristipistotyö.
26. Light
Työpäiväni ovat virallisesti klo 8.30-17.45 (paitsi välillä perjantaisin pääsee lähtemään aiemmin), mutta usein tulen töihin yhdeksän maissa ja lähden vähän ennen seitsemää. Huoneeni ikkunat ovat länteen, joten työpäivän päätteeksi pääsen nauttimaan loistavana leimuavista auringonlaskuista. Odotan sitä, että kotiin lähtiessä olisi taas valoisaa.
27. My View Today
Kotini on keskusta-alueella neljännessä kerroksessa, ja rakennuskanta ikkunastani kuvattuna näyttää tältä. Lähes sata vuotta vanhoja tornitaloja on ilo katsella; siellä taas asukkaat voivat katsella tätä 60-lukulaista talokammotusta, jossa itse asun.
28. Reflection
Cambridgessa satoi kaatamalla, ja autojen ajovalot heijastuivat märästä asfaltista King’s Collegen edessä.
…siis Cambridgessa? Kyllä, tämä viikonloppu kului minulla vaihteeksi salmen tuolla puolen Englannissa. Palannen aiheeseen vielä myöhemmin, mutta varsinaisen syyn reissuun voin paljastaa tässä: kyseessä oli treffit! Iiro nimittäin onnistui saamaan Intian-työmatkaltaan Yhdysvaltoihin palatessaan stop-overin Lontooseen, ja totta kai tämä piti käyttää hyödyksi. Lauantaiaamuna hotellihuoneeseeni saapui siis kylmästä tärisevä mies, jonka matkatavarat olivat hukkuneet Dubaihin ja ruumalaukkuun epähuomiossa unohtunut takki siinä samalla. Pelkkä pikeepaita +5 asteen säässä ei ollut suomalaisittain ihan riittävä vaatetustaso – tilanne käytiin korjaamassa heti kauppojen auettua – mutta englantilaiset tuskin tästä hätkähtivät, sillä näin viikonlopun aikana useasti ihmisiä ilman takkia tai naisia sandaaleissa ja minihameissa ilman sukkiksia. No kyseessähän on sama kansakunta, joka ei osaa eristää talojaan, kuten hotellihuoneemme ikkuna todisti…
Vielä tähän lopuksi kiitos ja kumarrus kaikille, jotka äänestivät tätä blogia Travel Blog Awardseissa Parhaaksi ulkomailla asumista käsitteleväksi blogiksi. Tällä kertaa äänet eivät riittäneet voittoon, mutta kakkossija irtosi, ja kun katsoo kilpakumppaneiden kovaa tasoa, ei voi olla kuin tyytyväinen. Käykääpä tutustumassa muihin finalisteihin!