Avainsana: telttailu

Hui, eiko siella ole jo kylmaa telttailuun! Ottawassa asuva Annika ihmetteli, kun hehkutin viime viikolla Facebookin puolella lähtevämme viikonlopuksi telttailemaan. Nojoo, eihän tuolla vuorilla sen lämpimämpää ollut kuin siellä pohjoisessa Kanadassakaan – yölämpötilat laskevat melkein pakkaslukemiin – mutta onneksi meillä oli jo heinäkuun Yellowstone-reissua varten ostettu pakkasenkestävät makuupussit. Silloin sitä pakkasta nimittäin oikeasti oli, heinäkuussa!

Telttailu täällä Yhdysvaltojen kansallispuistoissa tuntuu olevan aika erilaista kuin Suomen vastaavissa, joten tässä vähän kertomusta car campingista. Puistoissa on yleensä myös backcountry-paikkoja, jotka ovat enemmän samantyylisiä kuin Suomessa niin, että niihin päästäkseen täytyy heittää rinkka ja kamat selkään, mutta usein ne täytyy varata etukäteen puiston vierailijakeskuksesta, ja nekin saattavat olla maksullisia. Jokamiehenoikeustyyliin teltan pystyttäminen minne vain ei ole kansallispuistoissa sallittua.

Telttailu Yellowstonen kansallispuistossa

Suurin syy, miksi päädyimme Yellowstonessa telttaan oli, että halusimme yöpyä itse puistossa, eikä mitään muita vaihtoehtoja tuolloin ollut: kaikki sisämajoitukset oli varattu loppuun jo aikoja sitten. Varasimme aluksi neljä yötä – kaksi Grant Villagen telttailualueelta, toiset kaksi Madisonin telttailualueelta – mutta päädyimme lähtemään yötä myöten kotiin jo kolmen yön jälkeen, ja neljännen yön peruutus ilman lisäkustannuksia onnistui edellisenä päivänä.

Syy siihen, että varasimme yömme kahdelta eri telttailualueelta oli, että puisto on laaja, ja ajattelimme näin vähentävämme ajomatkoja. Tavallaan siinä onnistuimmekin, sillä jätimme Madisonia lähimpänä olevat nähtävyydet viimeiselle päivälle. Noin yleisesti ottaen kumpikin telttailualue oli hyvä, ja suurin ero oli, että Grant Villagessa oli kauppaa ja ravintolaa, Madisonista ei saanut ostettua muuta kuin polttopuita. Kummassakin olisi ollut puistonvartijoiden pitämää iltaohjelmaa tarjolla, mutta me käytimme ilta-ajan nuotioiden ääressä relaamiseen. Polttopuut olivat Yellowstonessa törkeän hintaisia ja huonosti pilkottuja, joten suosittelen lämpimästi näiden suhteen ostamaan puut jo vähän kauempaa – mutta ei liian kaukaa, etteivät puiden mukana kulkevat tuholaiset leviä puistoon.

Yellowstonessa telttaillessa erityisen tärkeää on muistaa kerätä kaikki ruoka bear containereihin eli karhukaappeihin, koska alueella liikkuu harmaakarhuja, jotka voivat ruoan haistaessaan hyökätä ihmisen kimppuun. ”Ruoka” tässä tapauksessa tulee ymmärtää laajassa käsityksessä, ja se sisältää esim hammastahnat ja -harjat, avaamattomat tai tyhjät kokistölkit, voidemaiset meikit ja shampoot. Ruokia voi periaatteessa jättää myös autoon, mutta Yosemitessa meitä peloiteltiin, että harmaakarhut kykenevät avaamaan autoja kuin sardiinipurkkeja ruoan haistaessaan – ja ne kyllä haistavat mitä vaan, sillä niiden hajuaisti on seitsemän kertaa parempi kuin vihikoirilla.

Telttailualueemme Grant Villagessa sisälsi tulisijan, pöydän ja parkkipaikan autolle. Teltan sai pystyttää vapaasti tilaan, joka jäi naapureilta: toisella puolella neljä kiinalaista opiskelijaa, joiden teltat olivat mallia ”mini”, jotka söivät illalliseksi myslipatukoita autossa istuen, ja joiden teltanpystytyspuuhat vaikuttivat aika sähellykseltä, ja toisella puolella jenkkiperhe kahden melkein parikymppisen lapsen kanssa, joiden teltat olivat mallia ”omakotitalo” ja jotka taikoivat kylmälaukuistaan esille sellaiset illallistarpeet, että Glorian Ruoka&Viini olisi arvostanut.

Telttailu Kalliovuorten kansallispuistossa

Kalliovuorille olimme saaneet seuraksi suomalaisen tuttavaperheen, mikä oli aivan mahtava juttu, sillä toisin kuin me, he jaksoivat herätä ennen kukonlaulua ja ajaa huruttaa Aspenglenin telttailualueelle telttapaikkaa varaamaan jo aamuyhdeksältä. Hyvä niin, sillä first come first serve -paikoissa selvästi kysyntä ylitti tarjonnan, ja saimme paikan sen ansiosta, että juuri sillä hetkellä joku sattui olemaan lähdössä. Juhlistimme tätä oivaa sattumaa erinomaisella aamiaisella Estes Parkin Egg & I -aamiaisravintolassa, jonne mekin ehdimme.

Päivän patikointien jälkeen ilta kului rattoisasti polttopuita poltellessa – olimme varmuuden vuoksi ostaneet niitä kolme sylillistä – sekä grillaillessa ja hyvästä seurasta nauttiessa, ja lopulta hiilloksen sammuessa kömmimme telttoihin makuupusseihin tuhisemaan ja kuuntelemaan vapitien paritteluölinöitä, jotka tuntuivat jatkuvan nyt kiima-aikaan läpi koko yön. Niin ja keräsimme toki ruoat karhusäiliöön, mutta täällä emme pelänneet automme puolesta, sillä Kalliovuorilla on vain mustakarhuja, ja suurin syy karhusäiliöille on, etteivät raukkaparat syö väärän tyyppistä ruokaa ja tulee pipi vatsa. Your consideration can save a bear’s life.

Aspenglenissä teltat piti pystyttää sepelillä päällystetylle alueelle, joten ilmapatjat tulivat todellakin tarpeeseen. Muuten varustelu oli aika samanlainen kuin Yellowstonessa. Tuli myös huomattua, että ei ole minkäänlaista ongelmaa grillata nuotiossa täytettyjä sieniä tai marinoitua kalkkunaa.

Mitä mukaan telttailemaan?

Tapoja on monia ja kukin taplaa tyylillään, mutta tässä kuitenkin meidän listamme asioista, joita olemme pakanneet autoon car campingia harrastaessamme:

• Teltta. Ensimmäinen täällä hankkimamme teltta oli Walmartin halvin ja jätti toivomisen varaa sateenkestävyydessään, joten olemme sittemmin hankkineet vähän parempilaatuisemman yksilön. Kriteereinä valinnassa oli, että teltassa piti olla reilusti tilaa kahdelle, mutta sen piti olla tarpeeksi kevyt, että sitä pystyisi kantamaan mukana, jos joskus rinkka selässä sitä päätyisimme kantamaan, ja monen tunnin arvioiden lueskelun jälkeen Amazonin ostoskoriin päätyi Eureka! Scenic Pass 3XT*, johon olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Teltan käyttöikää pidentämään hankimme sille sopivan footprintin*, joka suojaa teltan pohjaa lialta ja kosteudelta.
• Makuupussit. Nämä ovat meillä periaatteessa pakkasenkestävät Slumberjack Latitudet*, mutta Yellowstonen pakkasöistä on pakko myöntää, että kärsimme kumpikin vähän kylmästä. Tämä lienee kuitenkin enemmän omaa mokaa, kun ei ollut lämpökerastoa mukana. Kalliovuorilla pärjäsimme hyvin, ja yli viiden asteen telttailukeleissä on tullut suorastaan kuuma.
• Ilmapatja. Meillä kulkee mukana myös kodin vieraspatjana toimiva queen-size-ilmapatja*, joka mahtuu täydellisesti telttaamme. Emme pumppaa patjaa käsin, vaan hoidamme täyttöhommat auton sähköllä toimivalla pumpulla*. Kuten aiemmin totesin, car campingissa ilmapatja on ehdoton, koska usein teltta pitää pystyttää sepelin päälle, eikä sellaisessa viitsi edes täytettävillä makuualustoilla nukkua – kokemusta on!
• Tyynyt. Nämä on yllättävän vaikeita muistaa ja kuitenkin kulkevat hyvin mukana autossa.
• Retkikeitin. Harkitsimme hetken Trangiaa, mutta päädyimme sitten kuitenkin hankkimaan mielettömän kätevän söpön minikeittimen*, joka on toiminut hyvin myös tuulisessa säässä. Tässä vaan pitää huomioida, että propaanikaasupulloja on täällä kahta eri mallia. Meidän keittimemme sopii niihin punaisiin, joissa suutin on saman mallinen kuin Suomessa yleisesti myytävissä pulloissa, ei niihin isompiin vihreisiin puteleihin, joita meiltä nyt löytyy myös kaapista pienen harhaostostelun seurauksena. Retkikeittimen seuraksi hankimme pienen keittoastiasetin, joka oli niin sekundakamaa, ettei kestänyt sekuntiakaan keittimen liekkiä tyhjänä, ja jonka viskaamme menemään heti kun ehdimme hankkia jotain parempaa.



• Grillipihdit. Tämä on meidän pakkauslistamme vakiounohtuja, ja haarukalla makkaroita on ikävämpi käännellä liekehtivässä nuotiossa. Muista myös retkikirves* pilkkomaan niitä taatusti liian isoja polttopuita sekä tekemään sytykkeitä.
• Kovamuoviset astiat, retkiaterimet*, termosmukit aamukahville, tiskiharja ja astianpesuainetta. Karhualueilla tiskejä saa tiskata vain vessojen yhteydessä olevissa lukittavissa tiskikopeissa, joista hajut eivät pääse leviämään ympäristöön. Käyttöä on tullut myös monikäyttösaksille* ja linkkuveitselle.
• Retkeilytuolit*. Pakollinen ostos, jos haluaa istua nuotion ääressä muualla kuin maassa.
• Lamppuja. Paljon lamppuja. Täällä päin kesäyöt ovat pimeitä, ja koska lamppuja ei voi koskaan olla liikaa, mukaan tarttuu meillä joka ikinen huushollista löytyvä, myös pyörän lamppu. Meille on ollut hyötyä myös isompaa kaliiberia olevasta sähkölyhdystä, jota suosittelisin, ellei se pirulainen olisi mennyt ennenaikaisesti hajoamaan Kalliovuorilla.

Tämän lisäksi hyvää sapuskaa ja tarpeeksi juotavaa. Juomavettä saa telttailualueilta vaihtelevasti, joten sitä kannattaa aina olla mukana pulloissa. Ja villasukat makuupussiin, jos on kylmä. Kalliovuorilla tuntuu aina olevan.

Puuttuuko tästä listalta mielestäsi jotain oleellista? Mitä sinä ottaisit mukaan telttailemaan?

*) Affiliate-linkki, eli jos ostat tuotteen, bloggaaja saa muutaman euron. Tuotteen hinta on sinulle sama linkin käytöstä riippumatta.